Esimerkkejä ravitsemuksellisista erityispiirteistä eri oireyhtymissä

Alla on esimerkkejä erilaisista kehitysvammaoireyhtymistä ja harvinaissairauksista sekä niihin mahdollisesti liittyvistä liitännäisoireista, joiden kohdalla oikeanlainen ravitsemus on erityisen tärkeää.

Prader-Willin oireyhtymä

Prader-Willin oireyhtymää sairastavalla on tavanomaista pienempi energiantarve. Oireyhtymään kuuluu yleisesti myös kylläisyyden tunteen puuttuminen, pakonomainen syöminen ja ruokariippuvuus. Nämä johtavat helposti ylisyömiseen ja sairaanloiseen lihavuuteen. Sen vuoksi syömiskontrollin oppiminen tai muutoin ravitsemushoidon toteuttaminen syömistä rajoittamalla on merkittävä liitännäissairauksien ehkäisemiseksi.

• Lue lisää Prader-Willin oireyhtymästä Verneri.netin sivuilta

Downin oireyhtymä

Downin oireyhtymään liittyy alttiutta moniin terveysongelmiin ja sairauksiin, kuten keliakiaan, kilpirauhasen vajaatoimintaan, epilepsiaan ja ruoansulatuskanavan poikkeavuuksiin. Masennus ja varhainen muistisairaus ovat myös yleisiä. Pienen lihasmassan, vähäisen aktiivisuuden ja voimakkaan ruokahalun vuoksi paino on usein noususuhdanteinen.

• Lue lisää Downin oireyhtymästä Verneri.netin sivuilta

Vaikeahoitoinen epilepsia

Epilepsia on vaikeahoitoinen, kun kohtauksia ei saada vähenemään lääkityksen avulla. Tällöin voidaan kokeilla mm. ketogeenistä ruokavaliota, josta voit lukea lisää täältä. Useat epilepsialääkkeet ärsyttävät ruoansulatuskanavaa ja ripuli, ummetus, vatsakivut, painonmuutokset ja pahoinvointi voivat vaikuttaa ravitsemustilaan heikentävästi.

Fenyyliketonuria eli PKU-tauti ja muut harvinaiset aineenvaihduntasairaudet

Aineenvaihduntasairauksissa jokin elimistön entsyymi toimii virheellisesti. Yksilöllisesti räätälöity erityisruokavalio on silloin välttämätön terveydelle.

Autismikirjo

Epätavalliset ruokamieltymykset, kieltäytyminen joistakin ruoka-aineista (ruoka-aversiot) tai ruokailutilanteiden kokeminen epämiellyttävinä esimerkiksi aistiyli- tai aisti-aliherkkyyden vuoksi johtavat helposti valikoivaan syömiseen ja kapea-alaiseen ruokavalioon. Ne saattavat johtaa pitkällä aikavälillä virhe- tai vajaaravitsemukseen.