Toimintakyvyn kuvaus ja arviointi

Toimintakyvyn kuvauksen ja arvioinnin avulla saadaan tietoa siitä, millaista tukea kehitysvammainen henkilö tarvitsee kyetäkseen toimimaan arjessaan. Lisäksi sillä selvitetään, kuinka hyvin henkilön lähi-ihmiset, ympäristö ja palvelujärjestelmä vastaavat henkilön tarpeisiin.

Laaja-alainen toimintakyvyn kuvaus ja arviointi tuo esille myös henkilön vahvuuksia. Saadun tiedon avulla voidaan tarkastella tuen tarpeita ja tarjottavan tuen sopivuutta yksilön tarpeisiin. Näin palveluita ja voimavaroja voidaan kohdentaa paremmin.

Toimintakykyä arvioidaan yleensä mittareilla. Löydät tietoa mittareista tämän sivun lopusta.

Toimintakykyä on syytä ajatella yksilön mahdollisuuksina selvitä omalle elämälleen asettamistaan tavoitteista ja toiveista. Tämä on tärkeä näkökulma erityisesti tuen tarpeita arvioitaessa. Yksilön omat toiveet ja tarpeet eivät saisi peittyä sen alle, mitä muut ihmiset ja palvelujärjestelmämme pitävät tärkeänä.

• On hyvä muistaa, että toimintakyvyn kuvaus tuottaa tietoa myös siitä, millaisia mahdollisuuksia henkilöllä arjessa on.
• Kertooko toimintakyvyn arvioinnin lopputulos henkilön taidoista ja niiden puutteista vaiko pikemminkin siitä, ettei henkilöllä ole arjessa mahdollisuuksia tehdä tiettyjä asioita?
• Toimintakyvyn arviointi on myös elämänlaadun arviointia: siinä kiinnitetään huomiota yksilön omaan kokemukseen hyvinvoinnistaan ja elämänlaadustaan.

Lue myös: Mitä kehitysvammaisuus on? Toimintakyvyn näkökulma.

Tuen antamisen muodot ja määrä heijastuvat henkilön toimintakykyyn:

Kuva 1: (Kehitys)vammaisuus ja toimintakyky kaavakuvana, Heikki Seppälä, 2022.

Toimintaympäristön arviointi ja itsearviointi

Toimintakyky määrittyy aina suhteessa ympäristöön. Henkilöä ympäröi sekä fyysinen että sosiaalinen toimintaympäristö, ja toimintakykyä määrittää vuorovaikutus tämän toimintaympäristön kanssa.

Toimintaympäristön arviointia voidaan kutsua myös ekologiseksi arvioinniksi. Arviointi pohjautuu ekologiseen/ekokulttuuriseen teoriaan. Ekologisessa teoriassa tarkastellaan yksilön ja ympäristön välisiä suhteita. Yksilöllä on ympärillään useita mikrosysteemejä, kuten esimerkiksi perhe, koulu ja työntekijät. Kiinnostavia ovat myös näiden ympäristöjen keskinäiset suhteet.

Toimintaympäristön arvioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi ympäristön (fyysisen ja digitaalisen) saavutettavuuteen, elämänpiirin toimintatapoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Toimintakykyä arvioitaessa olennaista on myös henkilön oma arvio omasta toimintakyvystään. Elin- ja toimintaympäristöä kuvattaessa keskustellaan henkilön itsensä kanssa merkityksellisistä ympäristöistä, kuten asumisesta, opiskelusta, työstä, vapaa-ajasta sekä henkilön niitä koskevista arvioista ja kokemuksista.

Keskeistä on siis arvioida, miten henkilö voi toimia omassa ympäristössään ja mitä tukea hän siihen tarvitsee.

• Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun välineitä voidaan käyttää, kun halutaan kartoittaa tukea tarvitsevan henkilön unelmia, toiveita ja tarpeita.

Toimintakyvyn tukeminen

Toimintakyvyn tukeminen tarkoittaa henkilön tukemista hänen jokapäiväisessä elämässään. Toimintakyvyn tukemisen näkökulma on työssä läsnä koko ajan. Toimintakyvyn tukeminen edellyttää sitä, että ihmisessä nähdään mahdollisuuksia.

Toimintakyvyn tukemisen työote syntyy siitä, millaisia käsityksiä työntekijällä on kehitysvammaisuudesta ja omasta tehtävästään. Korostammeko ihmisen puutteita ja vajavuuksia vai hänen vahvuuksiaan? Näemmekö ihmisessä mahdollisuuksia kehittyä? Uskommeko jokaisen yksilön mahdollisuuksiin oppia? Onko työntekijän tehtävä tukea oppimista?

Uusien taitojen opettaminen ja omatoimisuuden tukeminen tulee nähdä osana työtä. Toimintakykyä ylläpitäviä toimintatapoja kehittämällä voidaan lisätä tukea tarvitsevien henkilöiden omatoimisuutta. Samalla sillä voidaan keventää henkilökunnan työtaakkaa. Toimintakyvyn heikkeneminen puolestaan johtaa entistä suurempaan avuntarpeeseen.

Toimintakyvyn tukemista voi lähestyä kolmesta eri näkökulmasta:

1. Ympäristö: Kehitetään toimintaympäristöä ja välineitä (esimerkiksi sopivat tilat, toimiva ympäristö, mahdollisuudet toimia, selkeät opasteet, selkokieliset tai kuvalliset ohjeet).
2. Henkilön omat taidot: Vahvistetaan henkilön omaa toimintakykyä (esimerkiksi ohjaus, opastus, itsetunnon tukeminen).
3. Avustaminen ja tukeminen: Tuetaan ja annetaan apua tarvittaessa (yksilöllinen tuki ja ohjaus henkilölle tarpeellisissa ja tärkeissä asioissa, tukihenkilö, työvalmentaja, henkilökohtainen apu).

Toimintakykyä tukevan muistilista

Kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn tukemisessa on hyvä muistaa muutamia asioita.

1. Muista, että kaikilla on oikeus mielekkääseen toimintaan omassa elinympäristössään.
2. Kohtaa ihminen elämäänsä suunnittelevana ja aktiivisena toimijana.
3. Muista, että ihminen määrää itse elämänsä ja toimintojensa suunnan, tavoitteet ja vauhdin.
4. Myötäelä, asetu toisen asemaan.
5. Kiinnostu, näe vahvuuksia, luo uskoa!
6. Näe mahdollisuuksia!
7. Tarkastele ympäristöä: mitä esteitä ja mahdollisuuksia näet? Muuta ja hyödynnä ympäristöä.

Välineitä toimintakyvyn kuvaukseen ja arviointiin