Haku

Hakutulokset: yks (1220 artikkelia)

  1. Riski hemolyyttisestä taudista

    Hyvä Kysyjä,

    Anti-c-immunisaatio liittyy punasolujen Rh-veriryhmäjärjestelmään. Siinä voimakkain immunisaation aiheuttaja on tekijä D johon usein myös viitataan rhesus-tekijänä, ja heikommat C ja E. Jokaisella meistä on näitä kutakin kaksi kappaletta eli pari, joista toinen on peritty isältä ja toinen äidiltä. C-tekijän osalta henkilöllä voi olla yhdistelmät CC, cc ja Cc.

  2. Keskiraskauden seerumiseulanta yli 40-vuotiaalla

    Hei,

    Keskiraskauden seerumiseulalla tarkoittanet raskausviikolla 15 tehtävää tutkimusta, jossa mitataan äidin verestä istukkahormonin (hCG) osaa sekä valkuaisainetta nimeltään alfa-fetoproteiini (AFP). Lisäksi riskiä laskettaessa huomioidaan äidin ikä, mistä johtuen seulan "toimivuus" on jonkin verran erilainen eri ikäisten äitien kohdalla.

  3. Raskaudenaikaiset tutkimukset

    Hyvä kysyjä

  4. Veriseulontaan osallistumisen hyöty?

    Hei,

    Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella voidaan seuloa ultraäänitutkimuksella (nk. niskaturvotus uä) ja/tai seeruminäytteillä sikiön down-riskiä. Jos yhdistetään nämä kaksi, löydetään noin 80 prosenttia sikiöistä, joilla on tämä riski. Yksinään selvästi vähemmän.

  5. Mikä riski on 39-vuotiaalla saada Down-lapsi?

    Hei 39-vuotias,

  6. Downin syndrooman riski uuden lapsen kanssa

    Hyvä Kysyjä,

    Äidin ikään liittyy lähinnä lisääntynyt riski sikiön kromosomien lukumääräpoikkeavuuksiin. Näistä tavallisin on kromosomin 21 ylimäärä eli Downin oireyhtymä. 40-vuotiaan naisen todennäköisyys synnyttää Down-lapsi on 1:110 eli hiukan alle 1 prosentti.

    Muita vakavia ja Downia harvinaisempia ovat kromosomien 13 ja 18 ylimäärä. Näistä raskauksista suuri osa meneekin kesken. Sukukromosomien X ja Y ylimäärä tavallistuu myös äidin iän karttuessa. Näitten ylimäärä ei kuitenkaan merkitse kehitysvammaisuutta.

  7. Kohonneesta AFP-arvosta

    Hyvä epätietoisuudesta ahdistunut,

  8. Kehitysvammaisten palvelukotia perustamassa

    Hei Satu,

    Kehitysvammaiset voivat harrastaa kulttuuria, liikuntaa ja muita aktiviteetteja hyvin monipuolisesti. Kerhoja perustettaessa kannattaa ensin selvittää asukkaiden mielenkiinnon kohteet ja ideoida tekemistä niiden pohjalta. Mielikuvitus mukaan! Pätevät ohjaajat ovat tärkeitä kerhojen onnistumisessa.

    Liikuntaa kehitysvammaiset voivat harrastaa monessa muodossa. Lisää kehitysvammaisten liikuntatoiminnasta saat Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry:stä, puh. (09) 877 6868, internet www.sklu.org

  9. Vammaistukihakemus hylätty

    Sosiaalijuristi Kirsi Mäkinen Kehitysvammaisten Tukiliitosta vastasi seuraavasti:

    Vammaistukea maksetaan sairaudesta tai vammasta johtuvan haitan, tarvittavan avun, palvelusten ja erityiskustannusten korvaamiseksi. Hakijalla voidaan katsoa olevan avun tarvetta, jos apua ei ole saatavilla ja hänen on pakko selvityä apuvälineiden tai oman sinnikyytensä avulla. Avuntarve pelkästään kotitaloustöissä ja asioinnissa ei kuitenkaan riitä vammaistuen saamiseen avun tarpeen perusteella.

  10. Onko kunta velvoitettu järjestämään iltapäivähoitoa?

    Hei,
    Kunnilla ole nykyään mahdollisuus iltapäivähoidon järjestämiseen kaikille 1-2 luokkalaisille Perusopetuslain muutoksen jälkeen (1.8.2004). Kehitysvammaisilla on aina oikeus iltapäivähoitoon, jos se on heidän erityishuolto-ohjelmassa mainittu ja siitäkin huolimatta, että kunta ei ole sellaista laatinut. Eli se voidaan järjestää kehitysvammalain mukaisena hoitona.

    Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta

  11. Haluaisin lisätietoja PGD:stä

    Hyvä kysyjä,

  12. PWS-asiakas ruuankuljetukseen keskuskeittiöltä toimipisteeseen?

    Hei,

  13. Kromosomin 8 poikkeavuus

    Hei,

    Kysyin asiaa Leena Toivaselta Väestöliiton perinnöllisyysklinikan kirjastosta. Hänen mukaansa sellaisia kromosomipoikkeavuuksia, joissa on löytynyt ylimääräistä materiaalia kromosomi kahdeksan lyhyestä varresta, kyllä tunnetaan. Lisätiedon lähettämiseksi pitäisi kuitenkin tietää potilaan tarkka karyotyyppi; se löytyy lapselle tehdystä kromosomitutkimuksen vastauksesta. Voit ottaa suoraan yhteyttä Leena Toivaseen, leena.toivanen[at]vaestoliitto[dot]fi, lisätiedon saamiseksi.

  14. Pienen lapsen kehitys

    Hei!

    Lastenlääkärisi ja terveydenhoitajasi ovat varmasti arvioineet tyttäresi kehitystä kaiken ammattitaitonsa mukaan ja kuvailusi perusteella kuulostaa tosiaan siltä, että pieni 1-vuotiaasi oppii ja kehittyy oikein mallikkaasti.

  15. Hygieniapassi kehitysvammaisten avotyötoiminnassa

    Osaamistodistus vaaditaan henkilöltä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Osaamistodistus vaaditaan, kun em. työtä tulee täyteen kolme kuukautta. Kolmeen kuukauteen lasketaan mukaan myös aikaisemmat työsuhteet ja yksittäiset päivät. (elintarvikelaki 23/2006 27 §)

  16. Kehitysvammaisen muutto toiselle paikkakunnalle

    Perhekodista toiseen muuttaminen, vieläpä toiselle paikkakunnalle, ei ole ihan yksinkertainen asia. Lakien ja pykälien mukaan siihen ei ole mitään estettä, mutta käytäntö on jo paljon hankalampaa. Siinä pitää ottaa monta asiaa huomioon.

  17. Päivätoiminnan työntekijämitoitus?

    Hei,

    Valvirasta saadun tiedon mukaan päivätoiminnan henkilöstömäärästä ei ole olemassa lukumäärällistä määrittelyä. Yleissääntönä on, että työnantajan (palvelun järjestäjän) tulee varmistaa, että henkilöstöä (myös osaavaa) on riittävästi suhteessa asiakkaiden palveluntarpeeseen.

  18. Uusi vammaispalvelulaki lausuntokierrokselle

    STM on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen vammaisuuden perusteella järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Uusi vammaispalvelulaki korvaisi nykyisen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain. Uudistuksen tavoitteena ovat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen edistäminen ja toteutuminen sekä palvelujen saaminen tarpeen mukaan.

  19. Henkilökohtainen apu kodin sisäpuolelle?

    Hei,

    Henkilökohtaista apua koskevat vammaispalvelulain säännökset eivät aseta mitään diagnoosirajoja henkilökohtaisen avun saamiselle mihinkään avun lain mukaisiin tarkoituksiin, eli siis myöskään päivittäisiin toimiin. Henkilökohtaisen avun lakisääteisten myöntämisedellytysten pitää kuitenkin täyttyä, että apua on velvollisuus myöntää. Yksi näistä on niin sanottu voimavaraedellytys, jonka mukaan henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.

  20. Asperger ja kehitysvamma 37v naisella

    Hei,

    Kysymyksesi ohjattiin autismi- ja Aspergerliitto ry:n palveluneuvontaan. Olet kirjoituksessa avannut hyvin tilannettasi. Ensimmäisen kysymyksesi koski epilepsiaa ja toinen kysymyksesi koski työssä jaksamista sekä erilaisia tukimuotoja tilanteeseesi.

    Vastaus kysymykseen 1: Autismi- ja Aspergerliitto ry ei ole epilepsian asiantuntija ja ohjaan sinua olemaan yhteydessä Epilepsia liittoon. Siellä varmasti osataan ohjata sinua eteenpäin tämän asian suhteen. https://www.epilepsia.fi/