Haku

Hakutulokset: yks (1220 artikkelia)

  1. En osaa tulkita sikiöseulonnan tuloksia

    Hei,

    Osallistumaasi ensimmäisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseula sisältää ultraäänitutkimuksen ja äidin verikokeen. Ultraäänessä varmistetaan raskauden keston ja mitataan sikiön niskaturvotuksen. Äidin verinäytteestä analysoidaan kaksi biokemiallista merkkiainetta, PAPP-A  (raskauteen liittyvä plasmaproteiini A) ja hCG-beeta (koriongonadotropiini-B-alayksikkö). Tiedetään, että näiden kahden veriarvojen pitoisuus muuttuu usein, kun sikiöllä on trisomia 21 (PAPP-A on keskimääräistä matalampi ja hCG-beeta on korkeampi verrattuna normaaliin raskauteen).

  2. FASD teini-ikä

    Usein FASD-nuorilla haasteet kasvavat iän myötä, kun erot muihin nuoriin kasvavat.

    Varsinaista kuntoutusta kysytään perusterveydenhuollon kautta (tässä tapauksessa varmaankin koulun terveydenhuollon kautta). Käytännössä kuntoutuksen saaminen, eli myönnetäänkö sitä ja onko sitä saatavilla, vaihtelee alueittain.  

    Kehitysvammaliiton FASD Suomi järjestää vertaistukea asianomaisille:

  3. Kuntouttava varhaiskasvatus

    Hei,

    tässä vastaus Tukiliiton lakineuvonnasta:

    Jos lapselle on erityishuolto-ohjelmassa myönnetty kuntouttava varhaiskasvatus, siihen tosiaan kuuluvat erityishuollon saamiseksi välttämättömät kustannukset: Kehitysvamma-asetus 3 §.

    ”Erityishuoltopiirin kuntainliitto tai erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.”

  4. Videoesitys Rettin oireyhtymän fysioterapiasta

    Verneri -palvelussa on julkaistu videoesitys Rettin oireyhtymän fysioterapiasta. Jussi Pellonpään Laurea AMKn fysioterapian lopputyö on kokonaisuus, jonka opiskelemalla fysioterapeutti voi oppia soveltamaan osaamistaan tehokkaammin tämän harvinaisen sekä huonosti tunnetun ryhmän parissa työskennellessään.

    Fysioterapeutin kohdatessa työssään useita itselleen vieraita asiakasryhmiä saattaa hän ymmärrettävästikin päätyä hoitamaan vain sitä, mitä hän edessään ”näkee”. Rettin oireyhtymän omaavat henkilöt ovat varmasti eräs tällainen asiakasryhmä.

  5. IMO

    Hei,

    Kiitos kysymyksestäsi.

    Opiskelija ei ole vielä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, mutta opiskelijoita koskevia säännöksiä on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja asetuksessa
    (564/1994) sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015). Säännökset eroavat siis jossain määrin toisistaan riippuen siitä, onko kyse terveydenhuollon vai sosiaalihuollon opiskelijasta ja siitä, mihin ammattiin opiskelija on opiskelemassa. 

  6. F83 ja aikuisuus

    Hei,

    Kiitos kysymyksestäsi.

    f83 diagnoosi viittaa monimuotoiseen kehityshäiriöön. Usein f83 diagnoosilla viitataan tarkkaavuuden häiriön piirteisiin tai muihin määrittelemättömiin "poikkeavan" käyttäytymisen piirteisiin. Monesti nämä piirteet ilmenevät oppimisen haasteina koulussa. 

  7. Puhelimella häiriköitinti

    Hei,

    kiitos kysymyksestäsi!

