Työlainsäädäntö

Työelämää säätelevät useat eri lait. Työlainsäädännön keskeisin laki on työsopimuslaki. Se määrittelee työntekijän ja työnantajan yleiset velvollisuudet. Laissa on määräyksiä muun muassa työehtosopimusten sitovuudesta, työsuhteen määräaikaisuudesta, palkanmaksusta, koeajasta, syrjintäkiellosta ja työsopimuksen irtisanomisesta.

Työehtosopimus on työnantajaa ja työntekijöitä edustavien ammattiliittojen neuvottelema sopimus työn ehdoista. Eri aloilla on omat työehtosopimuksensa. Jos työnantaja ei ole sidottu mihinkään tiettyyn työehtosopimukseen, on hänen useimmiten noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta.

Työsopimus

Lain mukaan työsopimuksen voi tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Yleensä sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimuksen allekirjoittavat työntekijä ja työnantaja. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa sopimuksen laatimiseen voi kuitenkin osallistua myös työhönvalmentaja. Työsopimuksessa tulisi olla ainakin seuraavat asiat:

• työnantajan ja työntekijän tiedot
• työsuhteen alkamisajankohta
• määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
• mahdollisen koeajan pituus
• pääasialliset työtehtävät
• työhön sovellettava työehtosopimus
• palkka ja palkanmaksupäivä
• työaika
• mahdolliset luontaisetuudet
• vuosiloman määräytyminen
• irtisanomisaika tai sen määräytymisperusta.

Työsopimuksessa voidaan määritellä myös työhönvalmentajan rooli työntekijän tukijana.

Palkka

Alan minimipalkan määrittelee työehtosopimus. Jos työnantaja ei ole sidottu mihinkään tiettyyn työehtosopimukseen, on hänen useimmiten noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta. Jos työehtosopimusta ei ole lainkaan, pitää palkan olla kohtuullinen ja verrattavissa vastaavan alan palkkoihin.

Työaika

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lyhyemmistä työajoista.

Työajasta voidaan sopia lain ja työehtosopimuksen sallimissa rajoissa työpaikalla.

Vuosiloma

Vuosilomaoikeuksista eli vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ja vuosiloman antamisesta säädetään vuosilomalaissa. Vuosilomaan vaikuttavat kuitenkin myös alan työehtosopimukset.

Koeaika

Työsopimuksen yhteydessä työntekijä ja työnantaja voivat sopia koeajasta työsuhteen alussa. Työsopimuslain mukaan koeaika voi olla enintään neljä kuukautta. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta, jos siihen kuuluu työnantajan järjestämä erityinen koulutus, joka kestää yli neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Jos määräaikainen työsuhde kestää esimerkiksi neljä kuukautta, saa koeaika olla enintään kaksi kuukautta. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, täytyy työnantajan ilmoittaa siitä työntekijälle työsopimuksen solmimisen yhteydessä.

Koeaikana työsopimuksen voi purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa. Koeaikaan vetoavan täytyy pystyä todistamaan, että koeajasta on sovittu tai ilmoitettu. Jos työntekijä haluaa purkaa työsopimuksen koeaikana, hänen ei tarvitse esittää sille perustetta.

Työnantajalle koeaikaisen työsopimuksen purkaminen on sallittua muilla kuin epäasiallisella tai työntekijää syrjivällä perusteella. Perusteen on myös liityttävä koeajan tarkoitukseen.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä etnisen alkuperän, iän, kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai jonkin muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.