Voimaantuminen

Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisen sisäistä prosessia, jossa henkilö mm. löytää omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan sekä usein oppii myös enemmän omasta itsestään. Kun henkilö voimaantuu, hän löytää itsestään sisäistä voimantunnetta. Sisäinen voimantunne on omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttava tunne.

Voimaantuneista ihmisistä heijastuu myönteisyys, joka on yhteydessä hyväksyvään ja luottamukselliseen ilmapiiriin sekä arvostuksen kokemiseen. Voimaantumisen käsitteeseen ei tässä liitetä yhteiskunnallista vaikuttamista.

Voimaantumisen tunnetta on tutkittu työuupumuksen ja ammatillisen kasvun näkökulmasta. Käsite sopii kuitenkin myös kehitysvammaisten ja vammaisten perheiden tarkasteluun.

Voimaantumista vai valtaistumista?

Voimaantumisen ohella puhutaan toisinaan myös valtaistumisesta. Valtaistumisessa on ihmisen sisäisen prosessin ohella kysymys yhteiskunnallisesta vallasta.

Valtaistuminen merkitsee mahdollisuutta ajaa omia asioita, kriittistä tietoisuutta ympäristöstä ja mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan tasolla päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Jotta valtaistumista voisi tapahtua esimerkiksi paikallisyhteisössä ja yhteiskunnassa, tarvitaan kollektiivista toimintaa. Tällaiseen toimintaan osallistuvat voivat nostaa esiin koko ryhmään kohdistuvia nurjia asenteita. Tästä hyvä esimerkki on kehitysvammaisten ihmisten perustama Me Itse ry, joka mm. pyrkii tekemään kehitysvammaiset ihmiset näkyviksi yhteiskunnassa.

Toiminta voi nostaa ryhmään sekä aktiivisesti että passiivisesti kuuluvien henkilöiden tietoisuutta yhteenkuuluvuudesta ja samalla lisätä henkilökohtaista voimaantumisen tunnetta. Toisaalta sisäinen voimaantuminen voi antaa rohkeutta osallistua myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Voimaantumista voi tukea

Voimaantumisessa keskeisenä ajatuksena on, että se lähtee ihmisestä itsestään. Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi, eikä voimaa voi antaa toiselle.

Voimaantumisprosessia voidaan kuitenkin hienovaraisesti tukea ja antaa sille mahdollisuuksia. Tällöin tärkeää on esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten asumisyhteisöjen avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri.

Kehitysvammaiset ihmiset voivat muiden tapaan osallistua esim. päätöksentekoon asumispalveluyksikössä. Heillä on oikeus asettaa omia tavoitteita omalle elämälleen sekä olla mukana heidän asioistaan päätettäessä. On tärkeää kokea olevansa arvostettu ja saada kannustusta, rohkaisua ja ennen kaikkea tukea omien päätösten tekemiseen.

Voimaantuminen ei ole pysyvä olotila, vaan se vaihtelee eri tilanteissa ja ympäristöissä. Kehitysvammainen henkilö voi toimia hyvin itsenäisesti tutussa ympäristössä, mutta voi tarvita runsaastikin ohjausta ja tukea paikassa, joka on hänelle vieras. Sisäinen voimantunne ei kuitenkaan kokonaan katoa, vaan sen voi löytää aina uudelleen.

Yksilön voimaantuminen lisää yhteisön joukkovoimaa

Sisäinen voimaantumisprosessi voi johtaa ulkoiseen valtaantumiseen tai päinvastoin. Ulkoisella valtaantumisella tarkoitetaan tässä laajempaa joukkovoimaan perustuvaa yhteisöllisyyttä, jonka pyrkimyksenä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen vammaisten asemaan yleensä.

Tutkijat ovat pohtineet ihmisten samaistumista eri ryhmiin. On esitetty, että ihmiset harvoin identifioivat itsensä ryhmään, jonka he kokevat olevan huonossa yhteiskunnallisessa asemassa. Vammaisten on esimerkiksi todettu samaistuneen mielummin vammattomiin.

Todellinen valtaistuminen tarkoittaa uudenlaisen identiteetin löytymistä, jossa hyljeksityt ominaisuudet määritellään uudelleen niin, että ne muuttuvat arvokkaiksi. Valtaistuminen merkitsee siis kykyä luoda yhdessä muiden vammaisten henkilöiden kanssa yhteisöllistä vammatietoisuutta sekä kykyä ratkaista, millä tavoin vammaiset ihmiset voivat integroitua yhteisöön.

Me itse ry

Me Itse on kehitysvammaisten ihmisten valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Järjestö puolustaa kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeuksia. 

Yhdistys on perustettu vuonna 1999. Kehitysvammaiset ihmiset päättävät itse Me Itse ry:n tavoitteista ja toiminnasta. 

Me Itse ry on olemassa siksi, että kehitysvammaiset ihmiset voivat toimia yhdessä. Yhdistyksessä ihmiset saavat tietoa, tukea ja rohkeutta toisiltaan. Järjestötoiminnan avulla pääsee vaikuttamaan itse omiin asioihin.

Tutustu Me itse ry:n toimintaan. 

 

Lisätietoa 
  • Me Itse ry (www.kvtl.fi)
  • Hahn, Harlan (1986). Public support for rehabilitation programs: The analysis of the U.S. disability policy. Disability, Handicap & Society 1, 1986, 121-137.
  • Hahn, Harlan (1991). Alternative views of empowerment: Social services and civil rights. Journal of Rehabilitation 57, 4/1991, 17-19. Hanh, Harlan (Puclic support for rehabilitation programs).
  • Järvikoski, Aila (1999). Vammaisen henkilön valtaistuminen - Palvelujärjestelmän avulla vai ilman sitä? Teoksessa Pyörätuolitango: Näkökulmia vammaisuuteen, Susanna Nouko-Juvonen (toim.) Helsinki. Edita.
  • Meriläinen, Helena & Taipale, Teuvo (2000). Aikuisuus ja autonomia. Teoksessa Tarja Ladonlahti & Raija Pirttimaa (toim.) Erityispedagogiikka ja aikuisuus. Palmenia-kustannus. Espoo.
  • Murto, P. (1995). Syrjäytyjästä selviytyjäksi. Vammaisen nuoren koulutusuran tukeminen opetuksen, kuntoutuksen ja sosiaalityön moniammatillisena yhteistyönä. Selvityksiä ja puheenvuoroja 7. Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu.
  • Siitonen, Juha (1999). Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu University press.