Odottavan äidin päihdeongelma

Epäily äidin päihdeongelmasta voi tulla esiin monesta syystä. Terveydenhuollon parissa epäily voi herätä esimerkiksi silloin, jos äiti hakeutuu tavallista myöhemmin neuvolan tai äitiyspoliklinikan vastaanotolle, jos käynnit jäävät toteutumatta tai ne ovat epäsäännöllisiä. Samoin äidin hepatiitti c- tai hiv-tartunta voivat aiheuttaa epäilyn huumeidenkäytöstä.

Epäily herää ymmärrettävästi erityisesti silloin, jos äidillä on aiemmin päihteiden käytön takia huostaanotettuja lapsia, jos lapsella on syntymän jälkeen altistukseen viittaavia oireita tai jos äiti nähdään päihtyneenä.

Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön selvittäminen on hankalaa, mutta se pitää tehdä. Oikeiden kysymysten kysyminen äidiltä vaatii ammattitaitoa. Asiallisen tiedon jakaminen kaikille odottaville äideille alkoholin haitallisista vaikutuksista sikiölle on hyvä pohja keskustelulle äidin omasta alkoholinkäytöstä.

Lue lisää alkoholin vaikutuksista sikiöön raskauden aikana

Neuvoloilla on tärkeä rooli sikiön alkoholialtistuksen selvittämisessä

Neuvoloilla on keskeinen rooli sikiön alkoholialtistuksen selvittämisessä. Siksi päihteistä kysyminen neuvolatarkastuksissa on äärimmäisen tärkeää. Suositellaankin, että jokaiselle odottavalle äidille tehdään esim. AUDIT-kysely.

Äitiysneuvola ohjaa ja tukee päihdeongelmansa kanssa kamppailevia odottavia äitejä, eli auttaa hoitotahon löytämisessä ja tukee hoitoon sitoutumisessa. Useimmissa tapauksissa halu turvata lapsen terveys antaa motivaation raittiina pysymiseen avohoidon turvin. Vaikeimpiin päihdeongelmiin tarvitaan intensiivistä hoitoa ja tukea.

Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä auttaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä.

Jos äidin päihdeongelma on tiedossa ja vaikuttaa siltä, että äidillä voi olla vaikeuksia selvitä lapsen kanssa, äiti ohjataan vauvan kanssa ensikotiin tai muunlaiseen kuntoutukseen. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitolla on ensikoteja ja avopalveluyksiköitä, jotka ovat erikoistuneet odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdekuntoutukseen.

Huostaanotto

Mitä kauemmin lapsi joutuu elämään turvattomissa olosuhteissa, sitä vaikeammin hoidettavaksi hänen ongelmansa myöhemmässä vaiheessa muodostuvat. Huostaanotto on siis joissakin tilanteissa edelleenkin ainoa hyvä ratkaisu.

Jos vanhemmat eivät kykene lopettamaan tai vähentämään päihteiden käyttöään ja lapsen kasvuolosuhteet ovat tästä johtuen turvattomat, on lapsi sijoitettava kodin ulkopuolelle. Sijoitus sijaishuoltopaikkaan voi tapahtua suoraan sairaalasta jos äiti ei kykene huolehtimaan syntyneestä lapsestaan.

Lastensuojelulaki korostaa ehkäisevän toiminnan ja tehokkaan kuntouttavan avohuollon merkitystä. Tavoitteena on, että lapsia autettaisiin mahdollisimman paljon omassa kodissa yhdessä vanhempien kanssa.

Ongelmien ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisyssä pyritään vaikuttamaan lasten yleisiin kasvuolosuhteisiin, tukemaan vanhempia lasten kasvatuksessa ja puuttumaan varhain havaittuihin ongelmiin.

Hoidon piiriin ei saada kaikkia raskaana olevia huumeiden tai alkoholin käyttäjiä. Päihdeongelmiin liittyy usein häpeää. Häpeä ja lastensuojelun pelko saattavatkin estää hoitoon hakeutumisen.

  • Olisi toivottavaa, että odottavat äidit uskaltaisivat ottaa mahdollisen alkoholinkäytön puheeksi neuvolakäynneillä, sillä vain tällä tavalla lasta voidaan auttaa oikealla tavalla.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

Lastensuojelulaissa on ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jonka mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos he saavat tietää raskaana olevan naisen käyttävän päihteitä.

Kiireellisissä tapauksissa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan arvioida myös lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut. Lapsi voi tarvita sosiaalipalveluiden rinnalle myös terveydenhuollon palveluja.

Lisätietoa 
  • Audit-kysely
  • Ensi- ja turvakotien liitto
  • Asikainen, Anna (2011) Sijaisperheiden näkökulma. Teoksessa Vaarla, Suvi (toim.) Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto.
  • Kivitie-Kallio, Satu (2011) Sikiöaikana alkoholille altistuneet lapset sosiaalipediatrisessa työssä. Teoksessa Vaarla, Suvi (toim.) Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto.