Haku

Hakutulokset: yks (1215 artikkelia)

  1. F83 ja aikuisuus

    Hei,

    Kiitos kysymyksestäsi.

    f83 diagnoosi viittaa monimuotoiseen kehityshäiriöön. Usein f83 diagnoosilla viitataan tarkkaavuuden häiriön piirteisiin tai muihin määrittelemättömiin "poikkeavan" käyttäytymisen piirteisiin. Monesti nämä piirteet ilmenevät oppimisen haasteina koulussa. 

  2. Puhelimella häiriköitinti

    Hei,

    kiitos kysymyksestäsi!

    Tilanne kuulostaa hankalalta. Rajojen asettaminen, syy-seuraus suhteiden opettaminen ja pitkäaikaisemman neuvonnan antaminen olisivat ehkä nyt tarpeen. Tällaisissa tilanteissa on yleensä syytä ottaa yhteyttä psykologiin tai seksuaaliterapeuttiin, jotta neuvonta ja rajojen opetus tulisi ulkoapäin ja pidempiaikaisesti myös tälle haastavasti käyttäytyvälle ihmisille.

  3. Käytöshäiriöt

    Hei,

    Kiitos kysymyksestäsi.

    Kehitysvammaisuus ja käytöshäiriöt ovat kaksi erillistä asiaa. On paljon kehitysvammaisia lapsia ja aikuisia, joilla ei ole sen enempää käyttäytymisen kuin tunne-elämän pulmiakaan. Toisaalta on myös paljon ihmisiä, jotka eivät ole kehitysvammaisia, mutta joilla edellä mainittuja pulmia on. Kehitysvammaisuus ei siis aiheuta mitenkään automattisesti  käyttäytymishäiriöitä.

  4. Esimerkkejä ravitsemuksellisista erityispiirteistä eri oireyhtymissä

    Alla on esimerkkejä erilaisista kehitysvammaoireyhtymistä ja harvinaissairauksista sekä niihin mahdollisesti liittyvistä liitännäisoireista, joiden kohdalla oikeanlainen ravitsemus on erityisen tärkeää.

  5. Opimme tuntemaan henkilön paremmin

    Kartta-työskentelystä kertyy usein paljon materiaalia. Jotta materiaali ja matkan varrella kertynyt tieto palvelisi paremmin arjessa, voidaan työskentelystä koostaa tiivistetty yhteenveto. Usein tällaista yhteenvetoa kutsutaan Yhden sivun esittelyksi.

    Tarkoituksenmukaista ei ole tehdä kaikkia karttoja kaikkien henkilöiden kanssa tai valita tiettyjä karttateemoja, joita automaattisesti käsitellään esimerkiksi kaikkien asukkaiden kanssa. Työskentelyyn poimitaan ne kartat eli teemat, joita henkilö itse kokee sillä hetkellä elämässään tarpeellisiksi pohtia.

  6. Alkoholin riskikäyttö ja puheeksi ottaminen

    Alkoholinkäytöstä kannattaa jutella kaikkien kanssa

    Suomalaisista 90 % käyttää alkoholia. Alkoholi kuuluu kulttuurissamme niin arkeen kuin juhlaan. Noin kymmenen prosenttia tästä joukosta, noin 500 000 ihmistä, juo liikaa alkoholia. Päihderiippuvaisille suunnattuja palveluja ja hoitoja käyttää 40 000 suomalaista vuosittain. Tässä suomalaisten joukossa ovat myös kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset.

  7. Kehitysvammaisuuden diagnostiikka

    Kehitysvamma voi aiheutua monista eri syistä. Geneettiset ja perimän muutokset ovat yleisimpiä kehitysvamman aiheuttajia (noin 50-80 %). Kehitysvamman syy voi myös jäädä tuntemattomaksi.

    Myös seuraavat seikat voivat johtaa lapsen vammautumiseen:

  8. FASD

    Lyhenne FASD tarkoittaa alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjoa.

    Suomessa syntyy 600 - 3000 sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamaa lasta vuodessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä voi olla vakavia seurauksia syntyvän lapsen terveydelle. Vaikeimmin vaurioituneet lapset ovat kehitysvammaisia.

    Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö onkin tällä hetkellä merkittävin kehitysvammaisuuden aiheuttaja länsimaissa.

  9. Ikääntyminen ja psyykkinen terveys

    Ikääntyminen on elämän tärkeä vaihe

    Kehittyneissä yhteiskunnissa suurimmalla osalla aikuisikään ehtineistä kehitysvammaisista on edessään lähes yhtä pitkä elinikä ja samankaltainen ikääntymisen prosessi kuin muullakin väestöllä. Vaikka asteittaista heikkenemistä ilmeneekin joillakin toimintojen alueilla, se ei estä aktiivista osallistumista ja hyvää elämänlaatua.

  10. Muistisairauden oireita

    Muistisairauksien esiintyvyys kehitysvammaisilla on verrattavissa muuhun väestöön. Niiden riskiä lisäävät korkea ikä, korkea verenpaine, aivovammat ja aivoverenkiertohäiriöt.

    Muistisairauden yleismuutoksia ihmisillä ovat

  11. Hyvä vuorovaikutus raskausajan kriiseissä

    Vanhempien ja hoitavien henkilöiden välinen vuorovaikutus edistää onnistuessaan perheen selviytymistä. Se on yhteistyötä, joka antaa myös työntekijälle tyydytystä.

    "Vuorovaikutuksen onnistumisesta kertoo esimerkiksi se, että perheet löytävät oman ratkaisunsa ja tukea toinen toisistaan. Tämä vahvistaa työntekijää, hän voi tuntea työn iloa, vaikka käsiteltävä asia olisikin vaikea. Kontaktin syntyminen vanhempiin lujittaa työntekijän uskoa itseensä, hän voi luottaa siihen, että oma ammattitaito riittää", tutkija Hanna Maijala kuvailee.

  12. Kehitysvammaisuuden syyt

    Kehitysvammaisuuteen johtavia tekijöitä tunnetaan monia. Hedelmöitys, sikiöaika, lapsuus ja nuoruus ovat merkittäviä kausia kehitysvamman synnyn kannalta.

    Kehitysvammat voidaan taustasyyn perusteella jakaa karkeasti neljään pääluokkaan:

    1. geneettiset sairaudet ja oireyhtymät
    2. kehityksen aikaisten vahingoittavien tapahtumien seurannaiset tai jälkitilat (hankinnaiset oireyhtymät)
    3. monitekijäiset kehitysvammat (perimä sekä ympäristötekijät)
    4. tuntemattomasta syystä johtuvat kehitysvammat

    Esimerkkejä yksittäisistä syistä:

  13. Uusi seksuaalikasvatuksen materiaalipaketti tukea tarvitsevien ihmisten tarpeisiin

    OmaKasvu® on kattava uusi seksuaalikasvatuksen materiaalipaketti, joka on suunniteltu tukea tarvitsevien ihmisten tarpeisiin. Materiaali on suunniteltu varsinkin ammattilaisille, kuten opettajille, hoitajille, terapeuteille ja muille tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa työskenteleville. Se sopii myös erinomaisesti vanhemmille ja muille läheisille, jotka haluavat tukea läheisensä seksuaalikasvatusta. Materiaali on tarkoitettu myös nuorille ja aikuisille itselleen.

  14. Onko maailma valmis? Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta

    Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen kruunuksi on valmistunut kirja Onko maailma valmis? Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta.

    Koneen Säätiön rahoittama kaksivuotinen Tilaa taiteilijuuteen – vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden yhdenvertaisuus -hanke on tullut päätökseensä. Yli 200-sivuinen teos Onko maailma valmis? Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta sisältää kirjoituksia ja haastatteluja 21 vammaiselta ja viittomakieliseltä taiteilijalta, taiteen liepeillä työskentelevältä ammattilaiselta sekä yhdeltä tanssiryhmältä.

