Kehitysvammainen henkilö asiakkaana

Tämä sivu on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Sen sisällöstä voivat kuitenkin hyötyä kaikki asiakaspalvelutyöntekijät.

Sivulla käsitellään sitä, mitä on tärkeä ottaa huomioon, kun asiakkaana on kehitysvammainen henkilö.

Peruspalvelut kuuluvat kaikille

Kehitysvammaiset henkilöt kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen piiriin.

Asiakaskohtaamisen haasteita voivat kuitenkin olla esimerkiksi

• henkilökunnan kiire
• asiakkaan yksilölliset erityistarpeet, joita ei tiedetä tai tunneta ennalta.

Jotta kohtaaminen sujuisi sekä asiakkaan että henkilökunnan puolesta mahdollisimman hyvin, seuraaviin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota:

1. Muista varata riittävästi aikaa tapaamiselle. Ota selvää asiakkaan kommunikointitavasta. Jos henkilöllä on puhevamma, ota selvää, onko hänellä käytettävissä puhevammaisten tulkkipalvelu.
   Pyydä tapaamiseen tarvittaessa mukaan sellainen henkilö, joka tuntee asiakkaan ja johon hän voi luottaa.
2. Työntekijä: muista aina esitellä itsesi ensin asiakkaalle. Älä säikähdä sitä, vaikka henkilö ei vastaa tai poistuu tilanteesta. Kokeile jotain uutta lähestymistapaa, jos ensimmäinen ei toimi.
3. Kohtele kehitysvammaista henkilöä kuten kohtelisit ketä tahansa asiakasta. Epätietoisuus luo epäluuloja. Kun kohtaatte, muista kohdata ihminen, älä vammaa. Tärkeää on, että kohtaaminen on välitön, lämmin ja ystävällinen. Muista olla läsnä ja kuuntele asiakasta. Joskus asioita on tarpeen konkretisoida enemmän. Asiakkaalle täytyy kertoa hänen ymmärtämällään tavalla se, mitä ollaan tekemässä. Anna asiakkaalle aikaa.
4. Kohdista puheesi aina asiakkaalle, vaikka hänellä olisi mukanaan tulkki, ohjaaja tai läheinen. On erittäin tärkeää, että henkilö on mukana häntä itseään koskevassa päätöksenteossa.
5. Kun tapaaminen tai toimenpide on lopussa, muista varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt tapaamisen sisällön. Anna sovitut ohjeet tai asiat henkilölle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi kirjallisesti.
6. Muista arvioida omaa toimintaasi sen jälkeen, kun tapaaminen on ohi.

Kehitysvamma on yksi henkilön monista ominaisuuksista

Kehitysvammaisuus ei estä päätöksentekoa eikä se ole asioinnin este. Se ei määritä koko henkilöä ja rajoittaa vain osaa elämästä.

Kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Osa kehitysvammaisista lapsista on samoissa päiväkodeissa ja kouluissa kuin kaikki muutkin. Myöhemmin moni heistä kouluttautuu ammattiin, muuttaa omaan asuntoon, käy töissä, löytää puolison ja perustaa mahdollisesti perheen.

Yksilöllinen tuki on tärkeää

Kehitysvamma on aivojen ymmärryksen tai oppimisen alueella oleva synnynnäinen tai lapsuusiässä saatu vamma. Vamma on elinikäinen tila, joka vaikuttaa elämään monin tavoin.

Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee hyvin lievästä vaikeaan kehitysvammaisuuteen. Yleisimpiä ovat lievemmät kehitysvammaisuuden muodot. Kaikista kehitysvammaisista vaikeimmin kehitysvammaisia ja monivammaisia on 5–10 %. Kehitysvammaisuuden diagnostiikka on kehittynyt paljon, ja kehitysvammaisuuden kirjo on laaja.

Kehitysvammaan liittyy ymmärtämisen, oppimisen ja ongelmanratkaisun vaikeuksia. Kehitysvammaan voi liittyä myös puheentuottamisen vaikeuksia.

Moni kehitysvammainen tarvitsee jonkinlaista apua ja tukea läpi elämän. Kehitysvamma tuo yleensä mukanaan vaikeuksia erilaisissa arjen toiminnoissa, kuten kotitöissä, sosiaalisissa suhteissa, rahankäytössä ja omien asioiden hoitamisessa. Erityinen tuen- ja avuntarve voi ilmetä myös uusien taitojen oppimisessa, monimutkaisen tiedon ymmärtämisessä ja soveltamisessa sekä kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.

Siinä missä toinen tarvitsee paljon hoivaa ja intensiivistä tukea kaikilla elämän osa-alueilla, selviytyy toinen hyvinkin itsenäisesti ja vähäisten tukitoimien turvin. Tärkeintä on löytää jokaiselle yksilölliset tukiratkaisut, jotka mahdollistavat omannäköisen elämän.

Yksilöllinen tuki on ensisijaisen tärkeää, jotta kehitysvammainen henkilö voi osallistua aidosti itseään koskevaan päätöksentekoon ja olla osallinen ympäröivässä yhteiskunnassa.

Kehitysvamma ei ole sairaus

Kehitysvamma on vaurio tai vamma, joka haittaa yksilön suoriutumista yhteiskunnassa sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta ottaa huomioon erityistä tukea tarvitsevat ihmiset.

Vammaisuus ilmeneekin aina ympäristön ja yksilön välisessä suhteessa. Vaikka henkilö ei kykenisi tekemään itsenäisesti joitakin asioita vammastaan johtuen, hänen toimintakykyään voidaan tukea apuvälineillä, ympäristön suunnittelulla ja erilaisilla tukimuodoilla.

Kohtaa kehitysvammainen asiakas -esite

Verneri.netin julkaisema Kohtaa kehitysvammainen asiakas -esite (pdf, 190 kt) on suunnattu sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöille. Siinä neuvotaan, mitä työntekijän on tärkeää huomioida, kun asiakkaana on kehitysvammainen henkilö.

Painettua esitettä voi tilata seuraavasta osoitteesta: verneri (ät) kvl.fi

Verneri.netin muilla sivuilla on kerrottu kehitysvammaisuuteen liittyvistä asioista laajasti. Pääset tutustumaan asiaan enemmän seuraavista linkeistä:

• Mitä kehitysvammaisuus on?
• Kehitysvammaisuuden diagnosointi
• Diagnoosit
• Itsemääräämisoikeus ja kommunikointi