Haku

Hakutulokset: yks (1220 artikkelia)

  1. Esimerkkejä kromosomipoikkeavuuksista

    Kromosomit ovat solussa olevia tuman osia, joissa perintötekijät eli geenit sijaitsevat. Tavallisissa soluissa kromosomeja on 46 eli 23 kromosomiparia.

    Kromosomit on nimetty numeroilla 1-22 ja sukukromosomit kirjaimilla XX (tyttö) ja XY (poika). Kromosomit siirtyvät sukusolujen välityksellä vanhemmilta lapselle. Kromosomien lukumäärän tai rakenteen muutokset aiheuttavat yleensä kehityksen poikkeavuutta yksilössä.

  2. Vastaa kyselyyn: Miksi lapsesi asuu laitoksessa?

    Lähelle perhettä – ratkaisuja lasten yksilölliseen asumiseen -hanke selvittää syitä joiden vuoksi lapset asuvat kehitysvammalaitoksissa. Hyvinvointialuekumppaneina ovat Pirha, SiunSote ja Lapha. Tarkoituksena on asumispalveluiden sekä perheitä tukevien palveluiden kehittäminen siten, että lasten laitoshoidon määrää olisi mahdollista vähentää.

  3. Käytännön vinkit - Minulla tai läheiselläni on FASD

    Mietitkö, voiko sinulla tai läheiselläsi olla FASDin aiheuttamia oireita? Tarvitsetko lisätietoa FASD-diagnoosin jälkeen? Löydät tältä sivulta tietoa siitä, miten toimia.

    Hanki tietoa FASDista

    Aloita hankkimalla tietoa FASDista, jotta ymmärrät paremmin, miten sikiöaikainen alkoholialtistus voi vaurioittaa aivoja ja hermostoa. Tieto auttaa sinua hahmottamaan poikkeavaa käyttäytymistä ja muita erityispiirteitä.

  4. Päivätoiminta

    Päivätoiminta on pääasiassa vaikeimmin vammaisille tarkoitettua toimintaa.

    Päivätoiminnan lähtökohtana ovat kehitysvammaisen nuoren tai aikuisen yksilölliset tiedot, taidot ja kokemukset. Mitä enemmän taitoja on, sitä vaativampaa ja monipuolisempaa toiminta on. Mitä suurempaa tuen tarve on, sitä enemmän järjestetään aikuisuutta, oppimista ja kommunikaatiota tukevaa pienryhmätoimintaa. Jotkut osallistuvat päivätoimintaan viitenä päivänä viikossa, osa harvemmin. Osallistumisen määrästä sovitaan yksilöllisesti.

  5. Lapsen iltapäivähoito

    Hei!

    Kunta viime kädessä päättää paikan, missä iltapäivähoitoa järjestetään. Asia tulee kuitenkin asiakaslain mukaan ratkaista ensisijaisesti asiakkaan edunmukaisesti ja asiakkaan toivomukset ja mielipide huomioiden.

  6. Muutoksia Kelan korvaamiin taksimatkoihin 1.7.2018 alkaen

    Sairausvakuutuslain muutos ja Laki liikenteen palveluista astuvat voimaan 1.7.2018.
    Näiden lakien voimaantulo tuo muutoksia Kelan korvaamiin taksimatkoihin.

    Kelan korvaama taksimatka täytyy aina tilata tilausvälityskeskuksesta, joka on tehnyt Kelan kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä. Näin asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkasta vain yhdensuuntaisen matkan omavastuun.

  7. Hallitus esittää uutta vammaispalvelulakia

    sosiaali- ja terveysministeriö 22.9.2022 13.58 

    Tiedote 

    Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvataan yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. 

  8. Epilepsia ja apuväline

    Hei,

    Kiitos kysymyksestäsi.

    Viestisi perusteella hälytin on myönnetty lääkinnällisenä kuntoutuksena terveydenhuollon apuvälinelainaamosta. Tällöin kannattaa asiasta olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Asiaa voisi mahdollisesti edistää parhaiten olemalla yhteydessä lääkäriin joka tuntee teidän lapsene tilanteen parhaiten? Asumisen muoto ei pitäisi vaikuttaa apuvälineen saamiseen, koska apuvälineen tarvetta arvioidaan yksilöllisesti ja käyttäjälähtöisesti. 

  9. Kehitysvammainen henkilö asiakkaana

    Tämä sivu on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Sen sisällöstä voivat kuitenkin hyötyä kaikki asiakaspalvelutyöntekijät.

    Sivulla käsitellään sitä, mitä on tärkeä ottaa huomioon, kun asiakkaana on kehitysvammainen henkilö.

    Peruspalvelut kuuluvat kaikille

    Kehitysvammaiset henkilöt kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen piiriin.

    Asiakaskohtaamisen haasteita voivat kuitenkin olla esimerkiksi

  10. Tavallista asumista tavallisessa talossa

    Louhenkatu 2 on uusi, moderni Seinäjoen kaupungin vuokrakerrostalo. Talossa asuu sekä kehitysvammaisia että vammattomia asukkaita. Yhteiselo sujuu mutkattomasti.

    Louhenkatu 2 valmistui Seinäjoen keskustaan Pohjan kaupunginosaan syyskuussa 2016. Kahdessa alimmassa kerroksessa asuu Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon asiakkaita. Osa kehitysvammaisista asukkaista muutti uuteen kotiinsa kehitysvammaisten asumisyksiköistä, osa vanhempien luota, jotkut asuivat aiemminkin omillaan.

