Haku

Hakutulokset: yks (1227 artikkelia)

  1. Nelisormipoimu ilman vammaa?

    Nelisormipoimua esiintyy tosiaan harvakseltaan normaaliväestössä ilman erityistä merkitystä, kuten sanoit. Löysin nyt luvut 4 % toispuoleisena ja 1 % molemminpuolisena. Toisaalta sitä esiintyy selvästi useammin erilaisissa oireyhtymissä yhtenä pikkuoireena eli ns. dysmorfisena piirteenä. Poikasi tapauksessa on vaikea sanoa, onko hänen nelisormipoimunsa erillisenä äidiltä peritty, vai liittyykö se hänen muihin oireisiinsa, suulakihalkioon, pieneen leukaan ja kehityksen viivästymiseen. Asialla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä edes pohdittaessa, mikä poikasi oireiden perimmäinen syy on.

  2. Seulonnoista

    Kehitysvammaisuutta aiheuttavat monet eri tekijät, joista poikkeavuudet kromosomeissa on vain yksi. Noin 30 prosentissa tapauksista kehitysvammaisuuden syytä ei saada koskaan selville.

  3. INCL ja Rett sikiötutkimuksissa

    Hyvä kysyjä,

  4. Pahoinvointi

    Hei,
    Missään tutkimuksissa ei ole mitään näyttöä ko. asiasta, terveydenhoitaja Tuula Ekroth vastaa. Pahoinvoinnit ovat monen asian summa ja aina yksilöllisiä. Samalla äidillä ne voivat olla erilaisia eri raskauksissa. Eipä siis tässä kohtaa syytä huoleen, Ekroth sanoo.

    Niina Sillanpää

    Tässä myös lääkärin vastaus:
    Hyvä kysyjä,

  5. Ranteiden koukkuasento

    Hyvä kysyjä,

  6. 13- ja 18 trisomia

    Hyvä kysyjä,

    Ihmisellä on 23 kromosomiparia, joista 1-22 on numeroitu kokojärjestyksen mukaisesti ja lisäksi on kaksi sukupuolta määräävää kromosomia. Naisella ne ovat XX ja miehellä XY.

  7. Keskushermostoputken sulkeutumishäiriö tai munuaissairaus?

    Hei,

    AFP:n pitoisuus 30100kU/l lapsivedessä on jonkin verran koholla, ei kuitenkaan kovin kovin huomattavasti. Yleisesti ottaen kohonnut pitoisuus voi viitata keskushermostoputken sulkeutumishäiriöön, napatyrään tai vastasyntyneen munuaistautiin. Aina ei kohonneelle AFP-pitoisuudelle mitään syytä löydetä.

    Huolellisessa ultraäänitutkimuksessa keskushermostoputken sulkeutumishäiriö yleensä nähdään, erityisesti silloin kun selkärangan aluetta tarkastellaan erityisen tarkkaan juuri koholla olevan AFP:n takia. Napatyrä pystytään yleensä myös toteamaan ultraäänellä.

  8. Sukulaisuus ja raskaus

    Hei,

    Keskenään sukulaisia olevien vanhempien muuta väestöä suurempi riski saada sairas lapsi perustuu siihen, että he ovat voineet saada saman, harvinaisenkin peittyvästi periytyvää sairautta aiheuttavan perintötekijän eli geenin yhteisiltä esivanhemmiltaan. Jos näin olisi käynyt, jokaisessa perheen raskaudessa olisi 1/4 eli 25% riski, että lapsi saisi molemmilta vanhemmiltaan tämän geenin ja sairastuisi.

  9. Keskenmenot

    Hyvä Kysyjä,

    Suomessa Rh-immunisaatiota on jo 60-luvun lopulta alkaen osattu hoitaa aina vain paremmin menetelmin. Kaikissa raskauksia, keskenmenoja ja keskeytyksiä hoitavissa yksiköissä on ohjeistus, jonka mukaan Rh-negatiivisten naisten kohdalla toimitaan tavoitteena sikiön Rh-immunisaation estäminen.

    Olisi varmasti hyvä vielä varmistaa ensimmäisen keskenmenonne hoitaneesta paikasta tehdyt toimenpiteet. Rutiiniin kuuluvat asiat saattavat näet helposti jäädä mainitsematta hoitoyhteenvedossa, mutta varsinaisista toimenpideselostuksista ne sitten löytyvät.

  10. Mitä asioita lapsen pitää osata, jotta psykologi määrittelee esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaiseksi?

