Haku

Hakutulokset: yks (1215 artikkelia)

  1. Ikääntyminen ja toimintakyky

    Ikääntyminen vaikuttaa toimintakykyyn. Suorimmin vaikutus näkyy toimintakykyrajoitteiden määrässä. Toimintakykyrajoitteet lisääntyvät iän myötä. Kun 12-24-vuotiailla toimintakyvyn rajoituksia on noin 5 %:lla ja 55-64-vuotiailla noin 34 %:lla, niin yli 75-vuotiailla toimintakyvyn rajoituksia esiintyy 73 %:lla.

  2. Saattohoito

    Hyvä saattohoito on jokaisen ihmisen oikeus. Saattohoidon yleiset periaatteet soveltuvat hyvin myös kehitysvammapalvelujen perusperiaatteiksi. Lievästi kehitysvammaisen ihmisen saattohoito poikkeaa lopulta hyvin vähän vammattoman ihmisen saattohoidosta, mutta mitä vaikeammin kehitysvammaisesta ihmisestä on kyse, sitä enemmän hoidossa korostuvat omaohjaajan ja omaisten roolit.

  3. Liikunta

    Sanotaan, että liikunnasta tulee tulee hyvä mieli ja olo: painon hallinta on helpompaa, monet kansantaudit tai krooniset pitkäaikaissairaudet pysyvät kurissa, yleiskunto ja toimintakyky säilyvät tai jopa paranevat. Liikunnalla voidaan ehkäistä myös masennusta ja hoitaa lievää tai keskivaikeaa masennusta ainakin yhtä tehokkaasti kuin masennuslääkkeillä.

  4. Tutkimusmenetelmät

    Kromosomitutkimus

    Kromosomitutkimus on pitkään ollut perustutkimus kehitysvammaisuuden syitä etsittäessä. Kromosomitutkimus tehdään yleensä verinäytteestä. Se edellyttää soluviljelmää, jotta tutkimusta varten saadaan jakaantuvia soluja. Sen vuoksi kromosomitutkimuksen vastauksen saamiseen menee käytännössä aikaa yleensä 2-4 viikkoa.

    Kromosomeja tarkastellaan valomikroskoopilla, ja tutkimuksessa selviää luotettavasti kromosomien lukumäärä. Myös kromosomien rakennetta voidaan tarkastella ja havaita suurehkot kromosomiaineksen puutokset tai ylimäärät.

  5. Fysioterapia

    Fysioterapian avulla pyritään edistämään ihmisen liikkumis- ja toimintakykyä. Kuntoutukseen kuuluvat sekä ennaltaehkäisy että erilaiset terapiamuodot. Fysioterapeutit suunnittelevat, toteuttavat ja ohjaavat liike- ja liikuntahoitoja, hierontaa sekä fysikaalisia hoitoja, kuten erilaisia lämpö- ja sähköhoitoja.

    Kuntoutuksen tavoitteena on sellaisen liikunta- ja toimintakyvyn saavuttaminen, että henkilö kykenee tulemaan toimeen mahdollisimman omatoimisesti.

  6. Tiedonhankinta: Kartta-työväline

    Yksilöllisessä elämänsuunnittelussa työskentely kartta-työvälineen avulla on yksi tapa kerätä tietoa.

    Kartta terminä viittaa enemmänkin työskentelytekniikkaan kuin konkreettiseen tuotokseen. Kartta voi olla käytännössä mikä vain: kokoelma lehdistä leikattuja kuvia, piirroksia, valokuvia, video tai vaikkapa pienoismalli.

  7. Lääkäri voi kertoa vain sen, minkä oikeasti tietää

    Epävarmuus ja sen sietäminen kuuluvat keskeisesti lastentautien ja lastenneurologian lääkäri Ulla-Maija Ritasen työhön. Ritanen työskentelee Lastenneurologian poliklinikan ylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa.

    "Poikkeavuuden tilaa ei useinkaan tiedetä, kun lapsi on syntynyt. Epäily poikkeavuudesta voi alkaa esimerkiksi siitä, että lapsi ei pysty syömään. Näissä tilanteissa selvitetään asiaa niin paljon kuin mahdollista", Ulla-Maija Ritanen kertoo.

  8. Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi

    Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi etenee pääpiirteissään seuraavasti (Ahlstén ym. 2014):

    Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi

  9. Tämmöstä se on ihmisen elämä

    Ja niin ihana kun se joulunaika oli.
    Ja niin lieviä kun ne pieni kuume ja päänsärky - jotka pojalla paranivat lätyillä - olivatkaan.

    Vai olisiko pojan lisäksi myös iskälle pitänyt ymmärtää syöttää lättyjä?

    Joka tapauksessa kävi niin, että pojan iskän lievä kuume ja päänsärky osoittautuivatkin aivokalvontulehdukseksi.

    Kaikkien kamalien epäilysten jälkeen täytyy sanoa, että onneksi vain virusperäiseksi aivokalvontulehdukseksi.

    Mutta on sitä siinäkin.

  10. Matkaraporttia

    Uusi pyörä, kouluunlähtö, suvivirsi, puristavat juhlakengät, valuvat jäätelöt, ruusuja, orvokkeja. Iloa!
    Sellaisissa tunnelmissa meillä on viime viikot eletty.

