Aistiystävällinen asuminen

Aistimukset vaikuttavat jokaisen ihmisen päivittäiseen toimintaan ja hyvinvointiin eri tavoin. Ne voivat kerääntyä huomaamatta, mikä voi johtaa siihen, että yksilö ei tiedosta, kuinka paljon hän joutuu ponnistelemaan arjessaan. Aistiystävällisten ympäristöjen suunnittelu vaatii meiltä kykyä tunnistaa, mitkä tekijät aiheuttavat aistikuormitusta.

Aistiesteettömyyden perusajatus on, että ympäristön tulisi tukea aistitoimintaa. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen aistimustulva voi rasittaa aivojamme, mikä ilmenee esimerkiksi keskittymisvaikeuksina tai ärtyneisyytenä. Sen sijaan aisteille miellyttävä ympäristö edistää palautumista ja vahvistaa voimavarojamme.

Julkinen keskustelu ja kehityssuunnat

Keskustelu aistiystävällisistä ympäristöistä on yllättävän vähäistä, vaikka vietämme suuren osan ajastamme aistiemme kannalta haastavissa ympäristöissä. Nykyisin on havaittavissa trendi kohti suurempia tiloja, kuten päiväkoteja, kouluja ja avokonttoreita. Tämä kehitys tuo mukanaan tarpeen kiinnittää erityistä huomiota aistikuorman hallintaan.

Toimintakulttuurin merkitys

Aistiesteettömyys liittyy vahvasti myös toimintakulttuuriin. Se ei rajoitu vain tilojen rakenteellisiin ratkaisuihin, vaan siihen, kuinka eri ihmiset kokevat ympäristönsä. Kyky joustaa tilanteissa, joissa aistikuormitus on suuri, ja mahdollistaa palautumiseen liittyviä hetkiä ovat keskeisiä taitoja. Lisäksi arvostava vuorovaikutus vaikeissakin tilanteissa on osa aistiystävällistä toimintakulttuuria.

Kohti sujuvampia ympäristöjä

Aistiärsykkeet vaikuttavat yksilöllisesti kaikkien toimintakykyyn ja arjen sujuvuuteen. Aistikuormitus voi kertyä huomaamatta, ja sen vaikutukset saattavat ilmetä vasta myöhemmin, mikä tekee sen tunnistamisesta haastavaa. Esimerkiksi terveet aikuiset sietävät yleensä aistikuormitusta paremmin kuin lapset, ikäihmiset tai erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, joilla aistien käsittely on herkempi.

Aistiystävällisten ympäristöjen tarve

Tutkimukset, kuten TEKOS-hanke, ovat osoittaneet, että jo nuoret lapset kykenevät tunnistamaan kouluympäristön aistikuormituksen lähteitä. Tärkeä kysymys on, kenen kokemuksia otetaan huomioon tilojen suunnittelussa ja kehittämisessä. Aivotutkimus puolestaan varoittaa pitkäaikaisen kuormituksen vaikutuksista erityisesti kehittyville aivoille, ja aistiystävällinen ympäristö voi tukea keskittymiskykyä ja tunnesäätelyä.

Työkalu aistiesteettömyyden edistämiseen

Aistiystävällisten ympäristöjen kehittäminen vaatii kykyä tunnistaa aistikuormituksen lähteitä, mutta tämä ei ole aina helppoa. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on kehitetty työkalu, joka auttaa kartoittamaan tilojen aistiystävällisyyttä. Vuonna 2014 yhteistyössä Autismiliiton ja Suomen erityisherkkien kanssa luotu työkalu on kehittynyt sähköiseksi sovellukseksi (aistiesteettomyys.web.app). Tämä sovellus ohjaa käyttäjiä kiinnittämään huomiota keskeisiin aistikuormituksen lähteisiin ja kokoaa tietoa tilojen aistikuormituksesta.

Kokemusosaajien rooli kehittämisessä

Työkalua on testattu monenlaisten käyttäjäryhmien kanssa, mukaan lukien kokemustoimijat ja opiskelijat eri kouluasteilta. Työkalu on myös käännetty englanniksi laajemman käytettävyyden takaamiseksi. Erityisesti toisen asteen ja korkeakouluopiskelijat ovat integroituneet arviointityökalun käyttöön omassa opinnäytetyössään. Lisäksi lapsille suunnattu, leikillinen versio työkalusta on kehitteillä, ja se sisältää animoidun robottihahmon, joka auttaa lapsia kartoituksessa ja kommunikoi ääneen.

