Työnantajalle

Kehitysvammaisuus ja sen vaikutus työn tekemiseen

Kehitysvamma tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää asioita. Osa kehitysvammaisista henkilöistä asuu omassa kodissa, käy töissä ja harrastaa itsenäisesti, mutta usein he tarvitsevat tavallista enemmän aikaa uusien asioiden oppimiseen. Käsitteellinen ajattelu on heille vaikeampaa kuin muille, muttei suinkaan mahdotonta.

• Toistot ja selkeät ohjeet auttavat uuden oppimisessa.

Kehitysvammaisia on palkkatöissä arviolta 600. Noin 3000 kehitysvammaista henkilöä olisi työllistettävissä oikeanlaisen tuen avulla.

Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kaikkien kehitysvammaisten ihmisten taidot eivät riitä palkkatyöllistymiseen, mutta on olemassa ryhmä, joiden haave työllistymisestä on vielä toteutumatta.

Yhä useampi nuori kehitysvammainen suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja toivoo opintojen päätyttyä työllistyvänsä. Myös työkeskuksissa työskentelevillä on osaamista, joka palvelee avoimia työmarkkinoita.

Ihmisten työkyvyt ja taidot ovat erilaisia

Yleisimmin palkkasuhteisessa työssä toimivat henkilöt ovat lievästi kehitysvammaisia, mutta tässäkin poikkeus vahvistaa säännön.

Missä työelämän tehtävissä kehitysvammaisia ihmisiä on?

• kiinteistösihteeri
• varastomies
• pakkaaja
• aulapalveluhenkilö
• tiskari
• keittiöapulainen
• toimistoapulainen
• pullokoneenvastaava
• hevi-osaston hyllyttäjä
• siivooja
• kahvila-apulainen
• huvipuistotyöntekijä
• lajittelija
• varastoapulainen
• postittaja
• kokoaja
• toimitilahuoltaja
• hallijärjestelijä
• tuotteiden hinnoittelija
• tuotteiden esillepanija
• laitoshuoltaja
• tapahtumatyöntekijä
• pesulatyöntekijä
• assistentti
• vahtimestari
• työmies
• päiväkerhon hoitotäti
• mopojen huoltaja

Kehitysvammainen henkilö voi toimia näissä ja monissa muissa ammateissa. Työ voi olla prosessityötä, avustavia työtehtäviä tai mitä tahansa, jossa työtehtävät ja henkilön osaaminen kohtaavat.

• Lue lisää kehitysvammaisuudesta.

Tärkeää on työtehtävien selkeys

Osa kehitysvammaisista henkilöistä hakee osa-aikaista, jotkut taas kokopäiväistä työtä. Elämäntilanne ja työkyky vaihtelevat työnhakijasta toiseen.

Yhtenä syynä osa-aikatyön hakemiseen ovat toimintakyvyn rajat. Työtä voi olla vaikkapa kahtena päivänä viikossa, kuusi tuntia kerrallaan. Toinen työtunneille rajat asettava tekijä on sosiaaliturva. Suuri osa kehitysvammaisista saa työkyvyttömyyseläkettä, jolloin ansaintaraja vaikuttaa työtuntien määrään.

• Erityisammattioppilaitoksissa opiskelevat valmistuvat esimerkiksi kiinteistönhuoltajiksi, varastonhoitajiksi, toimitilahuoltajiksi ja kodinhuoltajiksi.
• TELMA-koulutuksen (1) ammatillisessa erityisoppilaitoksessa suorittaneet opiskelevat avustavissa työtehtävissä toimimista varten. Työpaikkoina voivat olla esimerkiksi kaupat, vanhainkodit, varastot, kahvilat sekä kiinteistöhuollon toimipisteet. Kehitysvammaisista aikuisista valtaosa osallistuu kunnan järjestämään työtoimintaan (2). Siellä tehdään esimerkiksi erilaisia kokoonpanotöitä, käsitöitä sekä kiinteistöhuolto-, puhtaanapito- ja keittiötehtäviä. Osa työkeskuksissa käyvistä voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille, johon työkeskuksessa opitut taidot antavat valmiuksia.

