Haku

Hakutulokset: yks (1215 artikkelia)

  1. Kadehdittavan selkeää viestintää

    Viime kerralla, kun pojalla oli kahden yön reissu kehitysvammaisten tilapäishoitokodissa, lähtö olikin odotettua hankalampaa. Jostakin syystä huuli väpätti jo edellisenä iltana ja lapsi lähti reissuun silmät tulvillaan kyyneleitä.

    Ai että se kysyy luontoa pysyä lujana ja rohkaista poikaa liikkeelle sellaisissa tilanteissa, ikävästä - omastakin - huolimatta. En taida olla siinä kovin hyvä...

  2. Tytön herkkä luonne

    Tärkeätä ja oleellista tässä on se, että lapsi on hyvin kehittynyt ja että hän on vahvasti kontaktissa ja vuorovaikutuksessa mukana. Tämä poistaa jo monta huolen aihetta. Mutta selvästikin hänessä korostuu monta ns. temperamenttiominaisuutta varsin vahvassa muodossaan: varautuneisuus uusia ihmisiä ja ärsykkeitä kohtaan, reagointiherkkyys, sosiaalinen herkkyys. Nämä ovat usein rakenteellisia ominaisuuksia, jotka ovat myötäsyntyisiä ja joiden kanssa opitaan vuosien mittaan tulemaan toimeen enemmän tai vähemmän hyvin. Vanhemmat eivät niitä omalla käyttäytymisellään aiheuta.

  3. Tapaturmavakuutus

    Tässä kooste eri asiantuntijoiden vastauksista:

    Työnantajalla on tapaturmavakuutuslain (608/1948) 8 §:n perusteella velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä. Sosiaalipalveluna järjestettävä työ- ja päivätoiminta ei ole kuitenkaan työsuhteessa tehtävää työtä, joten sitä ei koske tapaturmavakuutuslain mukainen vakuuttamisvelvollisuus, jollei toisin ole säädetty.

  4. Kehitysvammadiagnoosi ja kuntouttava päivähoito

    Näinhän se käytännössä yleensä menee. Taustalla on se, että kuntouttava päivähoito järjestetään kehitysvammalain mukaisena toimintana ja sitä varten täytyy tehdä erityishuolto-ohjelma. Kehitysvammaisten erityishuoltona annettavat palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

  5. F83, mistä apua???

    Oli lapsenne diagnoosi mikä hyvänsä, on tärkeää saada hänelle apua kuvaamiinne ongelmiin. Selkeästi avun tarvetta teillä on. Olisi hyvä saada tukea ennen kuin ongelma kasvaa entisestään.

  6. Henkilökohtainen avustaja

    Kysymyksestä ei käy ilmi, miten lapsenne koulunkäynti tällä hetkellä sujuu. Huoli on kuitenkin herännyt, koska neurologisia tutkimuksia on tehty. Neurologin lausunto avustajan tarpeesta tarkoittaa varmaankin sitä, että hänen mielestään lapsenne tarvitsee yksilöllistä tukea oppimiseensa ja kenties myös koulutyöhön keskittymiseen.

  7. Rengaskromosomi 13

    Hyvä kysyjä,

    Rengaskrmosomissa on se erikoisominaisuus, että osa kromosomin geeneistä on luultavasti poissa ja 13:n päät ovat liittyneet toisiinsa renkaaksi. Poikkeavuudet riippuvat poissa olevien geenien luonteesta. Väestöliiton perinnöllisyyslääkärit tietävät tarkemmin näistä asioista. Olen tuntenut yhden lapsen jolla oli 3 kromos. 13. Hänkin oli pieni kaikilta mitoiltaan, hänellä oli sydänvika ja silmän kehityshäiriöitä, iloinen tyttö.

  8. Edunvalvoja ei puolusta

    Hei,

  9. Istukan ongelmat ja vedettömyys

    Nk. laguunoita näkee melko usein istukoissa ja suurimmaksi osaksi niillä ei ole mitään merkitystä raskauden kululle. Yksittäisellä laguunalla varsinkaan ei ole merkitystä. Laguuna on pieni alue istukassa, yleensä kalvojen alla, jossa ei pystytä näkemään verenvirtausta eli "liikkuvaa" verta. Aivan tarkkaan tällaisten laguunoiden "syntymekanismia" ei tiedetä.

  10. Eristäminen

    Tämän päivän lainsäädännön mukaan peruskoulussa ei voi "hoitaa eristystilannetta" mitenkään. Se ei ole minkään lain mukaista, ei perusopetuslain eikä lastensuojelulain. Lapsia ei saa sulkea eristykseen lain mukaan missään muualla kuin lastensuojelulaitoksissa, ja näitäkin tilanteita lastensuojelulaki säätelee hyvin tarkasti.

  11. Kehitysvammaisen henkilökohtainen apu

    Vernerin kysymyspalstalle tuli tämän vuoden toukokuussa tällainen kysymys:
    "Miksei äiti voi olla vaikeavammaiselle lapselleen mikään muu kuin
    omaishoitaja?"