Pienillä teoilla on suuri merkitys

Aistiesteettömyyttä pohdittaessa pienillä teoilla on monesti iso merkitys. Aina ei tarvita suurta remonttia vaan pienilläkin ratkaisuilla voidaan edistää aistiesteettömyyttä merkittävästi. Joskus jo yhteisten pelisääntöjen luominen voi edistää tilojen aistiystävällisyyttä tehden ympäristöstä huomattavasti vähemmän kuormittavan. Haastammekin sinut pohtimaan, millaisissa tiloissa itse voit hyvin.

Aistiesteettömän sisustuksen perusperiaatteet

1. Karsi ylimääräinen ja järjestä. Kun näkösällä on vähemmän tavaraa, kokonaisilme rauhoittuu. Järjestä lisäksi tavaroille omat paikat; voit vaikka kirjata tai kuvittaa, missä mitäkin säilytetään.
2. Värimaailma. Aistiesteettömän tilan ei tarvitse olla valkoinen vaan värejä saa käyttää. Suosi maanläheisiä, luonnosta poimittuja sävyjä. Harmonisen kokonaisuuden luomiseksi kannattaa valita muutama sävy, joita kuljettaa mukana sisustuksen eri elementeissä. Aistiesteettömyydessä suositaan ylöspäin vaalenevaa värimaailmaa, jossa lattia on hieman tummempi, seinät keskiväriset ja katto vaalein/valkoinen.
3. Materiaalit. Suosi puuta ja muita luonnonmateriaaleja. Vältä puolestaan metallikalusteita niiden kylmyyden sekä liikuttelusta syntyvien äänien vuoksi. Tekstiileihin voit valita luonnonmateriaaleja kuten pellavaa tai puuvillaa.
4. Luontoelementit. Luonto ja luonnossa oleskelu tutkitusti rauhoittaa. Voit tuoda luontoelementtejä sisälle viherkasvien, heinien, kukkien, silkkikasvien tai esim. kivien ja oksien muodossa. Myös maisemakuvilla ja luontoaiheisilla valokuvatapeteilla saat ripauksen luontoa tilaan.
5. Muodot. Sisustusta voi pehmentää käyttämällä pyöreitä ja ovaaleja muotoja kalusteissa ja piensisustuksessa.
6. Valaistus. Pohdi, onko tilassa riittävästi valaistusta ja onko valaistus häikäisemätön. Suosi epäsuoraa ja säädeltävää valaistusta sekä useampia valonlähteitä eri korkeudella. Vältä valaisimia, joissa häikäisevä poltin on näkyvillä.
7. Akustiikka. Tilan akustiikkaa voi parantaa lisäämällä esimerkiksi tekstiilejä kuten verhoja ja mattoja tai kirjoja. Markkinoilla on saatavilla monenlaisia akustiikkatauluja ja -tuotteita. Näppärä sisustaja voi tehdä akustiikkataulut myös itse.
8. Tilan käyttötarkoitus. Pohdi, mihin tilaa käytetään, kuka tilaa käyttää ja mitä tilassa tehdään. Varaa toiminnoille riittävästi tilaa ja rauhaa.
9. Rentoutuminen. Mieti, miten tilankäyttäjät rentoutuvat. Muista, että osa meistä rentoutuu lepäämällä, osa taas tekemällä ja liikkumalla. Pyri siis mahdollistamaan erilaisia rentoutumisen tapoja niin, että rentoutumisen voi tehdä muita häiritsemättä.
10. Toimintakulttuuri. Muista, että aistiesteettömyys on ennen kaikkea hyväksyvää suhtautumista - ymmärrystä, että saatamme kokea samatkin tilat hyvin eri tavoin. Aistiesteettömyyden tavoitteena on saada omat voimavarat käyttöön.

Kirjoittajat: Hanna Hannukainen, Juha Mäkelä ja Krista Toivonen, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tekstin muokkaus ja lyhennys Eeva Grönstrand. Valokuvat: Elli Halonen, sisustussuunnittelu Paula Hellberg.