(1) TELMA-koulutusta, eli Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta, järjestetään erityisammattioppilaitoksissa laajaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Tavoitteena on rakentaa yksilöllinen polku työelämään.

(2) Työtoiminta on työkeskuksessa (myös toimintakeskus, päivätoimintakeskus) järjestettyä toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä yhteiskunnallista osallisuutta ja tarjota asiakkaalle päiviin merkityksellistä tekemistä. Kyseessä on kuntien lakisääteisesti tuottama palvelu, joka myönnetään asiakkaalle kehitysvammaisuuden perusteella.

• Lue lisää TELMA-koulutuksesta.

Työvalmentaja tarjoaa tukea työllistämiseen

Kehitysvammaisen henkilön työllistyminen onnistuu parhaiten silloin, kun mukana on työvalmentaja, joka tukee työnhaussa ja tehtävien harjoittelussa.

Työnantajilla on usein kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia ennen kuin työllistämiseen edetään. Työvalmentaja on työnhakijan ohella juuri se henkilö, joka vastaa näihin kysymyksiin mielellään.

Työvalmentajan palvelut ovat työnantajalle maksuttomia, ja heitä työskentelee monissa organisaatioissa, kuten TE-toimistossa, Kelassa, sosiaalihuollon palveluntuottajilla, kuntien vammaispalveluissa tai kuntien tuetun työllistämisen yksiköissä ja oppilaitoksissa.

Työvalmentaja auttaa

Työvalmentaja auttaa esihenkilöä esimerkiksi näin:

• Vastaa kysymyksiin osatyökykyisen työllistämisestä, kuten osaamisesta ja työllistämisen tuista.
• Etsii tehtävään sopivan henkilön.
• Neuvoo työllistämistukien, kuten palkkatuen, hakemisessa.
• Auttaa työtehtävien muotoilussa.
• On työntekijän mukana perehdytysvaiheessa.
• Käy työsuhteen aikana tukikäynneillä työpaikalla, jolloin voi kysyä mieleen tulevia asioita.

Työvalmentaja auttaa työnhakijaa esimerkiksi näin:

• Auttaa pohtimaan omia työllistymisvaihtoehtoja.
• Auttaa hakemaan työpaikkoja ja valmistelemaan hakemuksia.
• Toimii tukihenkilönä haastatteluissa.
• On tukena työsuhteen alussa työtehtäviä harjoiteltaessa.
• Auttaa työssä pysymisessä tekemällä tukikäyntejä työpaikalle, jolloin voidaan käydä läpi uusia työtehtäviä tai muita työhön liittyviä asioita

Työtehtävien muotoilu

Työvalmentaja voi kartoittaa yrityksessä olevia työtehtäviä, joihin hänen asiakkaillaan olisi ammattitaitoa. Kehitysvammaisen henkilön työllistämisessä voi lähteä liikkeelle selkeistä työtehtävistä ja lisätä niitä sitten, kun edelliset sujuvat.

Työ, johon tarvitaan tekijää, voi olla jo olemassa oleva työnkuva. Jos työnkuvaan tehdään muutoksia, puhutaan työn muotoilusta tai räätälöinnistä. Tällaista voivat olla esimerkiksi työaikoihin tai työtehtäviin tehtävät mukautukset. Apuvälineet, kuten kännykän muistutukset tai kuvalliset ohjeet työvaiheista, voivat olla hyödyllisiä varsinkin alussa, kun työtehtäviä harjoitellaan. Tämänkaltainen työtehtävien selkoistaminen voi hyödyttää myös muuta työyhteisöä, kun työvaiheet ovat helpommin hahmotettavissa ja työteho tätä kautta parantuu.

Työnkuvia voidaan myös luoda. Työpaikoilla voi olla sellaisia työtehtäviä, jotka eivät tunnu kuuluvan kenellekään, mutta jotka täytyy kuitenkin hoitaa. Näistä niin kutsutuista "jonkun muun töistä" voi muodostua tehtäväkokonaisuus, joka sujuvoittaa monen ihmisen työtä ja vapauttaa aikaa omalle ydintehtävälle.

Kehitysvammaisuus saattaa herättää kysymyksiä työyhteisön jäsenissä varsinkin silloin, jos aikaisempaa kokemusta ei ole. Tärkeintä on avoimuus, jolloin asioista voidaan keskustella kunnioittavaan sävyyn ja rohjetaan kysyä epäselvistä asioista puolin ja toisin. Työharjoittelulla liikkeelle lähteminen voi olla hyvä tapa tutustua työntekijän osaamiseen. Työpaikalla kannattaa olla nimetty tukihenkilö, joka ensisijaisesti osoittaa työtehtävät ja ohjeistaa tehtävien alkuun.

Yhteiskunta tukee työllistämistä

Työnantaja saa tukea ja palveluita heikossa työmarkkina-asemassa olevan ihmisen työllistämiseen.

Palkkatuki

Jos työnantaja käyttää tavallista enemmän aikaa ohjaukseen ja työntekijällä on vamma, joka vaikuttaa tehtävistä suoriutumiseen, voi työnantaja hakea palkkatukea.

Kehitysvammaisuuden perusteella myönnetty palkkatuki on yleisimmin 50 % työllistämisen kokonaiskustannuksista, ja se myönnetään määräajaksi, enimmillään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Palkkatukea haetaan TE-toimistosta, ja työvalmentaja voi auttaa palkkatuen hakemisessa.

Tuki on aina määrärahasidonnainen, harkinnanvarainen ja perustuu työnhakijan palvelutarpeisiin, minkä vuoksi sen suuruus ja kesto määrittyy tapauskohtaisesti.

Työolosuhteiden järjestelytuki

Kun työntekijän terveydentila edellyttää työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä tai apua toiselta työntekijältä, voidaan hakea työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta. Myös tämä tuki on palkkatuen tavoin määrärahasidonnainen ja harkinnanvarainen.

Työllistämisen kuntalisät

Työllistämisen kuntalisät vaihtelevat kunnittain. Lisätietoa saat oman alueesi työvalmentajalta tai kunnan työllistämisyksiköstä.

Työvalmentajan palvelut ovat yrityksille maksuttomia

Työvalmentajat antavat neuvoja ja konkreettista tukea epäselvissä asioissa tarvittaessa koko työsuhteen ajan.

Haluaisin työllistää kehitysvammaisen työntekijän, miten voisin tavoittaa hänet?

Suomessa alueelliset erot kehitysvammaisten työllistämisessä ovat suuria.

Kehitysvammainen henkilö tarvitsee työllistymiseensä useimmiten tukea, ja kunnissa järjestetään tuettua työllistymistä hyvin vaihtelevasti eri puolilla Suomea.

Alla on listattu yleisimpiä yhteydenottotahoja, joiden kautta saat lisätietoa osatyökykyisistä työnhakijoista:

• Kehitysvammaliiton Palkkaamo-toiminta, lisätietoa: Simo Klem, työllistymisen asiantuntija, simo.klem(ät)kvl.fi, p. 040 905 1837
• kuntasi tuetun työn yksikkö (tuettu työllistyminen, tuettu työ tai tuetun työllistymisen palvelu on tapa tukea vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä palkkatyösuhteeseen)
• erityisammattioppilaitokset
• Työ- ja elinkeinotoimisto
• kunnan vammaispalvelu ja kunnassa toimivat työkeskukset
• kehitysvammahuollon palveluntuottajat.

Onnistuneita työllistämistarinoita

Työnantajalle kehitysvammaisen henkilön palkkaamisen syyt ovat moninaisia. Parhaimmillaan työllistäminen on osaavan tekijän rekrytoimista ja samalla yhteiskuntavastuun kantamista.

Työllistettävälle itselleen se on poikkeuksetta mahtava asia, sillä palkkatyön saaminen ei ole itsestäänselvyys erityistä tukea tarvitsevalle henkilölle. Tarkoituksena on löytää työlle tekijä, jonka työpanos on palkan arvoinen. Näin tulee olla myös tässä tapauksessa, eikä ketään tulisi työllistää "maskotiksi".