    Kaikki riemu ja haikeus otetaan vastaan sydämen kyllyydestä. Antaa elämän maistua.

    En olisi ikinä uskonut, että tulen tekemään niin valtavan matkan, mitä olen viimeisen vuoden aikana tehnyt. Ajatuksissa, asenteissa, tiedon määrässä, hengellisessä elämässäni.

    Olen eri ihminen kuin vuosi sitten.

  11. Lomalla lapsesta

    Istun hämmentyneenä, kahvikuppi kädessäni, keittiössä. Päätän, että en itke. Mitä itkemistä tässä edes olisikaan? Minähän olen lomalla... niin, lapsestani.
    Alan itkeä.

    Tunteiden vuoristorata kiidättää minua alas ja ylös. Miksi tämä tunneliosuus on niin pitkä?
    Asia tuntuu omituiselta. Olla lomalla lapsestaan. Miten tässä näin kävi?

    Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun lapsi on mennyt vuorokaudeksi kehitysvammaisten lasten hoitokotiin. Tarkoitus on, että vanhemmille koittaa jatkossa vastaava "loma" kerran kuukaudessa.

  12. Hoitokoti/koulu downille

    Onnittelut perheenlisäyksen johdosta! Toivotan myös onnea matkaan, saihan vanhemmuutenne ihan uusia reittejä kuljettaviksi. Sen, miten paljon niihin sisältyy plussaa ja miten paljon miinusta, aika näyttää.

  13. Itsenäistyminen

    Aikuisen kehitysvammaisen henkilön muutto toiselle paikkakunnalle ei ole ihan yksinkertainen asia. Jos muutto on ajankohtainen tämän syksyn aikana niin aiva heti kannattaa olla yhteydessä tulevan kotikunnan sosiaalitoimeen, siellä vammaispalveluista vastaavan viranhaltijaan, ja pyytää aika palvelusuunnitelma neuvotteluun.

  14. VSD/ASD/ kuulovamma

  15. Mistä perhekeskeistä hoitoa?

    Hyvä Jaettu perhe,

  16. Rettin oireyhtymää sairastavan tytön eskari- ja kouluvuodet

    Otin yhteyttä asiassanne psykologi Marjatta Vesteriin. Hänen mukaansa asia on monitahoinen eikä siihen voi antaa suoraa vastausta perehtymättä asiaan perinpohjaisesti.

    Yleensä kokonaistilanne lapsen koulunkäynnin suhteen kartoitetaan pohtimalla tilannetta yhdessä päiväkodin, koulun, vanhempien ja mahdollisesti psykologin kesken.

  17. Monimuotoinen kehityshäiriö ja aivojen toiminnan häiriö

    Hei,
    Diagnoosiluokka F83 tarkoittaa monimuotoista kehityshäiriötä. Sillä tarkoitetaan useimmiten ADHD-tyyppistä kehityshäiriötä. Aikaisemmin puhuttiin MBD:stä. Siinä on kysymys aivojen toiminnasta.

  18. Palvelujen järjestämisvelvollisuus

    Hei,

    Nämä asiat ovat nykyisin kovin kuntakohtaisia, kuten kirjoitat, mutta kehitysvammaisella lapsella on omat tarpeensa ja kunnalla tietty palvelujen järjestämisvelvollisuus, joten jotain apua teidän perheenne tulisi tilanteeseen saada.

    Kannattaa laittaa toiveet hakemuksen muotoon paperille, jolloin on oikeus saada asiaan kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen päätös. Jos asiat jäävät suulliselle kysymys-vastaus -asteelle, ne yleensä viivästyvät. Kirjallisiin päätöksiin voi hakea muutosta lautakunnalta ja siinä voivat neuvoa mm. sosiaalityöntekijät tai sosiaaliasiamiehet.

  19. Sankarihommia -konsertti, Tapiolasali, Espoo 7.3.2018

    Sankarihommia 

    EMOn ja Resonaarin yhteiskonsertti Tapiolasalissa 7.3.2018 klo 18:30
    Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2. Vapaa pääsy – ohjelma 5 €

    Resonaari ja Espoon musiikkiopisto EMO yhdistävät voimansa ensimmäistä kertaa. Yhteistyöstä syntyi Sankarihommia-konsertti, joka kuullaan 7. maaliskuuta Espoon kulttuurikeskuksessa.

  20. Näkemätön hetki, Galleria Art Kaarisilta 22.8.-2.9.2018

    NÄKEMÄTÖN HETKI -näyttely ja työpaja

    Roolipukujen taika ANNA KONTEKIN luonnoksissa

    22.8.–2.9.2018

    Galleria Art Kaarisillassa

    Avajaiset ti 21.8. klo 17–19. Tervetuloa!
    Lehdistötilaisuus ti 21.8. klo 12.

    Näyttely esittelee lavastaja-pukusuunnittelija Anna Kontekin luovan suunnitteluprosessin yleisölle näkemätöntä ainesta: pukuluonnoksia. Lisäksi Taiteiden yönä to 23.8. klo 16–19 Kontek ohjaa näyttelytilassa Fantasia näkyväksi -työpajan (lisää tietoa alla).