Alkoholin riskikäyttö ja puheeksi ottaminen

Alkoholinkäytöstä kannattaa jutella kaikkien kanssa

Suomalaisista 90 % käyttää alkoholia. Alkoholi kuuluu kulttuurissamme niin arkeen kuin juhlaan. Noin kymmenen prosenttia tästä joukosta, noin 500 000 ihmistä, juo liikaa alkoholia. Päihderiippuvaisille suunnattuja palveluja ja hoitoja käyttää 40 000 suomalaista vuosittain. Tässä suomalaisten joukossa ovat myös kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset.

• Haittoja voi tulla, vaikka joisikin omasta mielestään vain vähän.
• Vähäisen riskin raja voi naisilla ylittyä jo yhdestä annoksesta päivässä, miehillä kahdesta annoksesta. Riskirajat on määritelty terveille työikäisille henkilöille.
• Alkoholin riskikäytön rajat ovat yksilöllisiä, eikä turvarajoja ole.

Taulukko: Riskirajat terveillä työikäisillä henkilöillä (lähde: Päihdelinkki)

Ketkä?	Vähäisen riskin taso	Kohtalaisen riskin taso	Korkean riskin taso
Terveet, työikäiset naiset	0-1 annosta päivässä	7 annosta viikossa	viikossa 12-16 annosta tai enemmän
Terveet, työikäiset miehet	0-2 annosta päivässä	14 annosta viikossa	Viikossa 23-24 annosta tai enemmän
Raskaana olevat	Ei ollenkaan
Henkilöt, joilla on todettu alkoholin terveyshaittoja tai riippuvuus	Ei ollenkaan
Yli 65-vuotiaat	Enintään  0-2 annosta päivässä, 7 annosta viikossa

Riskikäyttö tärkeää tunnistaa varhain

Pitkään jatkuva runsas alkoholinkäyttö voi johtaa alkoholiriippuvuuteen ja vakaviin elinvaurioihin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkoholin riskikäyttö tunnistetaan ja siitä keskustellaan yhdessä, sitä pienempi on haittojen riski. Samalla myös korjaavan päihdehoidon tarve vähenee.

On hyvä muistaa, että alkoholinkäytöstä koituu haittoja myös kohtuullisesti alkoholia käyttäville, ei pelkästään riskikäyttäjille. Päihteiden käytöstä puhuminen kannattaa siksi ottaa osaksi perustyötä myös vammaispalveluiden asumispalveluissa ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa sekä vapaa-ajan toiminnoissa​.

• Vammaisten henkilöiden alkoholinkäyttö ja siitä kysyminen ei ole tabu.
• Kun kaikilta kysytään alkoholinkäytöstä, hälvenee tunne, että asiakasta epäillään riskikäytöstä.

Puheeksiotossa kannustava ilmapiiri on tärkeä

Puheeksioton voivat kokea leimaavaksi sekä asiakas että ammattilainen, jos asia tuodaan esille liikakäytön epäilynä tai henkilöä moralisoiden.

On hyvä pohtia etukäteen puheeksioton tapaa. Pohdi, millä tyylillä henkilö kokee puheeksioton myönteisesti ja on valmis juttelemaan aiheesta lisää. Miten huomioit keskustelussa selkopuheen? Miten selität vaikeita sanoja?

Rakentavaa keskustelua syntyy, kun esittää aiheeseen virittäviä kysymyksiä.

• Älä anna valmiita vastauksia tai neuvo liikaa.
• Pyydä henkilöä kertomaan vapaasti omasta alkoholinkäytöstään tai pelaamisestaan keskeyttämättä.
• Voit tarkentaa kysymyksiä keskustelun edetessä.

Kun henkilö huomaa, että puheeksiotto on osa ammattilaisen perustehtävää, hän pitää sitä sopivana ja ehkä hyödyllisenäkin. Moni juttelee mielellään aiheesta, jos kokee, että se on osa oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa. Samalla usein jutellaan esimerkiksi unen laadusta, liikuntatottumuksista, ravinnosta ja vaikkapa ihmissuhteista.

Lue lisää Vernerin sivuilta:

• Liikunta
• Uni ja unihäiriöt
• Ravitsemus

On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, tarvitseeko henkilö tukea ymmärtämiseen keskustelussa ja miten omaa puhetta voisi mukauttaa helpommin ymmärrettäväksi.

Selkopuheen periaatteisin voi tutustua Selkokeskuksen sivuilla:

• Selkokieli asiakaspalvelussa
• Näin puhut selkokieltä

AUDIT C -testi on apuväline päihteiden käytöstä kysymiseen

AUDIT C -testi on lyhyt ja selkokielinen kolmen kysymyksen testi, joka kartoittaa alkoholinkäyttöä. Kysymykset ovat:

• Kuinka usein juot?
• Kuinka paljon juot kerralla?
• Kuinka usein olet juonut kuusi annosta tai enemmän?

Alkoholin käytön määrää voi kartoittaa myös vapaamuotoisemmin haastattelun keinoin. Testin kysymykset kuitenkin voivat helpottaa keskustelua. Kehitysvammaisen henkilön voi olla helpompaa arvioida ja muistaa omaa alkoholinkäyttöään, jos sitä tarkastellaan vaikkapa juomalajeittain ja esimerkiksi viikko kerrallaan. Keskustelun tukena voi käyttää myös kuvia.

Kysymyksiin vastattuaan henkilö voi miettiä, miten haluaisi itse muuttaa juomis- tai pelitapojaan. Kun tavoite voidaan sopia, voitte hyödyntää selkokielisten testien ideoita siitä, miten tavoitteessa onnistutaan. Voitte lisäksi sopia, mitä tukea henkilö tarvitsee.