    Hei,
    Psykologi Marjatta Vesterin mukaan kysymys on valtavan laaja. Hän kertoo, että psykologin testit ovat vain yksi osa lapsen tutkimista. Kokonaisvaltaisen käsityksen saaminen on erittäin tärkeää. Muun muassa vanhempien, koulun tai päiväkodin ja terapeuttien havainnot ovat osa lapsen kokonaisvaltaista arviota.

    Myös lapsen ikä vaikuttaa arviointiin. Lapsen suoriutumista verrataan keskimääräiseen suoriutumiseen kyseisessä iässä.

  11. Erityisopetuksesta

    Kysymykseesi vastasi opetushallituksen ylitarkastaja Pirkko Virtanen.

    Kun oppivelvollinen lapsi sairastaa, koulun tulee huolehtia siitä, että lapsi voi vanhempien avulla opiskella sen verran, mitä sairaudeltaan kykenee ja antaa läksyt ja kotitehtävät.

  12. Kehitysvammaisten työtoiminta

    Hei,

    Kysymystäsi pohtii projektikoordinaattori Marika Hyvärinen. Häneltä voit kysyä asiasta lisää. Marikan numero on 0934809306 ja e-mail on marika.hyvarinen[at]famr[dot]fi.

  13. Down-lapsi ja seuraavat raskaudet

    Hyvä kysyjä,

    Jos perheeseen on syntynyt Down-lapsi ja mietitään mikä mahdollisuus seuraavilla lapsilla on Downin oireyhtymään, on tiedettävä ensin Down-lapsen kromosomitutkimuksen tulos. Valtaosassa tilanne on se, että lapsella on todettu 47 kromosomia ja hänellä on yksi ylimääräinen kromosomi no. 21, siis kolme kappaletta kromosomeja 21 tavanomaisten kahden sijasta.

  14. Ataksia todettu

    Hyvä kysyjä,
    Ataksialla tarkoitetaan tahdonalaisten lihasten keskushermostoperäistä yhteistoimintahäiriötä. Liikkeet muuttuvat usein äkkinäisiksi vaikeuttaen asennon hallintaa (ns. vartaloataksia) tai liikkeen hallintaa (ns. liikeataksia). Kerrot lapsesi saavan fysioterapiaa ja se on varmasti tärkeä asia, jolla pyritään muun muassa siihen, että lapsesi oppisi hallitsemaan ataksiansa mahdollisimman hyvin.

  15. Down-lapsen puheen tukeminen

    Hei

    Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa tuntematta lasta. Mielestäni ei ole tieteellistä näyttöä sille, että viittomat "putoaisivat pois". Viittomien käyttö tosin vähenee, kun lapsi saa käyttöönsä esimerkiksi puheen, jolloin viittoman tarve ei ole enää suuri.

    Kielelliseen oppimiseen vaikuttaa kaikilla lapsilla samoja tekijöitä, joista yksi on muisti. Jos muistikapasiteetti on suppea, ei sitä voi kuormittaa paljoa. Mutta jos lapsi on näinkin aktiivinen ottamaan vastaan lisää viittomia, ei muisti liene hänellä suuri este.

  16. Kaksosraskauden osakeskeytys ym.

    Vaikea kysymys etenkin, kun ei itse ole nähnyt kokonaisuutta. Aivan selvää kuvaa sikiön rakennepoikkeavuuksista ei siis ymmärtääkseni ole saatu? Eikö tutkimuksia ole siirretty yo-sairaalaan jo heti poikkeavuuksien löydyttyä? Ehkä siellä olisi heti pystytty aisaa selvittämään.

  17. Liian tiukat rutiinit

    Hei,

  18. Haittaprosentin / haitta-asteen määrittely

    Hei,

    Haittaluokan arviointi on tarpeen varsin harvoin. Haittaluokalla on merkitystä henkilön oikeuksien kannalta lähinnä työtapaturmien, ammattitautien ja liikennevahinkojen yhteydessä sekä haettaessa vammaisten pysäköintilupaa.

    Soveltuvin osin haittaluokitusta voidaan käyttää myös vammaistukea haettaessa. Henkilön toimintakyky on kuitenkin aina laajempi kysymys kuin mihin haittaluokan määrittämisellä voidaan päästä.

  19. Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeudesta

    Hei,

    Kysymyksesi taustatiedoissa ei tullut esille, onko henkilö lapsi vai aikuinen, ja missä hän asuu. Oletamme, että kysymyksesi koskee aikuista henkilöä, joka asuu palveluasumisen yksikössä.

  20. Kohdataan-hack 13-14.1.2018

    Tule ideoimaan uutta saavutettavaa somepalvelua!

    Kohdataan-hackissa haastamme osallistujat innovoimaan tulevaisuuden saavutettavaa somepalvelua, jossa on helppo kohdata ihmisiä ja löytää uusia ystäviä.