Haku

Hakutulokset: yks (1227 artikkelia)

  1. Alipaino

    Yksinkertaisesti ajateltuna paino laskee, jos energiaa ei saada tarpeeseen nähden riittävästi eli energiankulutus on suurempaa kuin sen saanti.

    Henkilö on alipainoinen, jos painoindeksi on alle 18,5. Jotkin pitkäaikaiset sairaudet tai syömishäiriö johtavat painon laskeutumiseen alle normaalipainon.

  2. Ruokailutottumusten muuttaminen

    Monet ajattelevat, että elämäntapamuutokset ja ruokailutottumusten muuttaminen pitäisi tapahtua yhdessä yössä. Jos niin ei tapahdukaan, ajatellaan, että on epäonnistuttu.

    Tavat ja tottumukset ovat kuitenkin tiukassa ja ”selkäytimessä”, joten niiden muuttaminen tulisikin tapahtua hitaasti, pienin askelin, ja aloittaminen kannattaa tehdä helpoimmasta. Uusien tapojen ja tottumusten opettelu on prosessi, ja siinä kannattaa edetä yksi askel kerrallaan. Silloin tavoitteen saavuttaminen, uuden tottumuksen ja tavan oppiminen, on todennäköisempää ja pysyvämpää.

  3. Hyvinvointialue kehittää sosiaalityötekijöiden palkkausta

    Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on alkanut sosiaalityöntekijöiden määräaikainen, työn houkuttelevuutta ja työhön sitoutumista koskeva pilotti. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöille maksetaan sitoutumislisää 1.1.2024 -31.5.2025 aikavälillä. Sitouttamislisän vaikutuksia sosiaalityön veto- ja pitovoimaan tutkitaan pilotin aikana.

  4. Dialoginen asiakastyö

    Dialoginen asiakastyö on ideologinen, ihmisarvoon perustuva tapa tehdä työtä. Asiakas nähdään osallistuvana ja aktiivisena vaikuttajana eikä vain passiivisena vastaanottajana.

    Asiakas ja asiantuntija ovat kumppaneita, jotka yhdessä etsivät vastauksia pulmiin ja palveluiden järjestämiseen. Asiakkaana voi olla perhe tai yksilö.

    Asiakaslähtöisyyttä pohditaan tässä tekstissä kahdesta näkökulmasta:

  5. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutukset

    Yksi keskeisimmistä kognitiivisista piirteistä liittyy tarkkaavuuden säätelyyn, minkä vuoksi monet henkilöt, joilla on FASD saavat ADHD-diagnoosin joko ainoaksi tai lisädiagnoosiksi (ADHD = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö).

    Mielenkiintoinen tutkimuskohde on ollut se, ovatko FASDiin ja ADHD:hen liittyvät piirteet samanlaisia. Niihin molempiin liittyy levottomuus, impulsiivisuus ja keskittymiskyvyn häiriöt. Toistuvasti on päädytty siihen, että diagnoosit eroavat toisistaan eikä niitä pitäisi sekoittaa keskenään.

  6. Toimintakyvyn näkökulma

    Lääketieteellinen näkökulma paneutuu henkilön fyysisiin ja psyykkisiin vammoihin ja niiden ilmenemismuotojen ja syiden tunnistamiseen. Toimintakyvyn näkökulmasta tarkastellaan sen sijaan henkilön vammaisuutta eli sitä, miten hänen vammansa vaikuttavat päivittäiseen selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Nämä näkökulmat eivät ole vastakkaisia vaan täydentävät toisiaan ja kokonaiskuvaa.

  7. Käyttäjälähtöinen asuntosuunnittelu

    Käyttäjälähtöinen asuntosuunnittelu tarkoittaa ratkaisujen tai palvelujen kehittämistä yhdessä tulevien palvelujen käyttäjien kanssa. Se perustuu yhdenvertaisuuteen ja osapuolten tasa-arvoiseen kumppanuuteen, jossa jokaisen tiedot, taidot ja näkemykset ovat yhtä tärkeitä. Puhutaan ns. yhteiskehittämisestä.

    Kuva: Pekka Elomaa
    Kuva: Pekka Elomaa

  8. Persoonallisuushäiriöt

    Persoonallisuuden kehitys voi häiriintyä ja jäädä puutteelliseksi monella tavalla. Yksi kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla yleisesti käytetty diagnoosi on epävakaa persoonallisuus eli rajatilahäiriö.

  9. Ikääntyminen

    Kehitysvammaisten ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut viime vuosikymmeninä. Ikääntyneiden kehitysvammaisten määrä Suomessa oli arviolta noin 8500 henkilöä vuonna 2020. (Vesala 2020) He muodostavat kasvavan osan kehitysvammapalveluiden käyttäjistä.

  10. Ikääntyminen ja toimintakyky

    Ikääntyminen vaikuttaa toimintakykyyn. Suorimmin vaikutus näkyy toimintakykyrajoitteiden määrässä. Toimintakykyrajoitteet lisääntyvät iän myötä. Kun 12-24-vuotiailla toimintakyvyn rajoituksia on noin 5 %:lla ja 55-64-vuotiailla noin 34 %:lla, niin yli 75-vuotiailla toimintakyvyn rajoituksia esiintyy 73 %:lla.

  11. Saattohoito

    Hyvä saattohoito on jokaisen ihmisen oikeus. Saattohoidon yleiset periaatteet soveltuvat hyvin myös kehitysvammapalvelujen perusperiaatteiksi. Lievästi kehitysvammaisen ihmisen saattohoito poikkeaa lopulta hyvin vähän vammattoman ihmisen saattohoidosta, mutta mitä vaikeammin kehitysvammaisesta ihmisestä on kyse, sitä enemmän hoidossa korostuvat omaohjaajan ja omaisten roolit.

