Kuntoutustyöryhmä

Kehitysvammaisten kuntoutuksessa korostuu kokonaisnäkemys kehitysvammaisesta lapsesta ja hänen perheestään tai aikuisten kohdalla läheisistä ja/tai hoitajista. Tämän vuoksi kuntoutuksen suunnittelussa tarvitaan moniammatillista näkemystä. Lapsen tutkimuksesta ja kuntoutuksesta vastaavat eri toimipisteet

• keskussairaalat
• kehitysvammaneuvolat
• kuntoutuskeskukset
• perheneuvolat.

Kuntoutustyöryhmässä eri ammattiryhmät yhdessä asiakkaan, vanhempien, läheisten tai henkilökunnan kanssa asettavat kuntoutuksen tavoitteet. He suunnittelevat millä kuntoutustoimenpiteillä tavoitteet voidaan saavuttaa.

Kuntoutustyöryhmän jäsenet valitaan tarpeen mukaan ja siihen kuuluvat tavallisimmin lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti ja fysioterapeutti. Lisäksi siihen voi kuulua mm. toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, musiikkiterapeutti, erityisopettaja, omahoitaja, apuvälineteknikko ja hammaslääkäri.

Kuntoutustyöryhmä arvioi lapsen kokonaistilanteen eli vahvuudet ja vaikeudet kehityksen eri alueilla. Arvioon kuuluu myös perhetilanteen selvitys: perheen voimavarat, tavoitteet ja toivomukset kuntoutuksen suhteen. Näiden tietojen perusteella kuntoutustyöryhmä laatii yhdessä vanhempien kanssa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman. Suunnitelman tulee olla konkreettinen ja realistinen sekä sisältää lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.

Kuntoutussuunnitelma on tarkistettava määräajoin, tavallisimmin kerran vuodessa. Kela edellyttää, että vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelma tehdään 1-3 vuodeksi.

Kuntoutusohjaus

Hyvinvointialueilla on kuntoutusohjaajia. Kuntoutusohjaaja on perheen palveluiden koordinoiva työntekijä. Hän muun muassa neuvoo ja ohjaa palveluiden hakemisessa. Pääpaino on lasten varhaiskuntoutuksessa. Hyvinvointialueilla on lisäksi avohuollonohjaajia tai kotihoidonohjaajia, joille kuuluu samoja tehtäviä.

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on kirjallinen yhteenveto asiakkaan tarvitsemasta kokonaiskuntoutuksesta. Se koostuu

• esitiedoista
• nykytilan kuvauksesta
• kuntoutustarpeiden määrittelystä
• kuntoutuksen tavoitteista
• suositelluista toimenpiteistä.

Suunnitelma tarvitaan mm. Kelalle ja terveyskeskuksiin haettaessa niiden kustantamaa kuntoutusta. Kelalle tarvitaan lisäksi erillisen kuntoutushakemuksen täyttäminen.

Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelma on kirjallinen suunnitelma siitä, mitä palveluja kehitysvammainen ja hänen perheensä tarvitsevat ja mitä palveluita niitä tuottavat tai maksavat organisaatiot, kuten hyvinvointialue ja kela, sitoutuvat järjestämään. Suunnitelmassa mainittuja palveluita voivat olla esimerkiksi päivähoito, avustaja, terapiat, kehitysvammaneuvolan palvelut, kuntoutusjaksot ja tilapäinen perhehoito.

Yksilöllinen palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä henkilön ja hänen perheen valitseminen viranomaisten ja ammattilaisten kanssa. Perhe voi kutsua mukaan myös muita läheisiä ja ystäviä. Suunnitelman tekemisessä korostetaan kehitysvammaisen ja hänen perheensä asiantuntijuutta: he ovat oman tuen tarpeensa parhaita asiantuntijoita.

Lue lisää palvelusuunnitelmasta.

Kehitysvammaneuvolat tukevat erityiskysymyksissä

Kehitysvammaneuvola/kehitysvammapoliklinikka on hyvinvointialueen alaista toimintaa.

Kehitysvammaneuvolan toiminta on moniammatillista ja henkilökuntaan kuuluvat tavallisimmin lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Neuvoloissa on yleensä saatavissa myös puheterapeutin ja fysioterapeutin sekä mahdollisesti myös muiden asiantuntijoiden palveluita. Neuvolan asiakkaat ovat kaikenikäisiä. Neuvola voi tarvittaessa palvella myös muita ihmisiä, jotka eivät saa muualta tarvitsemiaan palveluita.

Neuvoloiden tehtävänä on tarjota vammaisille ja heidän perheilleen apua ja tukea kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä. Käynnit neuvolassa ovat asiakkaalle maksuttomia.

Kuntoutuksen tarpeen selvittämiseksi käynneillä tehdään lääketieteellisiä, psykologisia, sosiaalisia ym. tarpeellisia tutkimuksia ja selvityksiä, joiden pohjalta tehdään kuntoutussuunnitelma. (Varsinaiset lääketieteelliset tutkimukset tehdään kuitenkin terveydenhuollossa.) Käynnin tavoitteena voi olla myös ohjeiden ja neuvojen saaminen esim. kasvatuskysymyksissä tai käyttäytymisongelmissa. Psyykkisen tilanteen ongelmissa lääkäri voi arvioida psyykenlääkityksen aloittamisen tarvetta.

Neuvolat tekevät tiivistä yhteistyötä lähityöntekijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Henkilökunta välittää asiantuntemustaan eteenpäin antamalla resurssiensa mukaan tukea, ohjausta, koulusta, konsultaatiota ja työnohjausta kehitysvammaisten kanssa työskenteleville ammattihenkilöille, mm. koti/avohuollonohjaajille, työkeskusten ja asuntoloiden ohjaajille, päiväkotien henkilökunnalle ja erityisopettajille.

Lapsi siirtyy kehitysvammaneuvolan asiakkaaksi tavallisimmin erikoissairaanhoidon lähetteellä sen jälkeen, kun tarvittavat kehitysvammaisuuden syyn selvitykset on tehty ja kehitysvammaisuus on todettu. Downin syndrooma -lapset, joiden vammaisuus voidaan todeta heti syntymän jälkeen, tulevat nuorimpina neuvoloiden asiakkaiksi.

Kehitysvammaneuvolan asiakkuudesta huolimatta asiakas on ensijaisesti oikeutettu käyttämään ns. normaalipalveluja (mm. terveyskeskus, neuvola, sosiaalitoimen palvelut) ja kehitysvammaneuvolasta hän saa ns. erityistason palvelut.

Alkuperäinen teksti

Neuropsykologi Kirsi Valkonen, 2016

(muokattu 2023)