Haku

Hakutulokset: yks (1220 artikkelia)

  1. Kehitysvamma Sotos-lapsella (päivitetty)

    Sotosin oireyhtymä on oireiltaan erittäin moninainen. Älykkyyskin vaihtelee syvästä kehitysvammaisuudesta täysin normaaliin. Kuitenin suurin osa heistä toimii kehitysvammaisen tasolla. Mille tasolle Teidän lapsenne on testattu? Tuo älykkyysosamäärä antaa kuitenkin varsin yksipuolisen kuvan kunkin yksilön toimintakyvstä. Normaalitasoisillakin Sotos-lapsilla yleisiin erityisvaikeuksiin niin motoriikassa kuin kommunikaatiossa on kiinnitettävä huomio. Paikallinen kuntoutustiimi on ilmeisesti ongelmat löytänyt - ja mikä onnellisinta, myös toimii sen mukaan.

  2. Sikiön toinen munuainen ei toimi

    Toispuoleinen kystinen munuainen on yleensä seurausta tukoksesta jossakin kohtaa virtsan kulkureittiä. Jos virtsajohdin ei ole laajentunut, on tukos luultavimmin sen ja munuaisen yhtymäkohdassa. Yksi munuainen riittää hyvin, ja harvoin tällaisissa tilanteissa sen toiminta kärsii (olettamus, että edellä arvioitu syy on oikein. Näitä asioita on vaikea arvioida tutkimatta itse ja vain muutaman irrallisen tiedon perusteella). Yksipuolisena löydöksenä kyseessä ei ole yleensä mikään perinnöllinen muoto. Magneettikuvauksella yritetään tarkentaa diagnoosia.

  3. Elämänkokoinen ongelmako?

    Hei!

    Kysymyksesi ei varsinaisesti liity palstamme aiheeseen: raskauteen ja kehitysvammaisuuteen. Mutta sinun ei tarvitse jäädä tilanteessasi yksin. Voit puhua näistä kaikista asioista kuntasi perheneuvolassa. Perheneuvolassa tarjotaan apua pienlapsiperheille. Voit ottaa neuvolaan yhteyttä ilman lääkärin lähetettä ja palvelu on maksutonta.

  4. Lapsettomuushoidot ja seerumiseulan kohonnut riski

    Ei ole aivan varmaa käsitystä siitä, miksi seerumiseulojen osuvuudet keinoalkuisissa raskauksissa ovat huonommat. Luultavasti mukana on tekijöitä, jotka johtuvat lapsettomuuden perussyistä, mutta ennen kaikkea hoidoista ja niillä alkunsa saaneista alkioista ja mahdollisesti alkion kiinnittymisestä kohtuun tai istukan kehittymisestä.

  5. Raskauden osakeskeytys

    Tarkkoja tilastoja en tiedä. Luvut vaihtelevat suurestikin eri vuosien välillä. Useimpina vuosina luku lienee mielummin alle 10 kuin päälle, mutta tänä vuonna se on varmasti reilusti yli 10.

    Keskenmenoriskiin vaikuttavat monet tekijät: mm. raskausviikot (isommilla viikoilla riski kasvaa), kuinka helposti kohteeseen pääsee (mahdollisimman vähän pistoja), tekijän kokeneisuus, sikiön sijainti (mieluiten mahdollisimman korkealla kohdussa), näkyvyys (äidin vatsanpeitteiden paksuus yms.) jne.

  6. Niskaturvotusseulassa rv 12: niskaturvotus 1,9 mm

    Hyvä kysyjä,
    On totta että niskaturvotusseulan tulos oli täysin normaali eikä tällaisessa tilanteessa tavallisesti tehdä jatkotutkimuksia. Kunnallisissa seulontasysteemeissä onkin yleensä selvät ohjeet siitä, mitä seulontamenetelmiä on kullakin alueella valittu käytettäväksi.

  7. Alkoholi ja raskaus

    Hyvä kysyjä

    Kysyin asiaa erikoislääkäri Heli Malmilta.

    Hänen mukaansa on todennäköistä, että kahdella yksittäisellä alkoholin nauttimiskerralla ei ole ollut vaikutusta sikiöön varhaisessa raskaudessa.

    Malmin mukaan myös pää-perämitta voi raskauden tässä vaiheessa vielä vaihdella, eikä aihetta ylimääräisiin tutkimuksiin ole. Kannattaa kuitenkin seurata tilannetta, jos osallistut raskauden edetessä muihin tutkimuksiin.

  8. Synnytys ja näkökyky

    Hyvä kysyjä,

  9. Kenelle seerumiseulonta?

    Hei,

  10. Rakenneultrassa poikkeama

    Hei,
    Lähettämäsi tiedot ovat kovin vajaat, mistä syystä tyhjentävää vastausta en pysty antamaan.

