Haku

Hakutulokset: yks (1227 artikkelia)

  1. Downin oireyhtymä

    Suomessa noin 70 perhettä saa vuosittain kuulla, että syntyneellä lapsella saattaa olla Downin oireyhtymä.

    Asia varmistuu verinäytteestä tehtävässä kromosomiviljelyssä, jossa on nähtävissä ylimäärä perintöainesta. Toisin sanoen lapsella on 46 kromosomin sijasta 47 kromosomia.

    Kaikista lapsista, joilla on Downin oireyhtymä, 95 % on trisomioita. Trisomia 21 tarkoittaa, että kromosomia 21 on kolme kappaletta kahden sijasta.

    Ylimääräinen kromosomi 21 aiheuttaa poikkeavuuksia lapsen ulkonäössä ja kehityksessä. Lisäksi se voi aiheuttaa ongelmia terveydentilassa.

  2. Käypä hoito -suositukset

    Downin oireyhtymä on yleisin syyltään yhtenäinen kehitysvammaoireyhtymä. Stakesin tietojen mukaan Suomessa on noin 3600 henkilöä, joilla on Downin oireyhtymä (2011). Stakesin epämuodostumarekisteriin on viime vuosina ilmoitettu syntyneeksi vuosittain keskimäärin 70 Down-lasta. Heidän elinikänsä on pidentynyt merkittävästi ennen kaikkea infektioiden hoidon tehostumisen ansiosta. Lisäksi lapsikuolleisuus on vähentynyt synnynnäisten sydänvikojen kirurgisen hoidon ansiosta. 1940-1950-luvuilla 10-vuotiaista Down-lapsista vain 30 % oli elossa. 1960-1970-luvuilla vastaava luku oli jo 90 %.

  3. Voimaantuminen

    Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisen sisäistä prosessia, jossa henkilö mm. löytää omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan sekä usein oppii myös enemmän omasta itsestään. Kun henkilö voimaantuu, hän löytää itsestään sisäistä voimantunnetta. Sisäinen voimantunne on omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttava tunne.

    Voimaantuneista ihmisistä heijastuu myönteisyys, joka on yhteydessä hyväksyvään ja luottamukselliseen ilmapiiriin sekä arvostuksen kokemiseen. Voimaantumisen käsitteeseen ei tässä liitetä yhteiskunnallista vaikuttamista.

  4. Hoitotahto ja hoitolinjaus

    Huolelliseti laadittu hoitotahto on yksi saattohoidon tärkeistä välineistä. Hoitotahtoon kirjataan, miten ihminen haluaa tulla hoidetuksi elämänsä viimeisinä hetkinä. Hoitotahto voi myös sisältää toiveita esimerkiksi hoitopaikan valinnasta sekä hoidon arkeen liittyvistä asioista. Hoitotahto laaditaan yhdessä kehitysvammaisen henkilön, lähihoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa. Hoitotahtoa laadittaessa lääkärin ei tarvitse olla läsnä, mutta tarvittaessa olisi hyvä olla mahdollisuus keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Hoitotahto auttaa lääkäriä tekemään hoitolinjauksia.

  5. Henkilökunnan jaksaminen

    Hyvinvoiva ja itsestään huolta pitävä henkilökunta on hyvän saattohoidon edellytys. Työpaikalla, jossa työntekijä pystyy puhumaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan, on helppo olla. On tärkeää, että vaikeista asioista voi puhua ja työntekijät tietävät saavansa tukea muilta. Esimiehen rooli on tukea ja järjestää tarvittaessa työnohjausta. Ryhmämuotoisen työnohjauksen on todettu toimivan hyvin, sillä kokemusten ja neuvojen vaihto onnistuu ryhmässä helpoiten. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin mahdollisten ahdistavien tunteiden kanssa.

  6. Useimmin kysyttyjä kysymyksiä vammaisalasta

    Tällä sivulla esitellään kysymyksiä ja vastauksia vammaisalasta. Kysymyksiin ovat vastanneet vammaisalalla työskentelevät ammattilaiset.

    Minkälaista vammaistyö on?