  11. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

    Laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan epämääräisiä, vaikeasti määriteltävissä olevia oppimisvaikeuksia ja toimintakyvyn puutteita, jotka kouluaikana haittaavat yksilön suoriutumista lähes kaikissa kouluoppimiseen liittyvissä asioissa ja vaikeuttavat selviytymistä myös myöhemmässä elämässä. Muita lähelle tulevia, samantyyppisiä ilmiöitä kuvaavia käsitteitä ovat "lievä kehitysvammaisuus" ja "heikkolahjaisuus".

  12. Kommunikointi

    Kommunikointi kehittyy vuorovaikutuksessa

    Hiukan alle vuoden iässä lapsi oppii jakamaan huomionsa kohteen tietoisesti toisen ihmisen kanssa. Hän tarkistaa katseellaan, kiinnittääkö toinen huomionsa samaan asiaan kuin hänkin. Hän näyttää ja osoittaa asioita, esineitä ja tekemisiä toiselle ihmiselle. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että varhainen vuorovaikutus on kehittymässä tietoiseksi kommunikoinniksi.

  13. Kysymyksiä ja vastauksia itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta

    Kuka määrittelee asiakkaan käsityskyvyn, eli pystyykö asiakas itse määrittelemään omat toiveensa ja tarpeensa?

    Arviointi on palvelujen järjestäjän (ennen kunnan tai kuntayhtymän, nykyisin hyvinvointialueen) vastuulla ja sen tekeminen edellyttää moniammatillista osaamista.

  14. Tien laidass oli mökki!

    Onpa hauska kohdata teitä täällä taas. Mitä kuuluu?

    Meille kuuluu oikeastaan aika hyvää. Minusta tuli siis silloin vuosi sitten pappi, Markku jatkaa entisessä työssään vanhustyön pappina ja silmäterämme Uuno on 9-vuotias koululainen.

    Sisko Liinu opiskelee lukiossa ja aikuiset sisarukset opiskelevat ja tekevät työtä pääkaupunkiseudulla, kuka mitäkin.

    Tällä hetkellä poikamme elämää ravisuttaa rakkaus!

  15. Rakas, rakas järjestys!

    Kesä on tehnyt tehtävänsä. Eilen meidän äijä lappoi viime vuoden kouluvihot esiin ja iltasaduksi vedettiin vanhan reissuvihon sisältöä. "Uunolla meni hyvin aamupäivä. Läksyä sivulta 12. Valitteli vähän kurkkukipua."

    Minua alkoi  tämä harvinaisen kuiva "iltasatu" nukuttaa jo kolmen rivin jälkeen, mutta pojan silmät loistivat. Ihanaa. Järjestys. Arki. Avustajat. Koulu.

  16. Pitkä tauko ilman terapiaa heikentää toimintakykyä

    Moni on ollut ilman tarvitsemaansa terapiaa koronarajoitusten vuoksi jo pitkään eikä helpotusta kaikkien osalta näy, vaikka Kelan ohjeiden mukaan kasvokkaista kuntoutusta voidaan jatkaa kesäkuun alusta alkaen. Esimerkiksi lapsille terapiatapaamisia on ennen tarjottu koulupäivän aikana, mutta nyt moniin kouluihin ei päästetä muita kuin oppilaat ja koulun henkilökunta.

  17. Oppilaan tukeminen koulussa

    Suurimmalla osalla FASD-oireyhtymä ei näy ulospäin, eli heillä ei ole tiettyjä ulkonäköpiirteitä. Tämä asettaa ammattilaisille haasteen tunnistaa ne henkilöt, jotka tarvitsevat oikeanlaista tukea pärjätäkseen FASDin tuomien haasteiden kanssa.

    Koska vamma ei näy päälle päin, henkilöt ovat usein väärin ymmärrettyjä. Heidät voidaan arvioida laiskoiksi tai hankaliksi, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että heillä ei vain ole siinä hetkessä mahdollisuutta toimia. On erittäin tärkeä muistaa, että vaikeudet johtuvat keskushermoston vauriosta.

  18. Asumisen vaihtoehtoja

    Jokaisella ihmisellä on omia mieltymyksiä siitä, mitä hyvä ja kodikas asuminen on. Jollekulle on tärkeää, että saa asua kaupungissa. Toinen haluaa asua maaseudulla lähellä luontoa.
    Asumisen tukipalvelut ja asumismuoto määräytyvät pitkälti sen mukaan, kuinka paljon tukea henkilö tarvitsee asumisessaan ja jokapäiväisissä toimissaan.

    Asumisen erilaisia vaihtoehtoja ovat muun muassa

  19. Neuropsykologinen kuntoutus

    Neuropsykologia on käyttäytymistieteisiin (psykologiaan) ja neurotieteisiin kuuluva tieteenala, joka tutkii aivojen ja psyykkisen toiminnan välisiä suhteita ja soveltaa tätä tietoa. Suppeamman määritelmän mukaan neuropsykologia tutkii erityisesti aivovaurioiden ja psyykkisten toimintahäiriöiden yhteyksiä.

  20. Vammaisuusaste ja lisävammat

    Lähdettäessä selvittämään tätä kysymystä, on käsiteltävä seuraavia määritelmiä: psykologien testit perustuvat tehtäviin, joista terveet lapset selviävät kussakin iässä. Täten saadaan selvitettyä kehitysikä. Esimerkiksi, jos 6-vuotias lapsi osaa tehdä keskimääräisen 6-vuotiaan tehtävät, on hänen kehitysikänsä 6 vuotta. On sovittu, että hänen kehitystasonsa, eli älykkyysosamääränsä saadaan jakamalla kehitysikä lapsen biologisella iällä: 6/6=1. Kun tämä sopimuksen mukaan kerrotaan sadalla, tulee älykkyysosamääräksi 100, eli normaali.