Näkökulma: Yhdenvertaisuus ei ole enää sanahelinää

Eriarvoisuuden pahin muoto on se, kun erilaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla. Kehitysvammainen ihminen on samanlainen ihminen kuin muutkin, ja hänellä on samanlainen ihmisarvo.

Yhteiskunnassamme piilee kuitenkin vielä asenteita ja ennakkoluuloja, ja kehitysvammaiset ihmiset asettuvat toisinaan erilaiseen valoon. He ovatkin erilaisia. Tuleeko heitä kohdella samalla vai eri tavalla? Itse asiassa molemmilla! Selvennetään vähän.

Uusi yhdenvertaisuuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän

EU:n vaikutuksesta Suomen oikeusjärjestykseen on keskusteltu paljon. On puhuttu, miten kirottu EU on tuonut meille vain normeja siitä, kuinka käyrä banaani tai kurkku saa olla. Mutta on EU tuonut paljon hyvääkin! Tärkeimpänä vammaisten henkilöiden syrjinnän kokonaisvaltaisesti kieltävä yhdenvertaisuuslaki, joka tuli uudistettuna voimaan 1.1.2015.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän. Kun henkilö asetetaan eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta, kyse on todennäköisesti tilanteesta, jonka yhdenvertaisuuslaki kieltää. Oikeasti, nyt meillä on laki, joka kieltää tämän!

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Esimerkiksi yksityisten yhdistysten ja palveluntarjoajien on noudatettava lakia ja oltava syrjimättä tilaisuuksissaan ja toiminnassaan.

Häirintäkin on syrjintää

Mielenkiintoinen uusi elementti laissa on se, että häirintää pidetään syrjintänä. Häirintä tarkoittaa henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaavaa käyttäytymistä, joka liittyy esimerkiksi vammaisuuteen, ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Tuleeko mieleen esimerkkiä häirinnästä? Esimerkiksi kehitysvammajärjestön kokoontuminen ravintolassa? Saatte pitkiä katseita ja joku henkilökunnasta saattaa jopa huomauttaa ”häiritsevästä” käytöksestä? Nyt on keinoja tarttua tällaisiin!

Otetaan esimerkki Norjasta ja sinfoniakonsertista, jossa kehitysvammainen henkilö oli äännehtinyt ja joku yleisöstä oli tästä ”tokaissut”. Talon johtaja puuttui näyttävästi asiaan ja kuulutti lavalla, että hänen talossaan kaikilla on oikeus nauttia kulttuurista omalla tavallaan. Näin hienoja johtajia ei kuitenkaan aina ole ja tällöin yhdenvertaisuuslaista voi olla apua.

Kohtuulliset mukautukset avainasemassa

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa toimijoita, myös yksityisiä palveluntarjoajia, ryhtymään kohtuullisiin mukautuksiin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Esimerkki tällaisesta voi olla se, että avustaja pääsee kehitysvammaisen henkilön mukana elokuvateatteriin.

Jos yritys kieltäytyy, voi kyse olla kohtuullisen mukautuksen laiminlyönnistä, joka on yhdenvertaisuuslain kieltämä syrjinnän muoto.

Hyvitystä syrjinnästä

Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitystä. Hyvityksestä voi yrittää neuvotella suoraan sen tahon kanssa, jonka kokee syrjineen. Viime kädessä hyvityksen voi kuitenkin määrätä vain yleinen tuomioistuin.

Jos koet, että yhdenvertaisuuslakia on rikottu, voit olla suoraan yhteydessä syrjivään tahoon. Voit myös olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja yhdenvertaisuuslautakuntaan. Valtuutettu voi esittää sovintoa asiassa. Lautakunta puolestaan tutkii, onko syrjintää tapahtunut vai ei. Jos tarvitset apua, voit olla yhteydessä myös allekirjoittaneeseen.

Teksti: Jukka Kumpuvuori, vammaisoikeuksiin erikoistunut juristi. Julkaistu Verneri.netin Luetaan lakia -blogissa 14.3.2016.