    - Työkenttä on valtavan laaja. Voit valita esimerkiksi hoivatyön, hoitotyön tai ohjaavan työn. Löytyy pitkää koulutusta tai joihinkin töihin voi päästä myös ilman koulutusta. Palkka- ja vastuutasoja on monenlaisia.

  7. Emotionaalisen kasvun tuki

    Kehitysvammaisilta henkilöiltä voidaan vaatia liikaa

  8. Monen mutkan kautta sopivaan kotiin

    Tero Reinikainen on taivaltanut lapsuudenkodistaan ensin kahteen yövalvottuun ryhmäkotiin, joissa palvelut pelasivat, mutta omatoimisuudelle ei jäänyt juurikaan tilaa. Sieltä matka jatkui omaan asuntoon, jossa nuori mies on päässyt aloittamaan itsenäisen elämän sopivasti tuettuna.

    Mikkelissä sijaitsevat Maahisentaipaleen asunnot kostuvat yhteensä 25 asunnosta, joista yhdessä Tero Reinikainen asuu. Hänen asuntoonsa kuuluu olohuone, makuuhuone ja keittiö.

  9. Tyypilliset haasteet koulunkäynnissä

    Tutkimus on osoittanut, että lapsilla, joilla on FASD, on paljon muistin ja oppimisen vaikeuksia. Heillä on ikätovereihinsa verrattuna selvästi enemmän vaikeuksia tarkkaavuudessa, toimintojen suunnittelussa, työskentelystrategioissa ja työmuistissa. Tutkimuksen mukaan koulunkäynnin haasteisiin ei ole vaikuttanut se, onko lapsella ollut päällepäin näkyviä alkoholivaurion tunnusmerkkejä. (Ks. Seppälä 2017; Green, Mihic, Nikkel, Strade, Rasmussen, Munoz & Reynolds 2009.)

  10. Vertaisviikonloppu FASD-lasten vanhemmille

    Seuraava vertaisviikonloppu on tavoitteena järjestää syksyllä 2026.

  11. Työhönvalmentajan tuki

    Tukea työntekijälle, työnantajalle ja työyhteisölle

    Työhönvalmentaja (työvalmentaja) toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. Työhönvalmentajan tuella työsuhde räätälöidään sellaiseksi, että työntekijän kyvyt kohtaavat työnantajan tarpeet.

  12. Ohjeet työnhakuryhmän perustamiseksi kehitysvammaisille henkilöille

    Kehitysvammaisten ihmisten palkkatyöllistymisen tueksi työ- ja päivätoiminnassa on suositeltavaa toteuttaa työnhakuryhmiä. Tällä sivulla esitellään Kehitysvammaliiton työllisyysprojekteissa kehitetyn ja pilotoidun kehitysvammaisille ihmisille soveltuvan työnhakuryhmän malli.

    Sivun materiaaleja voi ottaa käyttöön sellaisenaan tai soveltaa niitä vapaasti organisaation tarpeen ja tilanteen mukaan.

  13. Monta tarinaa - kaikki totta

     

    - Terve, mitä kuuluu?

    - No, ihan tässä ok... oikeastaan tosi väsynyt. Kauheata rumbaa ollut taas opiskelu ja kotonakin huisketta.

    - Mitä Uuno?

    - Aika vaikeaa, suoraan sanottuna. Jotenkin ollut hermostunut ja keskittymiskyvytön, opettajakin vaihtui taas. Poika saa välillä uskomattomia raivareita.

  14. Aktiivisen tukemisen periaatteet

    1. Jokaisessa hetkessä on mahdollisuuksia

    • Havaitse asia, josta henkilö on kiinnostunut, ja huomaa hänen tekemänsä aloitteet.
    • Mieti, miten voit tukea henkilöä asian toteuttamisessa siten, että henkilö voi käyttää omia voimavarojaan maksimaalisesti tilanteessa ja että tilanne mahdollistaa onnistumisen henkilölle.
    • Mieti, mitkä ovat henkilön omat voimavarat ja vahvuudet, mitä henkilö voi tehdä itse? Mitä henkilö voi tehdä tuen avulla? Onko asioita, joissa tarvitaan työntekijän tekemistä, ts. vaiheet, jotka henkilökunta tekee?

