Lääkkeet ja seksuaalisuus

Lääkkeillä voi olla sukupuolitoimintoja voimistavia, heikentäviä tai muulla tavoin sääteleviä vaikutuksia. Esimerkki säätelevistä lääkkeistä ovat hormonaaliset ehkäisyvalmisteet kuten e-pillerit, joilla vaikutetaan raskauden alkamista estävästi. Vastaavasti miehen sukupuolihormonilla, testosteronilla, voi olla sukupuolista halua lisäävä sekä erektion muodostumista voimistava vaikutus. Monilla psyykelääkkeillä on taas sukupuolitoimintoja heikentäviä ja jopa estäviä haittavaikutuksia.

Lääkkeen ja sen vaikutuksen välinen yhteys on riippuvainen itse lääkeaineesta, käytetystä annoksesta ja potilaan yksilöllisistä ominaisuuksista. Sama lääke voi siis vaikuttaa jossakin määrin eri tavoin eri ihmisillä; tätä ilmiötä kutsutaan lääkevasteen yksilöllisyydeksi. Käytettäessä samanaikaisesti kahta tai useampaa lääkettä voi lääkkeiden yhteisvaikutus ja etenkin niiden haittavaikutukset olla vaikeasti arvioitavissa.

Lääkkeiden ensisijainen käyttötarkoitus on potilaan auttaminen joko pyrkimällä parantamaan sairaus kokonaisuudessaan tai lievittämällä oireita.

Erektiohäiriön hoitoon on nykyisin käytettävissä tehokkaita, suun kautta otettavia lääkkeitä (Viagra ja Uprima), siittimen paisuvaiseen pistettäviä lääkkeitä (Caverject) sekä siittimen virtsaputkeen annosteltava lääke (Muse). Näillä lääkkeillä voidaan voimistaa miehen omaa, luonnollista erektiota ja helpottaa yhdynnän onnistumista.

Liian herkästi tulevan eli ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon voi lääkäri määrätä siittimen terskan tuntoherkkyyttä vähentävää voidetta (Lidocain, Xylocain). Liian herkästi tulevaa siemensyöksyä voidaan myös hidastaa eräillä masennuslääkkeillä, jotka varsinaisesti on kuitenkin tarkoitettu mielialahäiriöiden hoitoon.

Testosteronia käytetään joskus miehillä seksuaalisen haluttomuuden hoitoon; sitä on saatavissa pistoksina, kapseleina, iholle asetettavana laastarina, ja pian markkinoille tulee myös iholle levitettävä testosteroni-voide.

Estrogeeni ei korjaa naisen haluttomuutta

Naisilla voidaan emättimen limakalvon kuivuutta ja siihen liittyviä yhdyntäkipuja hoitaa estrogeeni-lääkityksellä. Estrogeeni ei kuitenkaan varsinaisesti lisää seksuaalista halua eikä siis korjaa haluttomuuteen liittyvää heikkoa kiihottumista. Estrogeenia käytetään useimmiten joko suun kautta tabletteina tai iholle asetettavana laastarina tai geelinä (voide) vaihdevuosien ja niiden jälkeisen ajan oireiden hoitoon.

Hormonivalmisteilla (ehkäisyvalmisteet) voidaan myös ehkäistä ei-toivottuja raskauksia. Ehkäisyvalmisteita ovat erilaiset e-pillerit, kierukat, hormonikierukat ja ihon alle kirurgisesti asennettavat hormonikapselit (implantaatit). Ehkäisyvalmisteilla voi joskus olla sukupuolista halua heikentävä haittavaikutus.

Masennuslääkkeet vaikuttavat seksuaalisuuteen

Monilla lääkkeillä on seksuaalista halua tai kiihottumista ja orgasmia heikentävä haittavaikutus. Lääkkeen haittavaikutuksena voi miehillä ilmetä myös erektiohäiriö tai vaikeus saavuttaa siemensyöksy ja naisilla emättimen limakalvon kuivumista ja siihen liittyviä yhdyntäkipuja.

Eräät psyykelääkkeet ovat osoittautuneet ongelmallisiksi seksuaalisuuden kannalta. Masennuslääkkeet vaikeuttavat varsin usein miehillä siemensyöksyn ja orgasmin saamista ja saattavat joskus estää ne kokonaan. Tällöin yhdynnässä tai itsetyydytyksessä voi olla erittäin vaikea saavuttaa orgasmia ja tyydytyksen tunnetta. Myös naisilla esiintyy masennuslääkkeiden aiheuttamaa orgasmivaikeutta.

Harhaisuutta ja vaikeaa levottomuutta estävillä lääkkeillä (psykoosi- eli neurolepti-lääkkeet) voi olla seksuaalista halua ja kiihottumista estäviä haittavaikutuksia. Ne voivat estää myös orgasmin kokemista tai aiheuttaa myös erilaisia siemensyöksyn häiriöitä ja maidon erittymistä rintarauhasista sekä naisilla että miehillä (galaktorrea).

Ahdistuneisuuden sekä nukahtamis- ja univaikeuksien hoitoon käytettävät bentsodiatsepiinit saattavat suurina annoksia ja etenkin pitkään käytettyinä heikentää seksuaalista halua sekä kiihottumista ja vaikeuttaa orgasmin kokemista.

Epilepsialääkkeet haittaavat hormonitasapainoa

Osalla kouristuksien estämiseen käytettävistä lääkkeistä (epilepsialääkkeet) on sekä naisilla että miehillä elimistön hormonitasapainoa häiritseviä haittavaikutuksia. Muuttamalla elimistön luonnollista hormonitoimintaa ne voivat heikentää seksuaalista halua ja kiihottumista sekä aiheuttaa etenkin miehillä erektiovaikeuksia. Samoin eräät verenpainelääkkeet voivat häiritä seksuaalitoimintoja.

Ongelmallisimpia ovat osa nesteenpoistolääkkeistä (diureetit) ja beta-salpaajat sekä sellaiset verenpainetaudin hoitoon käytettävät ns. yhdistelmävalmisteet, joissa on reserpiiniä tai metyylidopaa (kysy lääkäriltä).

Lääkkeiden haittavaikutuksista on hyvä keskustella

Oman lääkärin kanssa on hyvä keskustella mahdollisuudesta käyttää lääkettä jonkin sukupuolielämän ongelman hoitoon. Kaikki tällaiset lääkkeet ovat reseptivalmisteita, ja hoito tapahtuu aina yhteistyössä lääkärin kanssa. Markkinoilla on myös ilman reseptiä saatavia luontaistuotteita, rohdos- ja yrttivalmisteita, mutta niiden tehosta ei yleensä ole mitään luotettavaa, tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Jos lääkärin määräämän lääkkeen käyttöön liittyy haittavaikutuksia, tai vaikka potilas vain epäilisi sellaista mahdollisuutta, niin asiasta tulee keskustella lääkkeen määränneen lääkärin kanssa.

Teksti: Kliininen seksologi Jukka Virtanen