Työhönvalmentajan tuki

Jotta työhönvalmennus olisi tuloksellista, tarvitaan tutkittua tietoa siitä mikä toimii. Näyttöön perustuva työhönvalmennus on toimintatapa, joka on osoittautunut tuloksekkaaksi tavaksi vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistämisessä.

Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen juuret ovat 1970-luvun Pohjois-Amerikassa.

Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen kulmakiviä ovat

• Toimiminen asiakkaan luonnollisissa toimintaympäristöissä.
• Tuettuun työllistymiseen keskittyneet työvalmentajat.
• Työllistymistavoitteen asettaminen avoimille työmarkkinoille ja
• nopea työnetsintä.

Jotta työhönvalmennuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan seurata ja arvioida, tarvitaan kriteerit laadukkaalle työhönvalmennukselle.

Seuraavaksi käsitellään työhönvalmennuksen laatukriteerejä. 

1. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi.

• Organisaatio asettaa tavoitteekseen työllistää kehitysvammaiset asiakkaansa palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Kaikki organisaation työntekijät ovat tietoisia tavoitteesta ja sitä viestitään myös organisaatiosta ulospäin.
• Toiminnassa keskitytään etsimään työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmennuksen toteuttamistapaa ja tuloksellisuutta seurataan aktiivisesti.
• Työhönvalmentajan asiakasmäärät ovat kohtuullisia, esim. 15-20 aktiivista asiakasta työhönvalmentajaa kohden. Työhönvalmentajan työaika painottuu työnantajayhteistyöhön.

2. Palvelu on avoin kaikille niille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on palkkatyö.

• Palvelua saavat kaikki ne kehitysvammaiset henkilöt, jotka haluavat palkkatyöhön.
• Asiakkuuksia ei evätä esim. arvioitujen työllistymismahdollisuuksien tai aiempien kokemusten perusteella.
• Toimintaa ohjaa vahva usko kehitysvammaisten työnhakijoiden kykyihin ja osaamiseen.
• Kehitysvammaisia asiakkaita rohkaistaan aktiivisesti hakeutumaan työnhakijoiksi.
• Työnhakijoita autetaan ymmärtämään, mitä avoimille työmarkkinoille työllistyminen tarkoittaa, mitä se vaatii ja millaista tukea työntekijän on mahdollista saada työllistymisensä tueksi.
• Työnhakijat saavat tietoa omista oikeuksistaan ja mahdollisuudesta hakeutua palkkatyöhön. Työnhakijoiden mahdollisia vääriä käsityksiä oikaistaan aktiivisesti.

3. Työn etsintä on aktiivista ja ripeää.

Kehitysvammaisen henkilön työllistymisen polku voi olla nopea tai se voi ottaa oman aikansa. Henkilön ottaminen työhönvalmennukseen työnhakijaksi tai yhteydenotot työnantajiin voidaan kuitenkin tehdä nopeasti. Alkukartoitus voidaan tehdä, vaikka työllistymisen mahdollisuus olisi vielä epäselvä.

• Sopivaa työpaikkaa etsittäessä henkilön kanssa voidaan laatia suunnitelma siitä, millä tavoin hän voi kehittää itseään ja kartuttaa osaamistaan.
• Työhönvalmentajat tuntevat mahdollisten työnantajien toimialat ja haarukoivat yrityksistä mahdollisia kehitysvammaisille työnhakijoille soveltuvia työtehtäviä.
• Työnantajille kerrotaan kehitysvammaisen työntekijän palkkaamisen ja työhönvalmennuksen eduista, taloudellisista tuista sekä työnantajalle tarjolla olevista tukipalveluista.

4. Asiakkaan työpaikkaan liittyvät valinnat ja toiveet ovat kaiken lähtökohta.

Asiakkaan toiveet työpaikasta ja toimialasta ohjaavat työpaikkojen etsintää. Työhönvalmentajat varmistavat, että kehitysvammaisilla asiakkailla on käytettävissään yksilöllisiä keinoja ilmaista omat näkemyksensä ja mielipiteensä.

• Asiakkaalle tehdään perusteellinen alkukartoitus, jossa selvitetään hänen toiveitaan. Pohjatyötä tehdään jo koulussa ja/tai työtoiminnassa.
• Asiakkaan kanssa rakennetaan CV tai esim. lyhyt esittelyvideo.
• Kun toive on ilmaistu, laaditaan asiakkaan kanssa suunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi. Millaisia kykyjä ja vahvuuksia työnhakijalla on? Mitä taitoalueita pitää vielä kehittää?
• Työn etsintä ei rajoitu pelkästään jo olemassa oleviin työnantajakontakteihin. Työn etsintää eivät ohjaa yleistykset kehitysvammaisille asiakkaille soveltuvista työpaikoista ja työtehtävistä. 

5. Työllistyvä henkilö saa riittävän pitkän ja yksilöllisiä tarpeita vastaavan työhönvalmennuksen sekä tuen työtehtävistä suoriutumiseen.

• Työllistynyt henkilö saa omiin tarpeisiinsa räätälöidyn työhönvalmennuksen. Työhönvalmennusta tarjotaan niin pitkään kuin asiakas sitä tarvitsee, eikä sen kestoa ole rajattu.
• Työhönvalmentaja selvittää myös työpaikan mahdollisuudet järjestää tarvittavaa tukea työtehtävien hoitamiseen.
• Työllistynyt henkilö on mukana arvioimassa työssään tarvitsemaansa tukea ja sen toteutustapaa.
• Työhönvalmennuksen toteutusmuodot määrittyvät asiakkaan tarpeiden mukaan. Työhönvalmentajat mukauttavat tarvittaessa omaa ohjaustaan.
• Ohjaukseen varataan riittävästi aikaa.

6. Työhönvalmennus tekee yhteistyötä muun palvelujärjestelmän kanssa.

Työhönvalmennus tekee yhteistyötä muiden palveluja tuottavien tahojen kanssa, kuten TE-palvelut, Kela sekä ja muut alan toimijat.

• Työhönvalmentajat selvittävät, kuka tai ketkä ovat kunkin asiakkaan kohdalla olennaisia yhteistyökumppaneita.
• Yhteistyön tavoitteena on yhdessä tukea asiakkaan työllistymiseen liittyviä tavoitteita.
• Työhönvalmentajat varmistavat, että yhteistyö asiakkaan arjessa läsnä olevien tukipalvelujen (esim. asumispalvelut) kanssa on tarpeen mukaista ja sujuvaa. 

7. Taloudellisia tukia ja etuuksia koskeva neuvonta ja ohjaus sisältyvät työhönvalmennukseen.

Työhönvalmentajilla on etuuksiin ja etuusvalvontaan liittyvää osaamista. He osaavat neuvoa ja ohjeistaa niin työntekijää kuin työnantajaakin esim. palkkatulon ja erilaisten etuuksien (esim. työkyvyttömyyseläke ja asumistuki) yhteensovittamisessa.

• Työhönvalmentajat huolehtivat, että tehtävät ratkaisut ovat asiakkaan kannalta edullisia.
• Asiakkaille kerrotaan aktiivisesti eri vaihtoehdoista, ja heitä autetaan tekemään informoituja päätöksiä omassa asiassaan.

Työhönvalmennuspalvelun laatua arvioidaan 25 kriteerin arviointilomakkeella.
Löydät arviointilomakkeen tästä linkistä!

Palvelua arvioidaan jokaisen kriteerin osalta asteikolla 1 - 5. Palvelu on tuetun työllistymisen palvelua, kun arvioinnin yhteispistemäärä on vähintään 74.