    Tilanne kuulostaa hankalalta. Rajojen asettaminen, syy-seuraus suhteiden opettaminen ja pitkäaikaisemman neuvonnan antaminen olisivat ehkä nyt tarpeen. Tällaisissa tilanteissa on yleensä syytä ottaa yhteyttä psykologiin tai seksuaaliterapeuttiin, jotta neuvonta ja rajojen opetus tulisi ulkoapäin ja pidempiaikaisesti myös tälle haastavasti käyttäytyvälle ihmisille.

  8. Käytöshäiriöt

    Hei,

    Kiitos kysymyksestäsi.

    Kehitysvammaisuus ja käytöshäiriöt ovat kaksi erillistä asiaa. On paljon kehitysvammaisia lapsia ja aikuisia, joilla ei ole sen enempää käyttäytymisen kuin tunne-elämän pulmiakaan. Toisaalta on myös paljon ihmisiä, jotka eivät ole kehitysvammaisia, mutta joilla edellä mainittuja pulmia on. Kehitysvammaisuus ei siis aiheuta mitenkään automattisesti  käyttäytymishäiriöitä.

  9. Esimerkkejä ravitsemuksellisista erityispiirteistä eri oireyhtymissä

    Alla on esimerkkejä erilaisista kehitysvammaoireyhtymistä ja harvinaissairauksista sekä niihin mahdollisesti liittyvistä liitännäisoireista, joiden kohdalla oikeanlainen ravitsemus on erityisen tärkeää.

  10. Opimme tuntemaan henkilön paremmin

    Kartta-työskentelystä kertyy usein paljon materiaalia. Jotta materiaali ja matkan varrella kertynyt tieto palvelisi paremmin arjessa, voidaan työskentelystä koostaa tiivistetty yhteenveto. Usein tällaista yhteenvetoa kutsutaan Yhden sivun esittelyksi.

    Tarkoituksenmukaista ei ole tehdä kaikkia karttoja kaikkien henkilöiden kanssa tai valita tiettyjä karttateemoja, joita automaattisesti käsitellään esimerkiksi kaikkien asukkaiden kanssa. Työskentelyyn poimitaan ne kartat eli teemat, joita henkilö itse kokee sillä hetkellä elämässään tarpeellisiksi pohtia.

  11. Alkoholin riskikäyttö ja puheeksi ottaminen

    Alkoholinkäytöstä kannattaa jutella kaikkien kanssa

    Suomalaisista 90 % käyttää alkoholia. Alkoholi kuuluu kulttuurissamme niin arkeen kuin juhlaan. Noin kymmenen prosenttia tästä joukosta, noin 500 000 ihmistä, juo liikaa alkoholia. Päihderiippuvaisille suunnattuja palveluja ja hoitoja käyttää 40 000 suomalaista vuosittain. Tässä suomalaisten joukossa ovat myös kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset.

  12. Kehitysvammaisuuden diagnostiikka

    Kehitysvamma voi aiheutua monista eri syistä. Geneettiset ja perimän muutokset ovat yleisimpiä kehitysvamman aiheuttajia (noin 50-80 %). Kehitysvamman syy voi myös jäädä tuntemattomaksi.

    Myös seuraavat seikat voivat johtaa lapsen vammautumiseen:

  13. FASD

    Lyhenne FASD tarkoittaa alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjoa.

    Suomessa syntyy 600 - 3000 sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamaa lasta vuodessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä voi olla vakavia seurauksia syntyvän lapsen terveydelle. Vaikeimmin vaurioituneet lapset ovat kehitysvammaisia.

    Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö onkin tällä hetkellä merkittävin kehitysvammaisuuden aiheuttaja länsimaissa.

  14. Ikääntyminen ja psyykkinen terveys

    Ikääntyminen on elämän tärkeä vaihe

    Kehittyneissä yhteiskunnissa suurimmalla osalla aikuisikään ehtineistä kehitysvammaisista on edessään lähes yhtä pitkä elinikä ja samankaltainen ikääntymisen prosessi kuin muullakin väestöllä. Vaikka asteittaista heikkenemistä ilmeneekin joillakin toimintojen alueilla, se ei estä aktiivista osallistumista ja hyvää elämänlaatua.

