Haku

Hakutulokset: yks (1215 artikkelia)

  1. Autismikuntoutus

    Autismi ja Aspergerin oireyhtymä ovat neurobiologisia keskushermoston kehityshäiriöitä. Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja poikkeaa tavallisesta.

    Autistinen henkilö voi kommunikoida poikkeavasti, ja hän ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja ympäristöään eri tavalla kuin muut.

    Käyttäytymisessä havaittavia piirteitä ovat muun muassa puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen käytös ja poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.

  2. Henrik saa voimaa vapaaehtoistyöstä

    Espoolainen Henrik Särkkä palkittiin vuonna 2013 Vuoden Vapaaehtoisteko -palkinnolla. Särkän vapaaehtoistöiden lista onkin hämmästyttävän pitkä. Hän on aina valmis laittamaan itsensä likoon toisten puolesta – erityisesti kehitysvammaisten ihmisten edunvalvonnassa.

    Espoossa asuva 31-vuotias Henrik Särkkä ei ole antanut lievän kehitysvamman, dysfasian eikä autismin rajoittaa osallistumistaan häntä itseään kiinnostavaan toimintaan yhteiskunnassa.

  3. Ruotsi: Uusi elämä avustajan avulla

    Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä. Toisinaan perässätulo vain kestää turhan kauan. Ruotsin vammaispalvelulakiin sisältyvä vaikeavammaisen henkilön oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on ollut voimassa jo 15 vuotta. Suomessa vastaava laki tuli voimaan syyskuussa 2009. Tukholman kaupungin vammaisasiamies Riitta-Leena Karlsson on seurannut lain toteutumista sen voimaantulosta lähtien.

  4. Ihmissuhteiden ja seksuaaliterveyden tukeminen

    Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea uusien asioiden oppimisessa ja omaksumisessa.

    Näin on myös seksuaalisuuden ja parisuhteisiin liittyvien asioiden kohdalla.

    Usein itsestään selviksi koettujen asioiden oppiminen vaatii paljon toistoja ja kertaamista. Oppiminen on kuitenkin yksilöllistä. Kehitysvammaiset henkilöt muodostavat laajan kirjon ihmisiä, jotka ovat oppimis- ja ymmärtämiskyvyltään erilaisia yksilöitä.

    Kehitysvammaisten ihmisten lähihenkilöt, kuten ohjaajat, opettajat ja omaiset, ovat avainasemassa seksuaalikasvatuksessa.

  5. Valokuvaus

    Zoomataan ja tuumataan yhdessä

    Valokuvauksen harrastaminen on hauskempaa, jos kuvakulmia ja ideoita voi miettiä yhdessä muiden kanssa. Hämeenlinnalaiset innostuivat kuvaamisesta Näpsä-kurssilla.

    Hämeenlinnalaiset Jaana Osara ja Jouni Toivanen vertailevat kuviaan pyöreän pöydän ääressä. Jaana viittilöi käsillään vimmatusti ja purskahtaa nauruun. Jouni nostaa pöydältä kuvan, jossa Jaana keittää kahvia. Toisessa kuvassa Jaanasta ei näy kuin käsi, mutta kahvinkeitin, kukkurainen mittalusikka ja suodatinpussi ovat tarkasti keskellä kuvaa.

  6. Perinnöllisyyslääkärin neuvonnassa ei anneta neuvoja

    Perinnöllisyyslääkäri kohtaa lasta odottavat vanhemmat yleensä silloin, kun raskaudessa on todettu sikiön poikkeavuus tai sellaista epäillään. Useimmiten poikkeavuus on tullut esiin ultraääniseulonnassa. Perinnöllisyyslääkäri voi mennä mukaan tämän jälkeiseen varmistavaan tutkimukseen. Tutkimuksen jälkeen vanhempien kanssa käydään läpi tuloksia.

  7. Entä jos lapsi ei halua mukaan kaikkialle?

    Olen usein törmännyt erityislasten vanhempien kommenttiin:
    - Hän on perheen mukana kaikkialla, eikä mitään suunnitelmia ole muutettu sen takia, että lapsi on kehitysvammainen.

    Lause on kuulostanut aina niin hienolta. Lasta ei hävetä, vaan hän saa olla mukana täysivaltaisena perheenjäsenenä kaikkialla, missä muutkin. Miten kaunista!
    Miksi minua on samalla ahdistanut?

    Okei, siksi!
    Nyt tulee tunnustus: Kyllä meillä vaan on tehty - kantapään kautta opittuja - muutoksia elämänmenoon. Aika paljonkin.

    Lasta ei oteta mukaan kaikkialle.

  8. Huono käytös

    Vastaamista olisi kovasti helpottanut, jos kysyjä olisi kuvaillut tarkemmin sekä nuorta itseään että niitä tilanteita, mitkä saavat kyseisen murkun sylkemään. Eikä tämä ole ollenkaan yksinkertainen kysymys muutoinkaan. Yhtälö ei mene niin, että kehitysvammaisuus + murrosikä + negatiiviset asiat = sylkeminen. Tähän tarvitaan vähän enemmän mietiskelyä.

  9. Mitä merkitsee laaja-alainen kehityshäiriö?

    Tätä kysymystä on käsitelty myös Sosiaaliportin konsultaatiopalvelussa. Kysyjä on ilmeisesti hakemassa ns. toista mielipidettä. Tähänastisessa keskustelussa on tarkasteltu asiaa lastenpsykiatrisena ongelmana, joten täydentävistä näkökulmista voi tosiaan olla hyötyä.

