Asumisen vaihtoehtoja

Kehitysvammaisen henkilön asuminen on hyvin järjestettävissä omassa asunnossa. Moni kehitysvammainen toivoo asumista omassa asunnossa, joko yksin tai itse valitsemansa kumppanin kanssa. Lue lisää kehitysvammaisten asumiseen liittyvistä toiveista.

Yksi vaihtoehto on hankkia normaalista asuntokannasta tavallinen vuokra- tai omistusasunto, johon räätälöidään henkilön tarvitsemat tukipalvelut. Hyviä esimerkkejä tällaisesta tavasta järjestää kehitysvammaisten asumista löytyy monista maista, mm. Isosta-Britanniasta ja Ruotsista. Lue lisää maailmalla kehitetyistä ratkaisuista.

Tuettu asuminen

Tuettu asuminen tai tukiasunto tarkoittaa asumismuotoa, jossa henkilö asuu omassa asunnossaan. Asunto on usein palveluntuottajan omistama. Useimmiten asunto sijaitsee lähellä ryhmäkotia tai vastaavaa, ja henkilö saa läheisestä asumispalveluyksiköstä esimerkiksi ateriapalvelua, siivousapua tai muuta tarvitsemaansa tukea.

Tavallisessa vuokra-asunnossa asuva henkilö tekee itse asunnosta vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa. Tarvittaessa henkilö saa prosessiin apua esimerkiksi läheisiltään tai lähityöntekijöiltä.

Vuokralla asuva henkilö voi hakea asumistukea Kelasta.

Tuen järjestäminen omaan asuntoon

Omaan asuntoon järjestettävä tuki voi olla hyvin monimuotoista kunkin henkilön tarpeista lähtien. Tuki kotiin voidaan järjestää esimerkiksi henkilökohtaisena apuna, kotipalvelun tai/ja kotisairaanhoidon kautta tai yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Ratkaisut riippuvat henkilön avun, tuen ja hoivan tarpeista.

Henkilökohtaisen avun erityisenä tehtävänä on myös tukea kehitysvammaista henkilöä kodin ulkopuolisessa toiminnassa ja sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Lisänä voi olla vapaaehtoista auttamista ja monenlaisia joustavia ratkaisuja.

Vaikeavammaisuus ei ole este omassa asunnossa asumiselle. Myös vaikeavammaisen henkilön tarvitsema apu ja hoiva voidaan järjestää omaan asuntoon.

Asuminen lapsuudenkodissa

Osa kehitysvammaisista henkilöistä asuu aikuisenakin lapsuudenkodissaan. Niin kauan kuin kehitysvammainen henkilö asuu vanhempiensa kanssa, ovat vanhemmat oikeutettuja muun muassa omaishoidon tukeen sekä tarvittavia asunnon muutostöitä varten myönnettävään tukeen. Lapsuudenkodissa asuva vaikeavammainen henkilö voi saada myös henkilökohtaista apua.

Ryhmämuotoinen asuminen

Erilaiset ryhmäasumisen ratkaisut ovat Suomessa yleisin tapa järjestää kehitysvammaisten asumista.

Asumispalveluyksiköitä kutsutaan esimerkiksi ryhmäkodeiksi tai palvelutaloiksi. Näitä ylläpitävät hyvinvointialueet sekä yksityiset palveluntuottajat, kuten säätiöt, yhdistykset ja yritykset.

Suositus on, että samassa yksikössä olisi korkeintaan 15 asuntoa, jotka on jaettu vähintään kolmeen pienempään ryhmään. Tutkimusten mukaan tätä suuremmassa ryhmässä asumisella on kielteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin.

Asuntoa haetaan oman hyvinvointialueen sosiaali-/vammaispalvelujen kautta, palveluntuottajasta riippumatta. Asumisesta maksetaan vuokraa, mutta vammaisuuden vuoksi tarvittava tuki on asiakkaalle maksutonta.

• Ryhmäasumiseen on mahdollista saada myös henkilökohtaista apua, esimerkiksi kodin ulkopuolisiin harrastuksiin.

Asumisen käsitteitä

Ryhmäasumisen muodoista käytetään usein käsitteitä autettu asuminen ja ohjattu asuminen. Ohjatussa asumisessa henkilökuntaa on paikalla asumispalvelussa osan aikaa vuorokaudesta, ja autetussa asumisessa ympäri vuorokauden. Näitä käsitteitä on tullut korvaamaan palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Palveluasumisesta puhutaan, kun asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostetusta palveluasumisesta puhuttaessa on kyseessä asumispalvelu, jossa asuvan henkilön hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista.

Lue lisää asumisesta THL:n vammaispalvelujen käsikirjasta.