Haku

Hakutulokset: yks (1227 artikkelia)

  1. Palvelumaksut

    Keskustelin asiasta sosiaaliasiamies Satu Syrjälän kanssa. Hän kertoi, että yksityinen hoitokoti, sen paremmin kuin kunnallinenkaan, ei saa periä kehitysvammaiselta henkilöltä asumiseen liittyvästä palvelusta, hoivasta, huolenpidosta maksua. Se on hänelle erityishuoltolain mukaan maksutonta!

  2. Kanssakäymisen ongelmia

    Kysyin asiaa Kehitysvammaliiton koulutusyksikössä työskentelevältä erikoissuunnittelija Erja Pietiläiseltä, joka on erikoistunut mm. perhetyöhön ja varhaisvuosien erityiskasvatukseen. Hänen mukaansa kysymykseen on vaikea vastata, sillä lapsesi käyttäytymisen taustalla saattaa olla hyvin monia syitä, jotka eivät välttämättä liity mitenkään hänen kehitysvammaisuuteensa. Vastaavantapaiset ongelmat ovat tavallisia myös sellaisissa uusperheissä, joissa lapsilla ei ole ollenkaan vammaisuutta.

  3. Esikoululaisten kuljetuspalvelut

    Hei,

    Esikoululaisille erityislapsille tulee tarjota koulukyyti tai riittävä avustus, jos a) matka on yli viisi kilometriä pitka tai se on vaarallinen, tai b) jos lapsi ei kykene yksin siitä suoriutumaan, esimerkiksi koska hän on liian nuori, hän on ylivilkas tai hän käyttää pyörätuolia.

    Perusopetuslaki 32§

    Koulumatkat

  4. Iltapäivätoiminta ja maksullisuus

    Hei,
    Perusopetuslain tarkoituksena ei ole ollut kumota kehitysvammalakia.

    Kehitysvammaisella on oikeus saada kehitysvammalain mukainen erityishuolto siten kuin laissa siitä säädetään. Asiakasmaksulaissa todetaan, että kehitysvammaisten erityishuolto on maksutonta. Ainoastaan ylläpidosta saadaan periä maksu. Henkilön tarvitsemasta erityishuollosta on laadittava erityishuolto-ohjelma, jossa todetaan ne palvelut, jotka henkilö saa kehitysvammalain mukaisena.

  5. Vammaisuuden määritelmä

    Hei,
    Kysymyksesi on hyvin laaja ja siihen on mahdotonta antaa yksinkertaista vastausta.

    Valtakunnallisen vammaispoliittisen neuvoston puheenjohtaja Sari Loijaksen mukaan useimmiten käytetään vammaisuutta määriteltäessä WHO:n eli Maailman terveysjärjestön määritelmää. Sen voit lukea Vanen sivuilta.

    Vanen sivuilla on myös lueteltu erilaisia järjestöjä vammaryhmille. Niiden kautta näet miten erilaisia ryhmiä on olemassa.

  6. Rajut käytöshäiriöt

    Hei,
    Kysyin asiaasi psykiatri Esko Pulkkiselta, joka toimii Vaalijalan kuntoutuskeskuksen johtavana lääkärinä.

    Hänen mukaansa käytöshäiriöihin voidaan käyttää antipsykoottisia lääkkeitä. Lääkehoito perustuu lääkärintutkimukseen, jossa lääkäri selvittelee oirekuvaa. Usein lyhyessä tapaamisessa lääkäri ei vielä näe koko kuvaa, vaan siihen tarvitaan esimerkiksi osastojakso, jossa osaston työntekijät havannoivat käyttäytymistä.

  7. Mahdollisuuksia terveeseen lapseen?

    Hei,

    On aivan tavallista, että turvotus sikiön niskan alueella jatkuun jonkin verran alas- ja ylöspäin niskasta. Luodut raja-arvot niskaturvotukselle ovat melko "kireät" (aikaisemmin se oli 3 mm)ja sinun kohdallasi se ei täyttynyt.

  8. Äänioikeus

    Hei,

    Suomessa äänioikeus koskee kaikkia Suomen kansalaisia, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Jokainen päättää itse, haluaako äänestää ja ketä haluaa äänestää. Vaikeasti vammainen ihminen voi äänestää ennakkoon myös kotona, jonne vaalivirkailija tulee. Esimerkiksi vuoden 2006 presidentinvaaleissa on pitänyt ilmoittaa tästä etukäteen keskusvaalilautakunnalle.

  9. Kaksosista jatkokysymys (toisella pahat rakenneviat)

    Suurin osa kaksosista, joiden istukat ovat erillään toisistaan ja joilla on nähtävissä 2-kerroksinen sikiökalvopussi (sekä oma vesi- että suonikalvo) ovat epäidenttisiä eli seurausta kahden eri munasolun hedelmöittymisestä. Noin 1/3 kaksosista on identtisiä eli yksi hedelmöittynyt munasolu jakautuu kahtia ja molemmista puoliskoista saa alkunsa sikiö. Osassa tällaisia tapauksia tämä jakautuminen tapahtuu jo muutaman päivän kuluttua hedelmöittymisestä.

  10. Kehitysvammainen ja hätätilanteet

    Hei,

    Suomessa toisen ihmisen auttamista pidetään niin tärkeänä asiana, että se on haluttu turvata lainsäädännöllä. Jos henkilö jättää noudattamatta säädettyjä auttamisvelvollisuuksia, voi hän saada sakkoja tai vankeutta.

    Jos vaikkapa onnettomuuspaikalle saapuva henkilö on vaikeasti kehitysvammainen henkilö, ei hän välttämättä ymmärrä hätätilannetta. Jos henkilö ei ymmärrä hätätilannetta, ei hän myöskään välttämättä pysty auttamaan onnettomuuden uhria.

  11. Kehitysvamma puuttuu palvelusuunnitelmasta

    Hei,

    Palvelusuunnitelman laadinnasta ei vastaa kotihoito, vaan palvelujen järjestämisvastuussa oleva kunta ja siellä useimmiten joko vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja.

  12. Perinnönjako ja sisar edunvalvojana

    Hei,

    Kysymyksestä ilmenevillä tiedoilla asiaan on vaikea ottaa tarkasti ja yksiselitteisesti kantaa. Kysymyksestä ei käy ilmi, suhtautuuko maistraatti kielteisesti sisaren toimimiseen edunvalvojana ainoastaan perinnönjaon osalta vai ollaanko sisarta siirtämässä kokonaan syrjään edunvalvojan tehtävästä.

  13. 17. kromosomin kahdentuma

    Hei,

    Tietyn kromosomialueen kahdentuma eli duplikaatio tarkoittaa sitä, että kyseisen alueen kromosomimateriaalia on kromosomistossa liikaa. Duplikaatio voi tapahtua missä tahansa kromosomissa - ja myös missä tahansa kromosomin kohdassa, ja se voi olla minkä kokoinen tahansa.

    Joissakin kromosomiston kohdissa duplikaatiot ovat tavallisempia ja siten paremmin tunnettuja, jolloin niihin liittyvistä oireista ja löydöksistä tiedetään enemmän kuin toisista. Myös kromosomissa 17 tunnetaan tällaisia kohtia.

  14. Sikiön lantion munuainen

    Normaalisti munuaiset ovat selkärangan molemmin puolin noin kylkiluiden alapuolella, oikea munuainen jonkinverran alempana kuin vasen. Sikiökehitysvaiheessa munuaisten rakenteessa voi kuitenkin tapahtuvia pieniä tai suurempiakin kehityspoikkeamia. Lantiomunuainen on eräs näistä. Sitä löytyy kirjallisuuden mukaan noin 1/2200-3000 henkilöä.

  15. Asumistuki ja työllistyminen

    Hei,
    Kiitos kysymyksestäsi.

    Viestistäsi ei selvinnyt, asuuko henkilö yksin ja onko hän työkyvyttömyyseläkkeellä. Vastaan tähän viestiin olettaen näin.

    Eläkkeensaajan asumistuki on 85 prosenttia huomioon otettavista asumismenoista, josta on vähennetty perusomavastuu ja tulojen mukaan määräytyvä lisäomavastuu.

  16. Matala S-Pappa ja korkea hcgbv?

    Hei,

    21-trisomia riskiä nostavat nuo seerumiarvot, joissa PAPP-A on alle 1 ja hCG-vb vastaavasti jonkin verran yli 1.

  17. Kehitysvamma ja säännöllisestä lääkityksestä huolehtiminen

    Hei,

    Tähän kysymykseen on vaikea vastata "yleisellä tasolla", koska ihmisten taidot ovat hyvin vaihtelevia. On kuitenkin hyvä, jos itsenäisyyteen kannustetaan, ohjataan ja näitä taitoja harjoitellaan.

    Asiat eivät usein tapahdu sormia napsauttamalla, vaan taitojen kartuttaminen vaatii harjoitusta. Taitoa on hyvä harjoitella ensin ohjaajan tai/ja omaisten kanssa, ja sitten jos asia alkaa luonnistua, voidaan kokeilla itsenäisempää toimintaa.

  18. Vammaisten osallisuus -kampanjan filmin päärooliin haetaan esiintyjää

    Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeuskeskus toteuttavat ensi syksynä kampanjan vammaisten henkilöiden osallisuuden edistämiseksi.

    Etsimme kampanjan filmin päärooliin vammaista henkilöä. Esiintymiskokemus on etu, mutta ei välttämätöntä. Toivomme pääosan esittäjältä heittäytymiskykyä, huumorintajua ja asennetta. Osallistumisesta maksetaan palkkio. Toivomme lisäksi, että pääroolin esittäjä voi toimia kampanjan kasvona ja osallistua esimerkiksi aiheesta medialle annettaviin haastatteluihin. Kampanjafilmin kuvaamiseen varataan yksi päivä ja kuvauspäivä sijoittuu elokuun alkuun.

  19. Luento: Omannäköinen elämä itsenäistyvälle vaikeasti kehitysvammaiselle nuorelle

    Omannäköinen elämä itsenäistyvälle vaikeasti kehitysvammaiselle nuorelle

    Oletko vaikeasti kehitysvammaisen nuoren vanhempi? Tai pohditko työssäsi, miten tukea vammaisen nuoren itsemääräämisoikeutta ja omien valintojen tekemistä arjessa?

    Tervetuloa torstaina 11.10. klo 16.30 VTT Sonja Miettisen luennolle Omannäköinen elämä itsenäistyvälle vaikeasti kehitysvammaiselle nuorelle.

  20. Lahdessa tapahtuu 11.10.: Luento vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten itsenäistymisen ja itsemääräämisoikeuden tukemisesta.

    Omannäköinen elämä itsenäistyvälle vaikeasti kehitysvammaiselle nuorelle

    Oletko vaikeasti kehitysvammaisen nuoren vanhempi? Tai pohditko työssäsi, miten tukea vammaisen nuoren itsemääräämisoikeutta ja omien valintojen tekemistä arjessa?

    Tervetuloa torstaina 11.10. klo 16.30 VTT Sonja Miettisen luennolle Omannäköinen elämä itsenäistyvälle vaikeasti kehitysvammaiselle nuorelle.