Työhönvalmentajan tuki

Tukea työntekijälle, työnantajalle ja työyhteisölle

Työhönvalmentaja (työvalmentaja) toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. Työhönvalmentajan tuella työsuhde räätälöidään sellaiseksi, että työntekijän kyvyt kohtaavat työnantajan tarpeet.

  • Työntekijä saa tarvitsemansa tuen työhönvalmentajalta.
  • Työntekijä työskentelee tavallisella työpaikalla.
  • Työntekijällä on työsopimus.
  • Työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Työhönvalmennuksen avulla palkkatöitä tekee noin 500 - 600 kehitysvammaista suomalaista. Heistä suurin osa on töissä kaupan alalla, siivous- tai kiinteistönhoitoalalla, ravintola-alalla tai toimistotöissä.

Työhönvalmentajia toimii työ-, toiminta- tai työhönvalmennuskeskuksissa. Myös työ- ja elinkeinotoimistot voivat tarjota työhönvalmennusta. Ota yhteyttä oman kotikuntasi vammaispalveluihin ja tiedustele alueesi työhönvalmennuspalveluista.

Työhönvalmentaja tukee työnhakijaa

  • työnhaussa
  • työsuhdeneuvotteluissa
  • työtehtävien oppimisessa
  • työyhteisöön tutustumisessa
  • työssä kehittymisessä ja työn jatkumisen tukemisessa
  • työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, verokortti).

Työhönvalmentaja tukee työnantajaa

  • sopivan työntekijän etsimisessä
  • työsuhdeneuvotteluissa
  • työtehtävien etsimisessä ja räätälöinnissä
  • työntekijän perehdyttämisessä työhön, työyhteisöön ja työyhteisön sääntöihin
  • työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, palkkatuen ym. tukien hakeminen).

Työhönvalmentajan tuki on tarvittaessa pysyvää.

  • Tuen määrä ja laatu räätälöidään aina työntekijän, työnantajan ja työyhteisön yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Mahdollista!-opaskirjasarja auttaa työntekijää, työnantajaa ja työhönvalmentajaa

Aula-työkodin Työelämän tuoreet tuulet -hankkeessa julkaistu Mahdollista!-opaskirjasarja tarjoaa tietoa työnantajalle sekä menetelmiä ja työvälineitä työnhakijalle ja työvalmentajalle onnistuneiden työllistymisten lisäämiseksi.

Laatukriteerien mukainen työhönvalmennus

Jotta työhönvalmennus olisi tuloksellista, tarvitaan tutkittua tietoa siitä, mikä toimii. Näyttöön perustuva työhönvalmennus on toimintatapa, joka on osoittautunut tuloksekkaaksi tavaksi vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistämisessä.

Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen juuret ovat 1970-luvun Pohjois-Amerikassa.

Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen kulmakiviä ovat:

  • Toimiminen asiakkaan luonnollisissa toimintaympäristöissä.
  • Tuettuun työllistymiseen keskittyneet työvalmentajat.
  • Työllistymistavoitteen asettaminen avoimille työmarkkinoille.
  • Nopea työnetsintä.

Työhönvalmennuksen 8 periaatetta

  1. Palvelu on avoin jokaiselle, joka haluaa osallistua työelämään
  2. Tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille
  3. Nopea työnetsintä
  4. Työhönvalmentajat luovat tiiviit yhteistyösuhteet työnantajiin
  5. Työnhaun lähtökohtana on asiakkaan omat mielenkiinnon kohteet
  6. Henkilökohtainen jatkuva tuki
  7. Työhönvalmennus on integroitu muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan
  8. Etuusneuvonta on osa työhönvalmennusta

Työhönvalmennuspalvelun laadun arviointi

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen keskeiset periaatteet on kirjattu laatukriteereihin. Laatukriteereitä on 25 kappaletta. Käytännössä työhönvalmennus pisteytetään palvelun henkilöstöön, järjestämiseen ja sisältöön liittyvien kriteerien mukaan. Loppupistemäärä kertoo, onko työhönvalmennus laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta.

Palvelua arvioidaan jokaisen kriteerin osalta asteikolla 1 - 5. Palvelu on tuetun työllistymisen palvelua, kun arvioinnin yhteispistemäärä on vähintään 74.

Alkuperäisen laatukriteeristön on tuottanut yhdysvaltalainen IPS Employment Center. Laatukriteerit on suomennettu ja ruotsinnettu IPS-kehittämishankkeessa, minkä jälkeen ne on vielä muotoiltu sopimaan Työkykyohjelman kohderyhmille.

Lisätietoa