Vammaisalan veto- ja pitovoiman hyvät käytännöt

Tälle sivustolle on kerätty vammaisalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden haastatteluita, joissa he kertovat oman työnsä, sekä alan erilaisista hyvistä käytännöistä. Tarkoituksena on esitellä käytäntöjä alan eri alueilla, jotka edistävät vammaisalan houkuttelevuutta sekä alalla pysymistä.

Sivustoa on tarkoitus ylläpitää lisäämällä uusia aiheita sekä haastatteluita. Tuleeko sinulle mieleen joku hyvä haastateltava tai aihe?
Laita meille sähköpostia osoitteeseen: verneri(ät)kvl.fi

Tervetuloa tarkastelemaan vammaisalan hyviä käytäntöjä!

Vammaisalalle rekrytointi

• Työnantajakuvan tulee tukea rekrytointia

Honkalampisäätiön palvelujohtaja Arto Mononen kertoo rekrytoinnin sekä työnantajakuvan merkityksestä vammaisalan veto- ja pitovoimalle. Aito ja positiivinen kuva työnantajasta rekrytoinnissa sekä alan markkinoinnissa on kaiken a ja o.

Vammaisalalle rekrytointi on ollut haastavaa, ja muutamana edellisenä vuotena nämä haasteet ovat lisääntyneet ja esimerkiksi ohjaajien vapaisiin pesteihin on ollut vaikea löytää. Rekrytoinnin haasteisiin on vastattu eri keinoin.

Vammaisalan markkinoinnissa työnantajan sekä oppilaitosten yhteistyö on tärkeässä asemassa ja tätä työtä tehdään jatkuvasti. Oppilaitoksille markkinoidaan alaa suoraan sekä tarjotaan harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöihin ideoita. Kun opiskelijat ovat työpaikoilla harjoittelussa, heistä pidetään hyvää huolta ja varmistetaan positiivinen kokemus vammaisalasta. Niin harjoitteluissa kuin opinnäytetöissä ohjaukseen panostetaan.

Vammaisalan pitovoimaan vaikuttamalla rekrytointia ei tarvitsisi tehdä niin paljon. Tärkeää on, että henkilöstöä kuullaan, muistetaan eri tavoin niin arjessa kuin tapahtumissakin ja että johtaminen on oikeudenmukaista.  

Työnantajakuvan tulisi olla positiivinen ja aito. Kuva rakennetaan yhdessä työntekijöiden kanssa, ja siinä korostetaan itse vammaistyön luonnetta, jossa omien vahvuuksien kautta työnkuvaa voidaan muovata omannäköiseksi. Vammaisalasta olisi tärkeä kertoa enemmän tarinoita sekä paneutua selvittämään niitä keinoja, joilla nämä tarinat tavoittavat nuoren yleisön, joka pohtii tulevaisuuden alaansa.

Vammaisalan harjoittelu

• Positiivinen kokemus vammaisalan harjoittelusta on erittäin merkittävää, jotta opiskelija kiinnostuu ja sitoutuu alalle.

Haastatteluissa vammaisalan harjoittelujakson ohjaaja Merita sekä harjoittelun opiskelijana käynyt Neeamari kertovat kokemuksistaan, jotka ovat vammaisalalle innostavia ja sitouttavia harjoittelujakson hyviä käytäntöjä.

Molemmat Merita sekä Neeamari ovat yhtä mieltä siitä, että opiskelijan alusta asti mukaan ottaminen työyhteisön jäseneksi, sitoutuminen työhön sekä mahdollisesti koko alalle parantuu. On tärkeää, että opiskelijalle ollaan harjoittelussa avoimia ja asioita perustellaan.

Neeamarin harjoittelukokemusta paransi erityisesti se, että koko työyhteisö ohjasi harjoittelijaa, eikä pelkästään oma ohjaaja. Keneltä tahansa pystyi kysymään mitä tahansa, eikä hänellä ollut kertaakaan tunnetta, että olisi ollut kuin riippakivenä, vaan tasavertaisena yhteisen työyhteisön jäsenenä.