Pienistäkin onnistumisista on tarpeen antaa kannustavaa palautetta. Epäonnistumisten hetkellä on tärkeää rohkaista yrittämään uudelleen ja valaa uskoa onnistumiseen.

Pelaamisesta voi tehdä yhdessä selkokielisen Paljonko pelaat rahapelejä -testin.

Riskikäytön tunnistaminen

AUDIT-C testin avulla on tarkoitus tunnistaa alkoholin mahdolliset riskikäyttäjät ennen vakavampien alkoholisairauksien syntyä. Tämä mahdollistaa erilaiset ennaltaehkäisevät interventiotoimet.

Interventio tarkoittaa väliintuloa. Se voi olla jokin kysymys tai toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän terveydentilaan tai käyttäytymiseen.

Esimerkiksi: Voit pyytää henkilöä listaamaan alkoholinkäytön vähentämisen hyötyjä. Voit auttaa häntä pitämään juomapäiväkirjaa, josta hän huomaa, missä yhteyksissä tai kuinka paljon hän juo alkoholia. Mikäli riskipisteet täyttyvät AUDIT C -testissä, voidaan tehdä mini-interventio.

• Testaa, kuinka paljon juot (Vernerin selkosivut)
• Paljonko juot alkoholia? (pdf, EHYT ry)

Mini-interventio eli lyhytneuvonta

Mini-interventio tarkoittaa lyhyttä alkoholin käyttöön liittyvä yksilöllistä neuvontaa. Neuvonnassa pyritään siihen, että asiakas tunnistaa riskikäytön ja siitä seuraavat tai jo seuranneet haitat. Asiakasta motivoidaan muuttamaan alkoholin käyttöään ja asettamaan itselleen muutostavoitteen.

Milloin mini-interventio tehdään?

Lyhytneuvontaa tehdään sen jälkeen, kun henkilö on tehnyt AUDIT C -testin ja hänen pisteensä ylittävät riskikäytön rajat. Mini-interventio toimii parhaiten tilanteessa, jossa merkittäviä haittoja ei vielä ole ehtinyt muodostua. Mini-interventiossa ammattilainen kuuntelee ja antaa asiakkaalle sopivaa palautetta ja tietoa runsaan alkoholinkäytön vaikutuksista henkilön omalle terveydelle. Yhdessä keskustellen henkilö voi tunnistaa itse, miten alkoholin käyttö vaikuttaa hänen kohdallaan esimerkiksi nukkumiseen, ihmissuhteisiin, työhön tai opiskeluun.

Miten mini-interventio tehdään?

Mini-interventio vaatii aina puheeksiottoa ja aikaa jutella. Valmistaudu mini-interventioon etukäteen. Vaikka neuvonta voi olla lyhyt hetki (5-10 minuuttia), on hyvä pohtia etukäteen seuraavia asioita:

• Mieti, miten saat aikaan turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiirin keskusteluun.
• Mieti, mitkä ovat mahdollisesti vaikeita sanoja. Miten ne voisi korvata helpommilla sanoilla?
• Muista, että puhetta voi korjata ja ymmärrysvaikeuksia selvittää, silloin kun henkilö tarvitsee apua tiedon ymmärtämiseen.

Puheeksioton ja mini-intervention lopputulosta ei aina voi tietää etukäteen. Henkilö itse päättää, miten hän käyttää alkoholia ja millaisen muutoksen hän haluaa. Hänellä on itsemääräämisoikeus mutta myös itsemääräämisvastuu.

Ennakoida voi kuitenkin sitä, miten neuvontatilanteesta saa sellaisen, että henkilö motivoituu pohtimaan tarvittavaa muutosta ja omaa terveyttään. Ammattilaisten vahvuus on, että he ovat työssään monissa tilanteissa kehittyneet vuorovaikutustaidoissa ja keinoissa motivoida asiakasta. On tärkeää tunnistaa, millaiset asiat motivoivat omaa asiakasta. On hyvä olla myös rohkea puhuttaessa alkoholinkäytöstä ja sen haitoista. Joskus asiakas voi suuttua puheeksiotosta. Usein tilanne kuitenkin rauhoittuu, kun alkoholinkäytöstä voi puhua neutraalisti ja asiakasta kuunnellen.

Seurantatapaamiset

Silloin kun henkilön AUDIT C -testin pisteet viittaavat alkoholin riskikäyttöön, on hyvä sopia yhdessä myös lisäkäyntejä aiheen tiimoilta. Silloin voi tukea ja rohkaista henkilöä hänen haluamaansa muutokseen. On hyvä myös olla selvillä, milloin on syytä ohjata henkilö eteenpäin päihdepalveluissa ja hoitoon.

Muistisääntö mini-interventioon ja puheeksiottoon: RAAMIT

• Rohkeus puhua alkoholista. Kysy ja puhu rohkeasti alkoholin käytöstä. Rohkaise asiakasta ja vala uskoa onnistumiseen, jos hän haluaa vähentää juomistaan tai lopettaa sen.
• Alkoholitietous - käyttö ja riskit. Kerro alkoholin haitoista suhteutettuna asiakkaan kokemiin vaivoihin ja haittoihin.
• Apu - auta asiakasta hänen omilla ehdoillaan. Kysy, miten hän haluaisi saada apua.
• Myötätunto - ei moralisointia eikä syyllistämistä.
• Itsemääräämisvastuu - asiakas itse päättää juomisen vähentämisestä.
• Toimintaohjeet - tue ja anna käytännön välineitä juomisen vähentämiseen.