Työllistämisestä voi olla hyötyä myös koko työyhteisölle. Tehtävien purkaminen osiin tai kuvalliset ohjeet voivat selkeyttää työvaiheita myös muille. Jos tehtävänkuva kootaan "silpputyöstä", voi muilta työntekijöiltä vapautua aikaa ydintehtävän hoitamiseen. Silpputyö on työtä, josta muut voivat luopua tai joka pitää hoitaa, mutta jonka hoitamiseen kenelläkään ei tunnu olevan aikaa.

Monimuotoinen työyhteisö on yritykselle voimavara. Se, että ymmärrämme mahdollisimman monesta näkökulmasta tapoja olla ja tehdä asioita, on merkityksekästä myös liiketoiminnalle, kuten sille, että ymmärrämme eri asiakasryhmien tarpeita.

Työnteko liittää ympäröivään yhteiskuntaan

Koska kehitysvammainen henkilö tarvitsee usein toisten tukea, hän saa sitä osakseen niin asumisessa kuin muussakin päivittäisessä toiminnassa, kuten kunnan järjestämässä työtoiminnassa (1) käydessään. Muiden kehitysvammaisten kanssa oleminen on monesti tärkeä ja mieluinenkin osa arkea, ja tutussa porukassa toimiminen tuo turvaa. Toisaalta halu toimia myös muissa ympäristöissä voi juuri tästä syystä olla suuri. Tämän vuoksi meille muille tavalliset asiat, kuten työpaikan saaminen ihan tavallisesta työpaikasta, voi olla kehitysvammaiselle henkilölle maailman tärkein asia.

Tämän sivun tarkoitus on kannustaa yrityksiä palkkaamaan kehitysvammaisia työntekijöitä. Suomessa kehitysvammaisten palkkatyössä toimiminen vaihtelee merkittävästi alueittain. Se johtuu siitä, että kehitysvammaiset tarvitsevat useimmiten apua työllistymiseen - on kuntakohtaista, kuinka paljon tämän ryhmän työllistymistä edistäviin palveluihin on haluttu panostaa.

Arviolta 2300 suomalaista kehitysvammaista tekee avotyötä. Avotyöntekijä tekee yrityksessä tavallisia työtehtäviä. Kyseessä ei kuitenkaan ole työsuhde, vaan työpanoksesta saa korkeintaan 12 euron suuruisen päiväkorvauksen, eikä se kerrytä eläkettä tai muita työsuhteeseen kuuluvia etuuksia.

Kannustamme työnantajia lähtemään liikkeelle työharjoittelun avulla, jos tilanne on toiselle tai molemmille osapuolille uusi ja halutaan varmistaa työn sujuminen ja kemioiden kohtaaminen. Toivomme kuitenkin, etteivät työharjoittelut venyisi ja muodostuisi lopulta palkattomiksi avotyösuhteiksi.

(1) Työtoiminta on työkeskuksessa (myös toimintakeskus, päiväkeskus) järjestettyä päiväaikaista toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä yhteiskunnallista osallisuutta ja tarjota asiakkaan päiviin merkityksellistä tekemistä. Kyseessä on kuntien lakisääteisesti tuottama palvelu, joka myönnetään asiakkaalle kehitysvammaisuuden perusteella

Onnistuneen rekrytoinnin muistilista työnantajalle

Kun pohdit kehitysvammaisen työllistämistä

• Tarkista, että rekrytointi lähtee todellisesta tarpeesta, johon haluat osaavan työntekijän.
• Työn tulee olla hyödyllistä ja tuottavaa.
• Tee asiasta työyhteisön yhteinen. Pohtikaa yhdessä työtehtäviä.
• Selvitä kuntasi työllisyys- ja vammaispalveluista taho, joka vastaa kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisestä.

Työhaastattelussa

• Kysy rohkeasti sinua askarruttavista asioista.
• Kysy työvalmentajalta selvennystä, jos jokin asia jää askarruttamaan.
• Pyri näkemään kehitysvamman taakse. Keskity olennaiseen eli henkilön osaamiseen.

Työsuhdetta solmittaessa

• Jos henkilön työkyky on alentunut, voit hakea palkkatukea tai muuta työllistämistukea. Hyödynnä työvalmentajan ammattitaitoa, sillä hänen palvelunsa ovat sinulle maksuttomia.