Vammaisalalla, kuten monella muullakin alalla, työntekijät kohtaavat ajoittain haastavia tilanteita. Ohjaajan on hyvä rohkaista harjoittelijaa kertomaan heti, mikäli haluaa käydä haastavaa tilannetta tarkemmin läpi. Ohjaajan tulisi myös kannustaa opiskelijaa matalalla kynnyksellä kertomaan omista tuntemuksistaan, jos jotakin työpaikalla ihmetyttää tai huolestuttaa.

Harjoittelussa palautteen antaminen ja saaminen on erittäin tärkeää. Palautekeskusteluja tulisi olla jakson aikana useita, jotta ajankohtaisista asioista tai sattuneista tilanteista voidaan puhua ajallaan.

Vammaisalasta uravaihtoehtona pitäisi olla enemmän puhetta kouluissa ja alan harjoittelupaikkoja tulisi tarjota sekä markkinoida enemmän.

Esihenkilönä vammaisalalla

• Tärkeintä on, että työntekijät sekä asiakkaat voivat hyvin

Videoissa Diakonissalaitoksen henkilöstön kehittämispäällikkö Marjo Rytkönen sekä Rinnekodin palveluyksikön johtaja Minna Toivola kertovat esihenkilöhautomosta sekä siihen kuuluvasta lähiesimiehen ammattitutkinnosta, joka on noin vuoden kestävä koulutus. Marjo on mukana lähiesimiestutkinnon suunnitteluprosessissa ja Minna on itse osallistunut hautomoon opiskelijana.

Vammaisalalla esihenkilönä toimiminen vaatii koulutusta sekä vammaisalasta, että esihenkilötyöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaisalan ammattilainen ei voi esimerkiksi siirtyä yksikön johtajaksi ilman esihenkilökoulutusta. Tai esimerkiksi vanhustyössä esihenkilönä toimiva ei voi siirtyä vammaisalalle esihenkilöksi, ilman vammaisalan koulutusta. Hautomo on perustettu tähän tarpeeseen.

• lue lisää: Hautomosta valmiudet esihenkilöksi - Rinnekoti

Hautomossa kohtaavat itse opinnot sekä käytännön työssä oppiminen. Hautomolaiset toimivat asumisyksiköissä johtajan oikeana kätenä, joten hautomossa opitun teorian saa laittaa heti käytäntöön. Hautomotapaamisissa tapaavat opiskelijat sekä mentorit. Mentoreiden kanssa esihenkilöyttä tarkastellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Myös mentorit, jotka ovat jo kokeneita vammaisalan esihenkilöitä, saavat uusia aineksia sekä ajatuksia omaan työhönsä.

Minna on alanvaihtaja ja uusi sote-alalla. Minnalle johtaminen on aina ollut luonnollinen tapa tehdä töitä, joten johtamishautomoon osallistuminen kiinnosti. Alalla käytävä keskustelu huonosta johtamisesta ihmetytti, joten mielenkiinto heräsi siihen, minkälaisia mahdollisuuksia hänellä itsellään olisi vaikuttaa tähän.  

Tärkeintä on, että työntekijät sekä asiakkaat voivat hyvin. Hautomon opinnoissa osana on alueita, kuten tunteiden johtaminen sekä viestintäosaaminen, tunteiden tunnistamisen ja niiden huomioiminen työssä esihenkilöillä paranisi. Minna omassa johtamisessaan ottaa huomioon esimerkiksi joustavuuden työvuoroissa, jotta työntekijöiden jaksaminen sekä hyvinvointi kasvaa.

Minnalle tuli hyvin selkeäksi hautomon aikana, että esihenkilöillä on valtavasti työtä sekä vastuuta. Vastuuta on erityisesti työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisesta, tunneilmaston sekä omalla esimerkillä johtamisessa. Hyvä esihenkilö on läsnä.

• Lue lisää Kehitysvammaliiton Ketju-lehdestä: Ketju - Sydän ohjasi alan vaihtoon