Vammaisalan veto- ja pitovoiman hyvät käytännöt

Tällä sivulla vammaisalan ammattilaiset ja asiantuntijat kertovat paitsi oman työnsä myös alan erilaisista hyvistä käytännöistä. Tarkoituksena on esitellä käytäntöjä alan eri alueilla, jotka edistävät vammaisalan houkuttelevuutta ja alalla pysymistä.

Tuleeko sinulle mieleen hyvä haastateltava tai aihe? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen verneri (ät) kvl.fi

Tervetuloa tarkastelemaan vammaisalan hyviä käytäntöjä!

Vammaisalalle rekrytointi

Työnantajakuvan tulee tukea rekrytointia.

Honkalampi-säätiön palvelujohtaja Arto Mononen kertoo rekrytoinnin ja työnantajakuvan merkityksestä vammaisalan veto- ja pitovoimalle. Aito ja positiivinen kuva työnantajasta rekrytoinnissa sekä alan markkinoinnissa on kaiken A ja O.

Vammaisalalle rekrytointi on ollut haastavaa, ja muutamana edellisenä vuotena vaikeudet ovat lisääntyneet. Esimerkiksi ohjaajien vapaisiin pesteihin on ollut vaikea löytää työntekijöitä. Rekrytoinnin haasteisiin on vastattu eri keinoin.

Vammaisalan markkinoinnissa työnantajan ja oppilaitosten yhteistyö on tärkeässä asemassa, ja tätä työtä tehdään jatkuvasti. Oppilaitoksille markkinoidaan alaa suoraan sekä tarjotaan harjoittelupaikkoja ja ideoita opinnäytetöihin. Kun opiskelijat ovat työpaikoilla harjoittelussa, heistä pidetään hyvää huolta ja varmistetaan positiivinen kokemus vammaisalasta. Niin harjoitteluissa kuin opinnäytetöissäkin panostetaan ohjaukseen.

Vammaisalan pitovoimaan vaikuttamalla rekrytointia ei tarvitsisi tehdä niin paljon. Tärkeää on, että henkilöstöä kuullaan, muistetaan eri tavoin niin arjessa kuin tapahtumissakin ja että johtaminen on oikeudenmukaista.

Työnantajakuvan tulisi olla positiivinen ja aito. Kuva rakennetaan yhdessä työntekijöiden kanssa, ja siinä korostetaan itse vammaistyön luonnetta, jossa omien vahvuuksien kautta työnkuvaa voidaan muovata omannäköiseksi. Vammaisalasta olisi tärkeä kertoa enemmän tarinoita sekä paneutua selvittämään niitä keinoja, joilla nämä tarinat tavoittavat nuoren yleisön, joka pohtii tulevaisuuden alaansa.

Vammaisalan harjoittelu

Positiivinen kokemus vammaisalan harjoittelusta on erittäin merkittävää, jotta opiskelija kiinnostuu ja sitoutuu alalle.

Haastatteluissa harjoittelujakson ohjaaja Merita ja opiskelija Neeamari kertovat vammaisalalle innostavista ja sitouttavista kokemuksistaan, harjoittelujakson hyvistä käytännöistä.

Merita ja Neeamari ovat yhtä mieltä siitä, että työyhteisön jäseneksi mukaan ottaminen alusta asti on olennaista. On myös tärkeää, että opiskelijalle ollaan harjoittelussa avoimia ja että asioita perustellaan.

Neeamarin harjoittelukokemusta paransi erityisesti se, että koko työyhteisö ohjasi harjoittelijaa, eikä pelkästään oma ohjaaja. Keneltä tahansa saattoi kysyä mitä tahansa, eikä hänellä ollut kertaakaan tunnetta, että olisi ollut riippakivenä. Hän oli tasavertainen työyhteisön jäsen.

Vammaisalalla, kuten monella muullakin alalla, työntekijät kohtaavat ajoittain haastavia tilanteita. Ohjaajan on hyvä rohkaista harjoittelijaa kertomaan heti, mikäli haluaa käydä haastavaa tilannetta tarkemmin läpi. Ohjaajan tulisi myös kannustaa opiskelijaa kertomaan matalalla kynnyksellä omista tuntemuksistaan, jos jokin työpaikalla ihmetyttää tai huolestuttaa.

Harjoittelussa palautteen antaminen ja saaminen on erittäin tärkeää. Palautekeskusteluja tulisi olla jakson aikana useita, jotta ajankohtaisista asioista tai sattuneista tilanteista voidaan puhua ajallaan.

Vammaisalasta uravaihtoehtona pitäisi puhua kouluissa enemmän, ja alan harjoittelupaikkoja tulisi tarjota ja markkinoida enemmän.

Esihenkilönä vammaisalalla

Tärkeintä on, että työntekijät ja asiakkaat voivat hyvin.

Videoissa Diakonissalaitoksen henkilöstön kehittämispäällikkö Marjo Rytkönen ja Rinnekodin palveluyksikön johtaja Minna Toivola kertovat esihenkilöhautomosta sekä siihen kuuluvasta lähiesimiehen ammattitutkinnosta, joka on noin vuoden kestävä koulutus. Marjo on mukana lähiesimiestutkinnon suunnitteluprosessissa, ja Minna on itse osallistunut hautomoon opiskelijana.

Vammaisalalla esihenkilönä toimiminen vaatii koulutusta sekä vammaisalasta että esihenkilötyöstä. Vammaisalan ammattilainen ei siis voi siirtyä esimerkiksi yksikön johtajaksi ilman esihenkilökoulutusta. Esimerkiksi vanhustyössä esihenkilönä toimiva ei myöskään voi siirtyä vammaisalalle esihenkilöksi ilman vammaisalan koulutusta. Hautomo on perustettu tähän tarpeeseen.

Hautomossa kohtaavat itse opinnot ja käytännön työssä oppiminen. Hautomolaiset toimivat asumisyksiköissä johtajan oikeana kätenä, joten hautomossa opitun teorian saa panna heti käytäntöön. Opiskelijat ja mentorit tapaavat hautomotapaamisissa. Mentoreiden kanssa esihenkilöyttä tarkastellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Myös mentorit, jotka ovat jo kokeneita vammaisalan esihenkilöitä, saavat uusia ajatuksia omaan työhönsä.

Minna on alanvaihtaja ja uusi sote-alalla. Minnalle johtaminen on aina ollut luonnollinen tapa tehdä töitä, joten johtamishautomoon osallistuminen kiinnosti. Alalla käytävä keskustelu huonosta johtamisesta ihmetytti, joten mielenkiinto heräsi siihen, minkälaisia mahdollisuuksia hänellä itsellään olisi vaikuttaa asiaan.

Tärkeintä on, että työntekijät ja asiakkaat voivat hyvin. Hautomon opintoihin sisältyy alueita, kuten tunteiden johtaminen ja viestintäosaaminen, jotta tunteiden tunnistaminen ja niiden huomioiminen työssä paranisi esihenkilöillä. Omassa johtamisessaan Minna ottaa huomioon esimerkiksi joustavuuden työvuoroissa, jotta työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointi kasvaisi.

Hautomon aikana Minnalle kävi selväksi, että esihenkilöillä on valtavasti työtä ja vastuuta. Vastuuta on erityisesti työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisesta sekä tunneilmastosta ja omalla esimerkillä johtamisesta. Hyvä esihenkilö on läsnä.

Lisätietoa