Syrjinnän kielto ja epäasiallinen kohtelu muissa laeissa
Yhdenvertaisuuslaki ei ole ainoa laki, joka ottaa kantaa yhdenvertaisuuteen, syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun.
Suomen perustuslaki vaatii, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun yksilöön liittyvän syyn perusteella.
Tasa-arvolaki kieltää kaiken sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Sen tarkoituksena on myös edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tasa-arvolakiin on lisätty säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Lisäksi lakiin on sisällytetty velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvaa syrjintää.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä on tarkistettu, jotta ne toimivat nykyistä tehokkaammin naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Palkkakartoituksen sisältö määritellään laissa aiempaa tarkemmin. Lakiin on sisällytetty velvoite tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta. Lisäksi henkilöstön osallistumista vahvistetaan. Aiemman vuosittaisen tarkastelun sijaan voidaan työpaikan tasa-arvosuunnitelma nyt laatia vähintään joka toinen vuosi.
Työsopimuslaki velvoittaa tasapuoliseen kohteluun sekä säätää määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden syrjintäsuojasta.
Työturvallisuuslaki kieltää työpaikoilla sellaisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa turvallisuudelle tai terveydelle.
Rikoslaissa kielletään työsyrjintä niin työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa kuin palvelussuhteen aikanakin.
Viimeksi päivitetty 21.09.2020