  10. 14 vuotiaan iltapäivähoito

    Hei,

    Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmien koosta tai muodostamisesta ei säädetä mitään perusopetuslaissa, jonka 8 a lukuun sisältyvät aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset. Tässä luvussa säädetään kuitenkin mm. toiminnan tavoitteista, joita ovat esimerkiksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

  11. PERTTI KURIKASTA KETTUKIN VUODEN TAITEILIJA 2019

    Poikkeuksellinen tilanne sai Kettukin taiteellisen suunnitteluryhmän käyttämään oikeuttaan nimetä itse Kettukin Vuoden taiteilija. Viime vuosina avoimeen hakuun perustunut Kettukin Vuoden taiteilija -nimitys annetaan tänä vuonna suoraan Pertti Kurikalle tunnustuksena hänen elämäntyöstään kulttuurin parissa. Kettukin Vuoden taiteilijoita on nimetty vuodesta 2004.

  12. Kuka asioi edunvalvojan kanssa?

    Hei,

    Edunvalvonnasta säätelee laki holhoustoimesta.

    Laki holhoustoimesta sanoo, että päämiehen toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää kuin asianomaisen edun suojaamiseksi on tarpeen. Lisäksi lain mukaan päämiehelle on jätettävä se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten.

    Päämiehen vallintaan on jätettävä hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Edunvalvoja voi jättää päämiehensä vallittavaksi muutakin tämän omaisuutta, jos se on päämiehen edun mukaista.

  13. Yhteiskehittelyn tuloksena syntyi Taidestudiotoimintamalli -julkaisu

    Erityistaidetoiminnan edunvalvojajärjestö Kettukin julkaisema taidestudiotoiminta -  taiteilijuutta, osallisuutta ja työllistymistä edistävä toimintamalli jäsentää erityistaidetoiminnan alaa, parantaa erityistä tukea tarvitsevien visuaalisen alan taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia oikeuksia taiteeseen ja kulttuuriin.

    Julkaisun on kirjoittanut pitkäaikainen taideohjaaja ja muotoilija Synnöve Jokelainen.

  14. Räppii ja Ihmisoikeuksii -bileet, lauantaina 14.9. klo 15 - 20, Helsinki

    Verneri.net yhteistyökumppaneineen (mm. KVL, Tukiliitto & KVPS) järjestää kaikille nuorille avoimet ja maksuttomat ihmisoikeusbileet Helsingissä!

    Tapahtumapaikkana on Nuorten toimintakeskus Happi, Sörnäisten rantatie 31, Helsinki.

    Tapahtumassa esiintyvät MC KOO, Bomstikidi, Herkkuräbäri ja The Voice Band. Tapahtuman juontaa Taavi ja Alex Lyhty Ry:n KiviMediasta!

    Lisäksi bileissä on singstar-karaokea ja workshoppeja, herkkuja ja muuta kivaa tekemistä!

  15. Kettukin vuoden 2020 taiteilija on valittu

    Tanskalainen Michael Rasmussen on Kettukin vuoden taiteilija 2020.

    Rasmussenin valitsi pohjoismaisten ehdokkaiden joukosta ITE-museon amanuenssi Elina Vuorimies. Rasmussen saa palkinnoksi 1000 euroa ja hänen näyttely nähdään Suomessa syksyllä 2020. Vuoden taiteilijoita on valittu vuodesta 2004 saakka.

    Rasmussen on työskennellyt taidekoulu Snurretoppenissa Horsensissa Tanskassa sen perustamisesta, vuodesta 2005 saakka. Vuoden taiteilija -valinta juhlistaa samalla Rasmussenin viisitoistavuotista uraa taiteilijana.

  16. Joulumies on tullut takaisin!

    Uuno vietti ensimmäisen joulunsa niin kuin 11 kuukauden ikäiset ruukaavat tehdä: syömällä joulukuusen alla joulupaperia. Mutta sitä seuraavat joulut hän alkoi nauttia sydämensä pohjasta. Lahjatoiveet ovat olleet aina vaatimattomia, mutta pienenä Uuno rakasti yhteisiä joululauluja, kohtaamisia, sisarusten kanssa esiintymistä. Hän kulki ihmisen matkan joulupukin pelkäämisestä joulupukiksi ja on viime vuosina itse hoitanut tätä pyhää virkaa perheessä.

  17. Sikiöseulonta, matala papp-a

    Hei,

  18. Itsemääräämisoikeus

    Itsemääräämisoikeuden perustana on jokaisen oikeus yhdenvertaisuuteen sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kenenkään fyysistä tai psyykkistä koskemattomuutta ei saa loukata ja jokaista ihmistä on kohdeltava kunnioittavasti. Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti. Vapaudenriiston perusteena ei saa olla vammaisuus tai sairaus.

  19. Työhönvalmentajalle

    Monelle kehitysvammaiselle henkilölle työpaikan saaminen on yksi kaikkein suurimmista haaveista.

  20. Tukiprofiilin sisältö

    Hyvä tukiprofiili on aina sen henkilön näköinen, jonka tukiprofiilista on kyse. Sen sisältö määräytyy yksilöllisesti.

    Tukiprofiiliin kannattaa kirjata ennen kaikkea niitä asioita ja tilanteita, joissa tietyllä tavalla toimiminen on henkilölle tärkeää.

    Tukiprofiili voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: