Haku
Hakutulokset: Downin oireyhtymä (176 artikkelia)
-
Niskaturvotus ja down
Hei,
Varsin yleisesti käytetty niskaturvotuksen normaali yläraja raskausviikolla 12+4 on 2.5 mm. Ikäriski 29-vuotiaana on 1/946 (raskausviikolla 12). Riskiluku 1/35 tarkoittaa sitä, että joka 35. sikiöllä tai siis yhdellä sikiöllä 35:stä on downin oireyhtymä. Mistähän tuo varsin korkea riskiluku on saaatu? Koska niskaturvotus oli vain 2.8 mm ja ikäsi 29 vuotta, tuntuu mainitsemasi lukema suurelta.
Terveisin
Ansa Aitokallio-Tallberg
LKT, naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri -
Kenelle seerumiseulonta?
Hei,
-
Ultraäänessä lapsemme niskaturvotus 2,9, rv 13
Raskausviikolla 13 pidetään niskaturvotuksen normaalina rajana nykyään 2.7 mm, joka siis tehdyssä mittauksessa ylittyy. Tämä tutkimus löytää reilut puolet sikiöistä, joilla on downin oireyhtymä.
39 vuotiaan ikäriski Downin oireyhtymän suhteen raskausviikolla 12-13 on n. 1:90-100. Lapsivedestä tai istukasta tehtyjen koromosomitutkimusten keskenmenoriski taas on n. 1:200.
-
Seerumiseulonnan tulokset huolettavat
Hyvä kysyjä,
Yleensä seerumiseulontoja järjestetään, jotta voitaisiin löytää riskissä olevia, johon jatkotutkimukset sitten voidaan suunnata. Tuntuu epäloogiselta järjestää seulontatutkimuksia maassa, jossa jatkotutkimuksen mahdollisuutta ei sitten ole. -
Raskaudenaikaiset tutkimukset
Hyvä kysyjä
-
Mahdollinen raskaus
Hyvä kysyjä,
-
Äidin iän vaikutus positiiviseen riskilukuun
Kiitos kysymyksestä.
On totta, että 40-41-vuotiailla äidin down-oireyhtymän riski on suurempi kuin tuo yhdistelmäseulan hälytysraja 1:250 ja siitä syystä tietysti tuon ikäiset äidit saavat huomattavasti useammin positiivisen tuloksen seulonnassa, koska ikä on yksi laskennassa huomioitava riskitekijä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ikäriski olisi väärä positiivinen riski, vaan mitä vanhempi äiti sitä useammin sikiöllä todella on kromosomipoikkeavuus (erityisesti 21-trisomia eli downin oireyhtymä).
-
Miten Down periytyy?
Hyvä Pohdiskelija,
-
Sikiötutkimus ja vamman "vaikeusaste"
Hyvä kysyjä,
Tarkoitat ilmeisesti sitä, että raskaudessasi on tehty sikiötutkimus, josta ensin on FISH-menetelmällä nähty, että kromosomia numero 21 on kolme kappaletta tavanomaisen kahden kappaleen sijasta. FISH-tutkimusmenetelmä on sellainen, että sillä nähdään fluorisoiva signaali jokaisen kromosomi 21:n kohdalla. Samasta näytteestä on tehty myös tavanomainen kromosomitutkimus, josta tulos on varmistunut. Näistä tutkimuksista on olemassa kirjallinen lausunto, kopion voit pyytää sairaalasta. -
Rv 12 nt:ssä sikiöllä 2,3 mm niskaturvotus
Hei!
Mihinkään paniikkiin ei todellakaan ole aihetta! Ikäisesi naisen riski synnyttää Down-lapsi on pienempi kuin 1/1000. Niskaturvotus 2,3 mm lapsen pituuden ollessa 60,3 mm on aivan normaalin rajamailla ja on huomattavasti todennäköisempää että lapsi on terve kuin että lapsella olisi Downin oireyhtymä. Usein niskaturvotusta on paljon enemmän ja jokin aika sitten alarajanakin pidettiin 3 mm arvoa.
-
Biopsia
Hyvä kysyjä,
Tällainen komplikaatio, joka sinulla on ollut, on todella harvinainen istukkanäytteen otossa. On vaikea sanoa, mitä siinä on voinut tapahtua ja vaikea osoittaa tai poissulkea, etteikö lapsesi varhainen pienikasvuisuus olisi voinut johtua tästä. Se että hän nyt kasvaa normaalisti voisi juuri viitata tähän. Kuitenkaan munajohtimesi eivät tässä näytteenotossa varmaankaan ole vaurioituneet eikä muuta sellaista haittaa ole tullut, joka voisi vaikuttaa seuraavaan raskauteen tai raskaaksi tulemiseen.
-
Yllättävä positiivinen nipt-tulos
Hei,
Yhdistelmäseulan riskituloksesi on hyvin matala trisomia 21 suhteen, myös niskaturvotus on pieni. Mikään seulontatutkimus ei voi olla kuitenkaan 100 prosenttinen. Sekä perinteinen yhdistelmäseula (niskaturvotusmittaus ja äidin veriseerumitutkimus) että NIPT ovat seulontatutkimuksia. Testit eroavat Down-oireyhtymän havaitsemisen tarkkuudessa.
Ensimmäisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseula tunnistaa keskimäärin 85-90% Down-oireyhtymää sairastavista sikiöistä. Periaatteessa ”normaali” tulos ei sulje pois mahdollisuutta, että sikiöllä on kromosomihäiriö.
-
Voiko olla mahdollista, että toisen sukupuolen omaavat siittiöt ovat viallisia?
Hyvä Kysyjä,
Mikäli ymmärsin oikein, teillä on viisi tervettä poikaa ja kuudes lapsenne oli Downin oireyhtymää sairastanut tyttö, jolla lisäksi oli vaikeita elinten rakennevikoja. Tilanteestanne ei voi vetää johtopäätöstä, että perheenne isän Y-kromosomin sisältävät ns. poikasiittiöt ovat "terveitä" ja X-kromosomin sisältävät tyttösiittiöt "sairaita".
Lapsia ns. luonnonmenetelmällä hankittaessa on periaatteessa 50% mahdollisuus saada tyttö ja 50% mahdollisuus saada poika. Kumpi vaihtoehdoista kullakin kerralla toteutuu, on sattumasta kiinni.
-
En osaa tulkita sikiöseulonnan tuloksia
Hei,
Osallistumaasi ensimmäisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseula sisältää ultraäänitutkimuksen ja äidin verikokeen. Ultraäänessä varmistetaan raskauden keston ja mitataan sikiön niskaturvotuksen. Äidin verinäytteestä analysoidaan kaksi biokemiallista merkkiainetta, PAPP-A (raskauteen liittyvä plasmaproteiini A) ja hCG-beeta (koriongonadotropiini-B-alayksikkö). Tiedetään, että näiden kahden veriarvojen pitoisuus muuttuu usein, kun sikiöllä on trisomia 21 (PAPP-A on keskimääräistä matalampi ja hCG-beeta on korkeampi verrattuna normaaliin raskauteen).
-
Hiustenlähtö
Hyvä kysyjä,
Hiusten lähtö on varsin usein tavattava ongelma henkilöillä, joilla on Downin oireyhtymä. Se voi kyllä johtaa kaljuuteen, mutta selittämättömiä pranemisiakin tapahtuu. Syytä ei ahkerista tutkimuksista huolimatta kilpirauhashäiriötä lukuunottamatta tunneta.
-
Mikalaisilla riskiluvuilla on syntynyt down lapsia?
Kuten olen juuri aiemmin vastannut, on 68 mm reisiluun mittana raskausviikolla 37 aivan NORMAALI enkä ymmärrä tutkijan kommenttia. Sitä paitsi ei lyhyehkön resiluumitan perusteella pelkästään voi ryhtyä epäilemään downin oireyhtymää. Ikäriskisi on seulan perusteella pienentynyt reilusti. Mitään luotettavaa riskilukurajaa ei voi sanoa, joskin trendi on se, että mitä suurempi riski sitä todennäköisempää on, että riski kuvaa todellista tilannetta. Suurikaan riski ei kuitenkaan välttämättä merkitse, että sikiöllä todella on kromosomipoikkeavuuus.
-
Sikiön pienikokoisuudesta
Sikiö, jolla on downin oireyhtymä, on yleensä jonkin verran keskivertoa pienempi, mutta tavallisimmin ei kovinkaan paljon. Ultraäänellä tehtävä painoarvio menee yleensä normaalien painoarviokäyrästöjen sisälle. Pelkän painoarvion perusteella ei voi tehdä diagnoosia. Sikiön mittasuhteet ovat tyypillisimmin sellaiset, että pitkät luut (reisi, olkavarsi) vastaavat vielä hivenen pienempiä viikkoja kuin muut mitat. On erittäin tärkeä huomata, että samantapaisia mittasuhteita on monella täysin normaalin kromosomiston omaavalla sikiölläkin.
-
Liittyykö kromosomipoikkeavuuteen niskaturvotuksen lisäksi usein muuta?
Niskaturvotus-mittaus tehdään 1. raskauskolmanneksen aikana, mieluiten raskausviikkoon 12 mennessä. Tuossa vaiheessa sikiö on vielä sen verran pieni, että monet mahdollisesti myöhemmin esiin tulevat rakenteelliset tai kasvuun liittyvät löydökset (esim. sydänvika, lyhyehköt raajat jne.) eivät vielä näy. On toki löydöksiä, jotka jo saattavat näkyäkin varhaisemmin (esim. aivojen/kallon poikeavuudet, vatsanpeitteiden sulkeutumishäiriöt jne.). Niskaturvotus-seulahan on suunniteltu ennen kaikkea löytämään sikiöt, joilla on Downin oireyhtymä.
-
Keskiraskauden seerumiseulonnasta
Hyvä kysyjä,
Keskiraskauden seerumiseulan tulos ilmoitetaan kuten mainitsettekin riskisuhteena eli todennäköisyytenä sille, että tutkitulla sikiöllä on ylimääräinen kromosomi 21 eli Downin oireyhtymä. Kun tämä todennäköisyys on vähintään yksi 350:stä, tarjotaan julkisella sektorilla mahdollisuutta varmentavaan tutkimukseen, käytännössä lapsivesitutkimukseen.Tärkeä syy sille, ettei kaikille sitä haluaville tarjota lapsivesitutkimusta on, että lapsivesinäytteen ottoon liittyy keskenmenon ja siten lapsen menettämisen riski, jonka suuruus on yksi kahdesta sadasta.
-
Mikä on meidän tapauksessamme riski että vauva on sairas?
Hyvä Kaksosten Äiti 36v
Päinvastoin kuin ihmiset yleensä uskovat, terveiden hedelmättömyyspulmista kärsimättömienkin ihmisten sukusoluissa on paljon poikkeavuuksia. Tätä heijastaa osaltaan esimerkiksi se, että ns. normaalipariskunta saa aikaan vuoden yrittämisellä raskauden vain noin 20-40%:n todennäköisyydellä.