  15. Yleisiä huolia raskausaikana

    Raskauden aikana mieleen nousee monenlaisia omaa ja vauvan hyvinvointia koskettavia kysymyksiä. Jotkin asiat vauvan tai omaan terveyteen liittyen saattavat aiheuttaa huolta ja jopa pelkoa. Kaikista mieltä askarruttavista kysymyksistä voi kysyä ja keskustella neuvolan oman terveydenhoitajan kanssa. Ei ole olemassa niin pientä taikka vähäpätöistä asiaa, josta ei voisi neuvolassa kysyä.

  16. Ajatuksia elämästä down-lapsen kanssa

    Perheessämme on pian 5 vuotta täyttävä Mika, jolla on Downin oireyhtymä sekä 2 vuotta nuorempi pikkuveli Ossi, terveeksi todettu. Kuuluin ikäni vuoksi riskiryhmään. Osallistuimme molempien raskauksien aikana niskapoimu-ultratutkimukseen ja muihin tarjottuihin ultraäänitutkimuksiin. Ensimmäisen raskauden aikana minulle tehtiin lisäksi verikoe. Mitään viitteitä kromosomihäiriöstä ei tutkimuksissa saatu. Toisessa raskaudessa emme halunneet ultraäänitutkimusta kummempia tutkimuksia.

  17. Aistiystävällinen asuminen

    Aistimukset vaikuttavat jokaisen ihmisen päivittäiseen toimintaan ja hyvinvointiin eri tavoin. Ne voivat kerääntyä huomaamatta, mikä voi johtaa siihen, että yksilö ei tiedosta, kuinka paljon hän joutuu ponnistelemaan arjessaan. Aistiystävällisten ympäristöjen suunnittelu vaatii meiltä kykyä tunnistaa, mitkä tekijät aiheuttavat aistikuormitusta.

  18. Liisa ja Angelmanin oireyhtymä

    Liisa Taimio oli haastattelun tekoaikaan 14-vuotias iloinen ja sosiaalisesti aktiivinen koululainen, joka kommunikoi viittomin. Liisan elämän alkutaival ennen Angelmanin oireyhtymän toteamista oli kuitenkin koettelevaa aikaa perheelle.

    Liisa Taimio syntyi Joensuussa yhdeksän pisteen vauvana. Vanhemmat alkoivat pian ihmetellä esimerkiksi tytön runsasta pulauttelua ja varhain alkanutta hymyilyä. Kyljelle kääntyminen ja istumaan oppiminen sujuivat häneltä hitaasti. Neuvolassa kehityksen verkkaisuuteen ei kuitenkaan kiinnitetty sanottavaa huomiota.

  19. Konttorin yleismies Jantunen

    Universomossa alkoi uusi järjestyksen aika, kun Ville Kulman astui remmiin.

    Tampereella toimiva mobiilipeliyritys Universomo on jokaisen pelimaailmaan hurahtaneen nörtin unelmatyöpaikka. Yrityksessä työskentelee 60 henkeä, joista yhdeksän on töissä Helsingin toimipisteessä. Universomo kehittää uusia, eritoten pikkupoikien mieleen olevia räiskintä- ja seikkailupelejä.

  20. Tästä se telkkariura urkenee!

    Markus Lohikoskea, 25v, ei turha kainous vaivaa. Nuori mies on minua vastassa käsi ojossa MTV3:n ja Subin yhteisessä sisääntuloaulassa ja siitä lähtien hänen suunsa käy kuin rokkapata. Matkalla Subin toimistoon Markus aukoo näppärästi lukittuja ovia kulkukortillaan ja esittelee ohimennen myös MTV3:n tiloja, joiden läpi kuljemme. Näyttäisi aivan siltä, kuin Markus olisi ollut iät ja ajat töissä televisiossa, vaikka itse asiassa hänellä on takanaan vasta kolme työviikkoa.