  12. Liikunta

    Sanotaan, että liikunnasta tulee tulee hyvä mieli ja olo: painon hallinta on helpompaa, monet kansantaudit tai krooniset pitkäaikaissairaudet pysyvät kurissa, yleiskunto ja toimintakyky säilyvät tai jopa paranevat. Liikunnalla voidaan ehkäistä myös masennusta ja hoitaa lievää tai keskivaikeaa masennusta ainakin yhtä tehokkaasti kuin masennuslääkkeillä.

  13. Tutkimusmenetelmät

    Kromosomitutkimus

    Kromosomitutkimus on pitkään ollut perustutkimus kehitysvammaisuuden syitä etsittäessä. Kromosomitutkimus tehdään yleensä verinäytteestä. Se edellyttää soluviljelmää, jotta tutkimusta varten saadaan jakaantuvia soluja. Sen vuoksi kromosomitutkimuksen vastauksen saamiseen menee käytännössä aikaa yleensä 2-4 viikkoa.

    Kromosomeja tarkastellaan valomikroskoopilla, ja tutkimuksessa selviää luotettavasti kromosomien lukumäärä. Myös kromosomien rakennetta voidaan tarkastella ja havaita suurehkot kromosomiaineksen puutokset tai ylimäärät.

  14. Fysioterapia

    Fysioterapian avulla pyritään edistämään ihmisen liikkumis- ja toimintakykyä. Kuntoutukseen kuuluvat sekä ennaltaehkäisy että erilaiset terapiamuodot. Fysioterapeutit suunnittelevat, toteuttavat ja ohjaavat liike- ja liikuntahoitoja, hierontaa sekä fysikaalisia hoitoja, kuten erilaisia lämpö- ja sähköhoitoja.

    Kuntoutuksen tavoitteena on sellaisen liikunta- ja toimintakyvyn saavuttaminen, että henkilö kykenee tulemaan toimeen mahdollisimman omatoimisesti.

  15. Tiedonhankinta: Kartta-työväline

    Yksilöllisessä elämänsuunnittelussa työskentely kartta-työvälineen avulla on yksi tapa kerätä tietoa.

    Kartta terminä viittaa enemmänkin työskentelytekniikkaan kuin konkreettiseen tuotokseen. Kartta voi olla käytännössä mikä vain: kokoelma lehdistä leikattuja kuvia, piirroksia, valokuvia, video tai vaikkapa pienoismalli.

  16. Lääkäri voi kertoa vain sen, minkä oikeasti tietää

    Epävarmuus ja sen sietäminen kuuluvat keskeisesti lastentautien ja lastenneurologian lääkäri Ulla-Maija Ritasen työhön. Ritanen työskentelee Lastenneurologian poliklinikan ylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa.

    "Poikkeavuuden tilaa ei useinkaan tiedetä, kun lapsi on syntynyt. Epäily poikkeavuudesta voi alkaa esimerkiksi siitä, että lapsi ei pysty syömään. Näissä tilanteissa selvitetään asiaa niin paljon kuin mahdollista", Ulla-Maija Ritanen kertoo.

  17. Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi

    Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi etenee pääpiirteissään seuraavasti (Ahlstén ym. 2014):

    Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi

  18. Tämmöstä se on ihmisen elämä

    Ja niin ihana kun se joulunaika oli.
    Ja niin lieviä kun ne pieni kuume ja päänsärky - jotka pojalla paranivat lätyillä - olivatkaan.

    Vai olisiko pojan lisäksi myös iskälle pitänyt ymmärtää syöttää lättyjä?

    Joka tapauksessa kävi niin, että pojan iskän lievä kuume ja päänsärky osoittautuivatkin aivokalvontulehdukseksi.

    Kaikkien kamalien epäilysten jälkeen täytyy sanoa, että onneksi vain virusperäiseksi aivokalvontulehdukseksi.

    Mutta on sitä siinäkin.

  19. Matkaraporttia

    Uusi pyörä, kouluunlähtö, suvivirsi, puristavat juhlakengät, valuvat jäätelöt, ruusuja, orvokkeja. Iloa!
    Sellaisissa tunnelmissa meillä on viime viikot eletty.

    Kaikki riemu ja haikeus otetaan vastaan sydämen kyllyydestä. Antaa elämän maistua.

    En olisi ikinä uskonut, että tulen tekemään niin valtavan matkan, mitä olen viimeisen vuoden aikana tehnyt. Ajatuksissa, asenteissa, tiedon määrässä, hengellisessä elämässäni.

    Olen eri ihminen kuin vuosi sitten.

  20. Lomalla lapsesta

    Istun hämmentyneenä, kahvikuppi kädessäni, keittiössä. Päätän, että en itke. Mitä itkemistä tässä edes olisikaan? Minähän olen lomalla... niin, lapsestani.
    Alan itkeä.

    Tunteiden vuoristorata kiidättää minua alas ja ylös. Miksi tämä tunneliosuus on niin pitkä?
    Asia tuntuu omituiselta. Olla lomalla lapsestaan. Miten tässä näin kävi?

    Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun lapsi on mennyt vuorokaudeksi kehitysvammaisten lasten hoitokotiin. Tarkoitus on, että vanhemmille koittaa jatkossa vastaava "loma" kerran kuukaudessa.