    Siihen kirjoittamani vastaus löytyy kokonaisuudessaan Vernerin neuvontapalstalta.
    Vastauksen pääkohdat voisi tiivistää tällä tavoin:

  12. Henkilökohtainen avustaja (omaishoitaja)

    Se "muu" tarkoittaisi kaiketikin henkilökohtaista avustajaa. Viime vuonna uudistettu vammaispalvelulaki toteaa tästä aiheesta, että "henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena". Ensinnäkin henkilökohtainen apu on tarkoitettu tukemaan vammaisen henkilön omaehtoista toimintaa ja omia valintoja. Henkilön itse pitää pystyä määrittelemään, mitä hän haluaa tehdä ja mihin hän tarvitsee avustajaa.

  13. Mahdollinen raskaus

    Hyvä kysyjä,

  14. Voiko kehitysvammainen ihminen? (kouluavustaja/ohjaaja)

    Hyvä kysyjä,

    Koulunkäyntiavustajan tutkinto on sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto.
    Ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunnattu joustava tutkinnon suoritustapa. Tutkinto on mahdollista suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta, mikäli on toiminut laaja-alaisissa alan työtehtävissä pitkään.

    Koulunkäyntiavustajan työn lähtökohtana ovat oppijan erityispiirteet ja tarpeet. Työ vaatii havainnointikykyä ja tilanteiden tunnistamis- ja arviointikykyä sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja.

  15. Monimuotoinen kehityshäiriö ja pienipäisyys

    Hyvä kysyjä,

    Näillä tiedoilla on todella vaikeaa mennä ennustelemaan mitään tulevasta kehityksestä. Aivojen magneettikuvauksella pyritään selvittämään mahdollista rakenteellista kehityshäiriötä. Se voisi olla satunnainen perintötekijöihin liittyvä ongelma tai tuntemattomasta syystä johtuva sikiökautinen kehityshäiriö. Onhan sikiökauden kehitys suunnattoman monimutkainen tapahtumaketju kahdesta solusta täydelliseksi ihmislapseksi. Oikeastaan on ihme että se niin usein tapahtuu ilman häiriöitä.

  16. Uusi raskaus downin jälkeen ja perinnöllisyysneuvonta?

    Hei,

  17. Yhdenmukaiset käytännöt? (Seulonta-asetus)

    Ensinnäkin suuri kiitos työryhmän mietintöön kohdistuneesta kiinnostuksesta ja kiitos sen herättämistä ajatuksista. Suomi on suuri (pitkä) maa ja siten välimatkat ovat toisinaan todella pitkiä potilaan ja sairaalan välillä. Tästä syystä työryhmässä päädyttiin siihen, että muutamassa suurimmassa keskussairaalassa, jossa on kokenut näytteenottaja, voidaan ottaa lapsivesinäyte, mutta ei istukkanäytettä.

  18. Äidinkieli?

    Vuorovaikutuksen peruselementit - kontakti, läsnäolo ja vuorottelu - alkavat kehittyä yhdessäolo- ja hoitotilanteissa jo heti vauvan synnyttyä. Vauvan aloitteisiin vastataan juttelemalla, silittämällä, ottamalla syliin, hoivaamalla ja katsekontaktilla. Lapsi kasvaa kieliympäristössä, jossa hänelle puhutaan (viittomakieliset viittovat). Se kieli, mitä vanhemmat (usein äiti) käyttää muodostuu lapselle äidinkieleksi. Kaksikielisissä perheissä lapselle puhutaan kahdella eri kielellä jo ihan vauvasta lähtien. Lapsesta tulee äidinkieleltään kaksikielinen.

  19. Autistinen nainen (päivitetty)

    Hyvä kysyjä,

    Teillä on käsissänne yksi vaikeimpia kehitysvammahuollon ongelmia. Kyseessähän on virikkeen hakeminen muuten ankeaan elämään. Jotain olisi keksittävä tilalle. Joku mieluinen musiikki uneen auttamiseksi tai mieluinen käsillä näprääminen aterian jälkeen tuskin riittää. Parikymmentä vuotta sitten eräs musiikiterapeutti kehitti tuolin, joka antoi yhtäaikaa musiikki- ja tuntovirikkeitä. Otan selvää onko niitä edelleen saatavana ja mistä. Sellainen aterian päätteeksi voisi olla kokeilemisen arvoinen.

  20. Enkefaloseele

    Enkefaloseele eli aivotyrä on vaikea ensimmäisten raskausviikkojen aikana syntynyt kehityshäiriö, jossa keskushermostoputki on jäänyt yläosastaan osittain sulkeutumatta ja aivokudosta pullistuu kallon ulkopuolelle. Yleensä myös aivojen rakenne on silloin poikkeava ja vaikka pullistuma saataisiinkin leikkauksella korjattua, ei tällä tilanne täysin korjautuisi, vaan jälkitilana on yleensä aina ongelmia lapsen kehityksessä, usein kehitysvammaisuus.