Lukukokemuksia selkokielellä
Lukemisen maailmaan on monta ovea. Selkokirjallisuus palvelee niitä, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä.
Kirjastoista selkokirjoja ja virikkeitä
Mari Taneli työskentelee kirjastossa ja on mukana Kehitysvammaliiton selkokirjatyöryhmässä. Taneli muistuttaa, että kirjastossa voi käydä lukemassa vaikka lehtiä, katselemassa ihmisiä, kuuntelemassa musiikkia tai katsomassa videoita. Monia teoksia saa äänikirjoina. Kirjasto on myös hyvä paikka tutustua selkokirjallisuuteen.
Miten selkokirjat löytyvät? "Selkokirjoja voi kysyä henkilökunnalta. Yleensä ne on sijoitettu omaksi ryhmäkseen lähelle isotekstisiä kirjoja. Kirjallisuutta on saatavilla vaihtelevasti. Selkokirjallisuutta ei aina osata kysyä, joten sitä ei myöskään hankita niin paljon kuin sopisi toivoa. Selkokirjoja kannattaakin kysyä rohkeasti, Mari Taneli kannustaa. Selkokirjojen valikoima on monipuolinen, mutta niiden joukosta nousee selviä suosikkeja.
"Alan myydyin teos on Pertti Rajalan ja Helvi Ollikaisen mukauttama Seitsemän veljestä. Rajala on tehnyt myös monia hyviä tietokirjoja. Muumit kiinnostavat myös selkoversiona, samoin Disney-kuvakirjat. Suosittelisin tutustumista Satu Itkosen taidekirjoihin Muuttuvat kuvat ja Kissanpäivät", Taneli selostaa.
Selkoryhmässä tekstistä tolkkua
Selkokirjoja ja -lehtiä ei tarvitse lukea yksin. "Selkoryhmät ovat lukuryhmiä, joissa luetaan selkokielisiä lehtijuttuja ja selkokirjoja. Ryhmissä on yksi tai kaksi vetäjää ja yleensä noin 510 ryhmäläistä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti lukemaan ja keskustelemaan luetusta aiheesta", kertoo suunnittelija Leealaura Leskelä Kehitysvammaliiton Selkokeskuksesta.
"Tärkeää on keskustelu, vuorovaikutus ja yhdessä asioihin tutustuminen, ei lukutaito sinänsä. Usein lukijana on ryhmän vetäjä." "Selkoryhmät tukevat kehitysvammaisten ihmisten vuorovaikutustaitoja. Niissä arempi saa mahdollisuuden puhua ja puhua pulputtava taas oppii ottamaan muitakin ihmisiä huomioon. Myös uudet aiheet ja uutiset avartavat kehitysvammaisten maailmankuvaa", Leealaura Leskelä toteaa.
Viimeksi päivitetty 02.03.2018