    Sikiöllä saattaa näkyä uä-tutkimuksessa voimakkaan vaalea piste sydämessä, jota kutsutaan golfpalloksi. Ainoana löydöksenä (tyypillisesti vasemmassa kammiossa), sillä ei ole merkitystä.

    Jos löydös on molemminpuolisena, ja jos se liittyy muihin löydöksiin, jotka saattavat liittyä kromosomipoikkeavuuteen (lähinnä Downin syndoomaan), sillä voi olla merkitystä.

  11. Norriesin tauti

    Hyvä kysyjä,

  12. Ennenaikainen synnytys

    Hei

    Kysymykseen ei voi vastata täysin yksiselitteisesti. Ennenaikaisuudelle on lukuisia erilaisia syitä ja osassa ennenaikaisia synnytyksiä ei voida todeta mitään selittävää syytä. Jos tilanne on ollut viimeksi mainittu, voisi ehkä arvioida, että seuraavassa raskaudessa ennenaikaisuuden riski olisi enintään 15-20 %.

  13. Riski saada toinenkin vammainen lapsi

    Hyvä odottaja,

    40-vuotiaan äidin mahdollisuus synnyttää Downin oireyhtymälapsi on yksi sadasta. Jos pojallanne on tavallinen 21-trisomiasta (erillisestä ylimääräisestä kromosomista no. 21) johtuva Downin oireyhtymä, on sen toistumismahdollisuus perheessä samoin yksi sadasta. Näin ollen Down-lapsen mahdollisuus nykyisessä raskaudessasi on parin prosentin luokkaa. Eli todella hyvät mahdollisuudet (98 mahdollisuutta sadasta) on siihen, että lapsen kromosomit ovat normaalit.

  14. Erot Kelan hoitotukien myöntämisessä

    Kysymykseenne vastasi Kelan johtava lääkäri Raili Pirttimäki

    Lapsen hoitotukea ei myönnetä pelkästään diagnoosin perusteella, vaan yksilöllisesti ratkaistaan kukin hakemus sen mukaan, miten paljon sairaudesta aiheutuu hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Ne vaikuttavat siihen paljonko perheelle tulee ylimääräistä rasitusta, joko taloudellista tai muuta rasitusta. Rasituksen tulee ylittää ei-vammaisen vastaavanikäisen lapsen hoidosta aiheutuva rasitus.

  15. ADD

    Hei,
    "Perusperiaatteena on, että palveluja tulee saada tarpeen ei diagnoosin mukaan. Se ei kuitenkaan aina toteudu", sosiaalityöntekijä Tuula Lappi Vaalijalan kuntotuskeskuksesta vastaa.

    Jos lapsella tai nuorella on kehitysvammadiagnoosi häneen tulisi soveltaa kehitysvammalakia ja palvelu tulisi antaa erityishuoltona. Erityishuoltoa voivat antaa kunnat, yksityiset palveluntuottajat ja erityishuoltopiirit. Kehitysvammalakiin perustuvaa erityishuolto on yleensä saajalleen halvempi vaihtoehto kuin esimerkiksi sosiaalihuoltoon perustuva palvelu.

  16. Kasvonpiirteet

    Hei,

    Jokainen lapsi on ainutlaatuinen yhdistelmä kaikkien isä- ja äidinpuoleisten esivanhempiensa perintötekijöitä. Kauempaa voi tulla esille hyvinkin yksilöllisiä ulkonäköpiirteitä ilman mitään kehityshäiriötä tai -poikkeavuutta. Epikantus ei ole väestössä harvinainen löydös, matalia nenänselkiä näkyy myös paljon.

  17. Matala pappa-a ja pas-alkuinen raskaus

    Hei,

    Keinoalkuisissa raskauksissa nuo seerumiarvot saattavat olla keskimääräisesti jonkin verran matalampia kuin spontaaneissa raskauksissa. Vaikka MoM-arvo 1 onkin "ideaali", niin normaaleja arvoja on hyvin laajastikin sen molemmin puolin.

    Ei ole mitään tarkkaa määritelmää, mikä on todella matala arvo tai milloin näihin yksittäisiin arvoihin tulisi reagoida. Yli 0.4 MoM-arvot eivät kuitenkaan edellytä jatkotutkimuksia missään. Varsinaisesti matala taso on ehkä jossakin alle 0.3MoM arvoissa.

  18. Matala pappa ja korkea hcg, nt normaali

    Hei,

    Riskiluku lasketaan siis yhdistämällä kolme eri riskitekijää, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Täten saadaan huomattavasti parempi osuvuus seulonnalle kuin vain käyttämällä jotain näistä yksinään. Seerumitasoissa on nähtävissä erittäin suurtakin vaihteluja täysin normaaleissa raskauksissa.

  19. Arvot

    Hei!

  20. Heikki Seppälän Erilaiset Eväät - kirja kehitysvammaisuudesta on julkaistu

    Heikki Seppälän odotettu uutuuskirja on julkaistu.

    Kirjaa on saatavilla Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus Opikkeesta.