  15. Muistisairauden oireita

    Muistisairauksien esiintyvyys kehitysvammaisilla on verrattavissa muuhun väestöön. Niiden riskiä lisäävät korkea ikä, korkea verenpaine, aivovammat ja aivoverenkiertohäiriöt.

    Muistisairauden yleismuutoksia ihmisillä ovat

  16. Hyvä vuorovaikutus raskausajan kriiseissä

    Vanhempien ja hoitavien henkilöiden välinen vuorovaikutus edistää onnistuessaan perheen selviytymistä. Se on yhteistyötä, joka antaa myös työntekijälle tyydytystä.

    "Vuorovaikutuksen onnistumisesta kertoo esimerkiksi se, että perheet löytävät oman ratkaisunsa ja tukea toinen toisistaan. Tämä vahvistaa työntekijää, hän voi tuntea työn iloa, vaikka käsiteltävä asia olisikin vaikea. Kontaktin syntyminen vanhempiin lujittaa työntekijän uskoa itseensä, hän voi luottaa siihen, että oma ammattitaito riittää", tutkija Hanna Maijala kuvailee.

  17. Kehitysvammaisuuden syyt

    Kehitysvammaisuuteen johtavia tekijöitä tunnetaan monia. Hedelmöitys, sikiöaika, lapsuus ja nuoruus ovat merkittäviä kausia kehitysvamman synnyn kannalta.

    Kehitysvammat voidaan taustasyyn perusteella jakaa karkeasti neljään pääluokkaan:

    1. geneettiset sairaudet ja oireyhtymät
    2. kehityksen aikaisten vahingoittavien tapahtumien seurannaiset tai jälkitilat (hankinnaiset oireyhtymät)
    3. monitekijäiset kehitysvammat (perimä sekä ympäristötekijät)
    4. tuntemattomasta syystä johtuvat kehitysvammat

    Esimerkkejä yksittäisistä syistä:

  18. Uusi seksuaalikasvatuksen materiaalipaketti tukea tarvitsevien ihmisten tarpeisiin

    OmaKasvu® on kattava uusi seksuaalikasvatuksen materiaalipaketti, joka on suunniteltu tukea tarvitsevien ihmisten tarpeisiin. Materiaali on suunniteltu varsinkin ammattilaisille, kuten opettajille, hoitajille, terapeuteille ja muille tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa työskenteleville. Se sopii myös erinomaisesti vanhemmille ja muille läheisille, jotka haluavat tukea läheisensä seksuaalikasvatusta. Materiaali on tarkoitettu myös nuorille ja aikuisille itselleen.

  19. Onko maailma valmis? Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta

    Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen kruunuksi on valmistunut kirja Onko maailma valmis? Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta.

    Koneen Säätiön rahoittama kaksivuotinen Tilaa taiteilijuuteen – vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden yhdenvertaisuus -hanke on tullut päätökseensä. Yli 200-sivuinen teos Onko maailma valmis? Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta sisältää kirjoituksia ja haastatteluja 21 vammaiselta ja viittomakieliseltä taiteilijalta, taiteen liepeillä työskentelevältä ammattilaiselta sekä yhdeltä tanssiryhmältä.

  20. Käyttöehdot ja selosteet

    Tällä sivulla on tietoa Vernerin yleiskielisen sivun tietosuojasta ja evästekäytännöistä.

    Tietosuoja

    Jos Vernerin käyttäjä antaa yhteystietonsa Vernerin palautteen tai kysymyspalstan kautta, emme luovuta niitä ulkopuolisille tahoille.

    Noudatamme henkilötietojen käsittelyssä ja rekisteröinnissä henkilötietolakia.

    Evästeiden käyttö

    Vernerissä käytetään evästeitä palvelun toiminnan varmistamiseksi ja käyttäjien käyttökokemuksen parantamiseksi.