Asumisen vaihtoehtoja

Jokaisella ihmisellä on omia mieltymyksiä siitä, mitä hyvä ja kodikas asuminen on. Jollekulle on tärkeää, että saa asua kaupungissa. Toinen haluaa asua maaseudulla lähellä luontoa.
Asumisen tukipalvelut ja asumismuoto määräytyvät pitkälti sen mukaan, kuinka paljon tukea henkilö tarvitsee asumisessaan ja jokapäiväisissä toimissaan.

Asumisen erilaisia vaihtoehtoja ovat muun muassa

  • asuminen omassa vuokra- tai omistusasunnossa täysin itsenäisesti
  • asuminen omassa asunnossa henkilökohtaisen avun tai muun tukimuodon turvin
  • asuminen omassa asunnossa ryhmäkodin läheisyydessä siten, että ko. yksikön henkilökunnalta saa apua
  • ryhmäasuminen asumispalveluyksikössä, jossa on henkilökuntaa paikalla osan päivästä
  • ryhmäasuminen asumispalveluyksikössä, jossa on henkilökuntaa paikalla ympärivuorokautisesti
  • asuminen perheessä (perhehoito).

Video: Jussi ja Niina kertovat, mikä tekee kodin.

Video: mitä on tarpeisiin vastaava tuki? Kotiin tuotavien palvelujen turvin Saga saa elää lapsuuttaan sisarustensa kanssa. Tärkeintä on, että perheeltä on kysytty, mitä he tarvitsevat.

Asuminen omassa asunnossa

Kehitysvammaisen henkilön asuminen on järjestettävissä omassa asunnossa. Moni kehitysvammainen toivoo asumista omassa asunnossa, joko yksin tai itse valitsemansa kumppanin kanssa. Lue lisää kehitysvammaisten asumiseen liittyvistä toiveista.

Yksi vaihtoehto on hankkia normaalista asuntokannasta tavallinen vuokra- tai omistusasunto, johon räätälöidään henkilön tarvitsemat tukipalvelut. Hyviä esimerkkejä tällaisesta tavasta järjestää kehitysvammaisten asumista löytyy monista maista, mm. Isosta-Britanniasta ja Ruotsista. Lue lisää maailmalla kehitetyistä ratkaisuista.

Tuettu asuminen

Tuettu asuminen tai tukiasuminen tarkoittaa asumismuotoa, jossa henkilö asuu omassa asunnossaan. Usein asunto sijaitsee lähellä asumisyksikköä, ja henkilö saa sieltä esimerkiksi ateriapalvelua, siivousapua tai muuta tarvitsemaansa tukea.

Vuokralla asuva henkilö voi hakea asumistukea Kelasta.

Tuen järjestäminen omaan asuntoon

Omaan asuntoon järjestettävä tuki voi olla hyvin monimuotoista kunkin henkilön tarpeista lähtien. Tukea voivat antaa esimerkiksi erilliset tukiasumisen ohjaajat, läheisen asumisyksikön ohjaajat tai  kotipalvelun tai/ja kotisairaanhoidon kautta. Ratkaisut riippuvat henkilön avun, tuen ja hoivan tarpeista.

Asuminen lapsuudenkodissa

Osa kehitysvammaisista henkilöistä asuu aikuisenakin lapsuudenkodissaan. Niin kauan kuin kehitysvammainen henkilö asuu vanhempiensa kanssa, ovat vanhemmat oikeutettuja muun muassa omaishoidon tukeen sekä tarvittavia asunnon muutostöitä varten myönnettävään tukeen. Lapsuudenkodissa asuva vaikeavammainen henkilö voi saada myös henkilökohtaista apua.

Ryhmämuotoinen asuminen

Erilaiset ryhmäasumisen ratkaisut ovat Suomessa yleisin tapa järjestää kehitysvammaisten asumista.

Asumispalveluyksiköitä kutsutaan esimerkiksi ryhmäkodeiksi tai palvelutaloiksi. Palvelua tuottavat hyvinvointialueet sekä yksityiset palveluntuottajat, kuten säätiöt, yhdistykset ja yritykset.

Suositus on, että samassa yksikössä olisi korkeintaan 15 asuntoa, jotka on jaettu vähintään kolmeen pienempään ryhmään. Tutkimusten mukaan tätä suuremmassa ryhmässä asumisella on kielteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin.

Asuntoa haetaan oman hyvinvointialueen sosiaali-/vammaispalvelujen kautta. Asumisesta maksetaan vuokraa, mutta vammaisuuden vuoksi tarvittava tuki on asiakkaalle maksutonta.

  • Asiakkaan on mahdollista hakea henkilökohtaista apua tai erityistä osallisuuden tukea kodin ulkopuolisiin harrastuksiin.

Asumisen käsitteitä

Ryhmäasumisen muodoista käytetään käsitteitä yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Yhteisöllisessä asumisessa henkilökuntaa on paikalla asumispalvelussa osan aikaa vuorokaudesta, ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ympäri vuorokauden. 

Asuntoryhmä on asumispalveluyksikkö, jossa lähekkäine, esimerkiksi samassa talossa, pihapiirissä tai muutoin toistensa läheisyydessä on erillisiä asuntoja.  Satelliittiasumisella ja tuetulla asumisella tarkoitetaan yleensä samaa.

Asuntoverkostolla tarkoitetaan esimerkiksi asuntojen, tukipisteiden, yleisten palvelujen ja alueen tilojen muodostamaa kokonaisuutta. Lue lisää asuntoverkostosta.

Ryhmämuotoisen asumisen kritiikki

Viime vuosina on kritisoitu yksipuolista ryhmämuotoista asuntotarjontaa kehitysvammaisille henkilöille. Henkilön asumismuodon valinta pelkän diagnoosin perusteella ei ole perusteltua. Kehitysvammaisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että ryhmässä asuminen olisi ihanteellisin vaihtoehto. Tavoitteena tulisi olla tilanne, jossa ihminen ei joudu muuttamaan avuntarpeen muuttuessa, vaan palvelut joustavat ja niitä räätälöidään asukkaan tarpeiden mukaan.

Ryhmämuotoisessa asumisessa haasteeksi muodostuu myös YK:n vammaissopimuksen turvaama oikeus valita itse, kenen kanssa asuu. Tämä toteutuu ryhmämuotoisessa asumisessa vain harvoin.

Perhehoito

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen asumiseen ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoitoa järjestetään joko toimeksiantosuhteisena tai ammatillisena perhehoitona. Perhehoitoa voidaan järjestää myös hoidettavan kotona.

Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä arvioi perhehoitajan ja perhehoitokodin soveltuvuuden ja tekee perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Siinä määritellään mm. perhehoitajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus, perhehoidossa olevan henkilön tukitoimet sekä perhehoitajan oikeus vapaaseen.

Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta ja riittävää kokemusta hoito- tai kasvatustehtävistä.

Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan periä korvaus hoidosta ja ylläpidosta.

Lue lisää perhehoidosta.

Asuminen laitoksessa

Pitkäaikaista laitosasumista on vähennetty merkittävästi viimeisenä parina vuosikymmenenä. Tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitsisi asua laitoksessa, ellei se ole hänen tarpeidensa mukaista.  

Kun henkilö asuu laitoksessa, hän saa kaikki tarvitsemansa palvelut laitoksesta. 

Lisätietoa 

Lue lisää:

Viimeksi päivitetty 12.06.2025