Asuinpaikan muutos

Aikuisiässä tapahtuvia asuinpaikan muutoksia voi tulla eteen erilaisista syistä:

• aikuisen itsenäistymisen halu
• omaisten/huoltajien ikääntyminen
• omaisten/huoltajien väsyminen
• vammaisen henkilön tuen tarpeen muuttuminen
• uusien asumisyksiköiden valmistuminen.

Aloitteentekijänä muuttoasiassa voi asiakkaan itsensä lisäksi olla esimerkiksi hänen omaisensa tai työntekijä.

Kaikissa tapauksissa on ennen muuttopäätöksen tekemistä varmistettava, että muutto on asiakkaan kannalta tarkoituksenmukainen ja että asiakkaan mielipide on otettu huomioon päätöstä tehtäessä. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta säädetään mm. asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja asiakaslähtöisyydestä.

Kehitysvammalain mukaan erityishuolto-ohjelma on pyrittävä laatimaan yhdessä asiakkaan ja/tai hänen läheistensä kanssa.

• Muuttoa valmisteltaessa tulee huomioida myös asukkaan ikä, jottei nuorta ihmistä sijoiteta vanhusten joukkoon tai päinvastoin.

Asiakkaalle kannattaa nimetä palveluohjaaja heti, kun ehdotus muutosta on tehty. Palveluohjaaja voi olla kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä tai ohjaaja mahdollisesta uudesta asuinpaikasta. Palveluohjaaja on asiakkaan mukana muuttoprosessin ajan ja seuraa muuton jälkeen, että tehdyt suunnitelmat toteutuvat.

Monessa tapauksessa asuinyksikön lisäksi muuttuu myös asuinpaikkakunta; asiakkaan kotikunnan mahdollinen muuttuminen on tarkistettava jokaisen kohdalla yksilöllisesti. Muuttopäätöksen jälkeen kehitysvammaiselle henkilölle laaditaan palvelusuunnitelma, ellei sitä ole jo aiemmin tehty. Suunnitelman pohjana voidaan käyttää asiakkaan tulevaisuudensuunnitelmaa, jonka asiakas voi laatia etukäteen palveluohjaajan tai jonkun läheisen ihmisen kanssa. Suunnitelmassa käydään läpi asiakkaan toiveet ja ajatukset.

Muutto on ihmisen elämässä niin tärkeä asia, että se kannattaa suunnitella huolella. Tarkistettavat asiat vaihtelevat jonkin verran riippuen siitä, muuttaako ihminen asumaan itsenäisesti, asuntolaan vai elämänkumppanin kanssa yhteiseen asuntoon. Seuraavassa on kerrottu asioista, jotka on hyvä käydä läpi palveluohjaajan kanssa ennen muuttoa.

Muutto lapsuudenkodista

Lapsuudenkodista muuttaminen vaatii sopeutumista sekä muuttajalta että hänen vanhemmiltaan. Jokaisen muuttajan kohdalla on mietittävä yksilöllisesti, kuinka esimerkiksi asumisvalmennusjaksot olisi parasta järjestää. Näillä jaksoilla voidaan selvittää henkilön asumisen taitoja ja tuen tarpeita.

Muutto kotoa suunnitellaan pehmeäksi mahdollisuuksien mukaan; esim. viikonloput kotona ja viikot asumisyksikössä. Hyvissä ajoin puhutaan eri asumisvaihtoehdoista ja selvitellään niitä, jolloin kotoa muutosta tulee vähitellen osa luonnollista aikuisen elämää. Tuen ja ohjauksen tarpeen kartoituksen jälkeen selvitetään, miten nämä asiat on järjestetty uudessa asuinpaikassa.

Sovitaan taloudellisten asioiden hoidosta. Mikäli henkilö ei pysty itse huolehtimaan raha-asioistaan, saattaa hän tarvita edunvalvojan. Tarkistetaan ajan tasalle asiakkaan sosiaaliturva; hoitotuki, asumistuki ym. Varmistetaan, että asiakkaan tulot riittävät tarpeellisiin menoihin.

Työ- tai päivätoiminta on useille kehitysvammaisille tärkeä päivien ja viikkojen rytmittäjä. Selvitetään asiakkaan toiveet työ- tai päivätoiminnan suhteen ja pyritään järjestämään ne toivotulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kartoitetaan henkilön mieltymykset, arjen rutiinit sekä mistä harrastuksista hän pitää. Selvitetään harrastusmahdollisuudet uudessa asuinpaikassa ja tutustutaan niihin mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen.

Mikäli henkilö tarvitsee tukea liikkumisessaan kodin ulkopuolella, varmistetaan, että hänelle järjestyvät tarpeenmukaiset kuljetuspalvelut mahdollisine saattajapalveluineen. Sovitaan yhteydenpidosta omaisiin ja ystäviin. Jo etukäteen on hyvä kartoittaa kehitysvammaiselle tärkeät ihmiset, mikäli hän ei osaa niitä itse kertoa. Palveluohjaaja/vastuuhenkilö seuraa yhdessä asiakkaan kanssa, että asiat sujuvat etukäteen sovitulla tavalla - onko henkilöllä riittävästi tukea, viihtyykö hän asuinpaikassaan, ovatko henkilösuhteet kunnossa jne.

Selvitetään, mitä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja henkilö tarvitsee ja käyttää. Hankitaan etukäteen tarvittavat lausunnot esimerkiksi kuntoutusta varten.

Muutto elämänkumppanin kanssa saman katon alle

Muuttoon voi olla syynä myös perheen perustaminen. Avio- tai avoliiton solmiminen herättää sekä omaisissa että työntekijöissä monenlaisia ajatuksia. Perheen perustaminen ja parisuhde on kehitysvammaiselle ihmiselle yhtä tärkeä asia kuin muillekin, mutta he joutuvat muita tarkemmin perustelemaan halunsa perheen perustamiseen.

Harkintaa ja miettimistä perustellaan sillä, että halutaan estää "väärien liittojen" syntymistä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että lain holhoustoimesta mukaan edunvalvoja ei voi kieltää avioliiton solmimista. Kelan etuudet muuttuvat avo- tai avioliiton solmimisen myötä. Mikäli puolisoiden kotikunta ei ole sama, tulee kummankin kotikunnasta varmistaa, että tarpeelliset palvelut järjestyvät yhteen muuton jälkeenkin.

Muuttovaiheessa on selvitettävä edellä esitettyjen seikkojen lisäksi mm. seuraavia asioita:

• Pariskunnan tulee sopia tehtävistä hankinnoista, esimerkiksi huonekalut, liinavaatteet ja astiat. Hankinnat on hyvä kirjata muistiin, jotta ne voidaan tarvittaessa tarkistaa.
• Etukäteen on myös sovittava jokapäiväisten maksujen hoitamisesta: vuokranmaksu, lehtimaksut, ruokaostot jne.
• Kotitöistä ja niiden jakamisesta voi tulla kiistaa, jos asiasta ei ole etukäteen puhuttu. Kannattaa sopia, kumpi tiskaa, laittaa ruokaa, imuroi ym.

Asiakkaan tuen tarpeen muuttuminen

Asiakkaan tarvitseman tuen tarve saattaa vuosien kuluessa muuttua joko niin, että asiakas selviytyisi nykyistä vähemmällä ohjauksella, tai ohjauksen tarve saattaa kasvaa.

Teksti: Sosiaalityöntekijä Päivi Äärynen, Kymenlaakson erityishuoltopiirin ky (muokattu 24.4.2023, Verneri.netin toimitus).