  15. Asuminen

    Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus asua samalla tavoin kuin muillakin. Heidän toivomuksiaan ja tarpeitaan asuntoon ja asumisen palveluihin liittyen on kuunneltava. Erityisryhmien asumisesta tehtyjen tutkimusten, selvitysten ja kehittämishankkeiden mukaan suurin osa erityisryhmiin kuuluvista asukkaista haluaa asua kuten muutkin. Oma asunto ja mahdollisimman itsenäinen elämä on useimpien kehitysvammaisten toiveena.

    Lähtökohtana asumisen järjestämiselle on se, että henkilöt asuvat omissa kodeissaan vuokra- tai omistussuhteisesti.

  16. Käyttöehdot ja selosteet

    Tältä sivulta löydät tietoa Vernerin yleiskielisen sivun tietosuojasta ja evästekäytännöistä.

    Tietosuoja

    Jos Vernerin käyttäjä antaa yhteystietonsa Vernerin palautteen tai kysymyspalstan kautta, emme luovuta niitä ulkopuolisille tahoille.

    Noudatamme henkilötietojen käsittelyssä ja rekisteröinnissä henkilötietolakia.

    Evästeiden käyttö

    Vernerissä käytetään evästeitä palvelun toiminnan varmistamiseksi ja käyttäjien käyttökokemuksen parantamiseksi.

  17. Uni ja unihäiriöt

    Uni ja unihäiriöt kehitysvammaisilla ihmisillä

    Tässä osioissa kerrotaan unen merkityksestä hyvinvoinnille. Lisäksi käsittelemme unihäiriöitä ja niiden mahdollisia aiheuttajia. Kerromme myös, miten kehitysvammaisten ihmisten unihäiriöitä voidaan hoitaa.

    Mitä on uni?

    Unessa aivojen yhteys tietoisuuteen ja todellisuuteen katkeaa. Nukumme elämästämme noin kolmanneksen, eli peräti noin 25 vuotta, jos elämme 75-vuotiaiksi. Tämä aika ei ole hukkaan heitettyjä vuosia, vaan todellista laatuaikaa!

  18. Työhyvinvointi

    Työntekijöiden työhyvinvointi on palvelujen laadun edellytys

    Kirjoittanut Hannu T. Vesala 2.5.2018 (julkaistu Ketju-lehdessä 3/2018)

    Kehitysvammapalveluja ohjaaviksi periaatteiksi ovat 2000-luvulla nousseet sellaiset arvot tai periaatteet kuten itsemäärääminen ja laajemmin vammaisten ihmisten oikeudet, yksilölähtöisyys tai –keskeisyys, osallisuus ja kansalaisuus. Sitä, miten hyvin nämä arvot ja periaatteet toteutuvat palveluissa, määrittää viimekädessä asiakastyötä tekevien työntekijöiden toiminta.

  19. Ennusteisiin ei kannata takertua

    Kun Lotta Pynssi syntyi, huomattiin pian, että kaikki ei ollut ihan normaalisti. Lottaa alettiin tutkia. Ensimmäiset perheen kuulemat ennusteet olivat huonoja. Alkuvaiheessa jopa luultiin, ettei Lotta näe eikä kuule. Lisäksi oletettiin, ettei hän tule koskaan kävelemään.

  20. Kuntoutustyöryhmä

    Kehitysvammaisten kuntoutuksessa korostuu kokonaisnäkemys kehitysvammaisesta lapsesta ja hänen perheestään tai aikuisten kohdalla läheisistä ja/tai hoitajista. Tämän vuoksi kuntoutuksen suunnittelussa tarvitaan moniammatillista näkemystä. Lapsen tutkimuksesta ja kuntoutuksesta vastaavat eri toimipisteet