Toimintaterapia

Ihminen kehittyy, kasvaa ja toteuttaa itseään toiminnan kautta. Sairaus tai synnynnäinen kehityksen häiriö vaikuttaa toimintakykyyn, jolloin päivittäinen elämä muuttuu ja tutuista askareista selviytyminen vaikeutuu. Toimintaterapialla tuodaan apua arkeen niin, että ihminen rajoituksistaan huolimatta löytää ja hallitsee keinot huolehtia itsestään, tehdä työtä, viettää vapaa-aikaa ja leikkiä.

Toimintaterapian tavoitteena on, että lapsi tai aikuinen pystyy käyttämään taitojaan ja selviytymään elinympäristössään niin itsenäisesti kuin mahdollista rajoituksistaan tai vammastaan tai molemmista huolimatta tarvittaessa apuvälineitä hyväksikäyttäen.

Lasten toimintaterapiassa sensomotorisia (mm. karkea- ja hienomotoriikka), kognitiivisia (hahmottaminen, tarkkaavaisuus) sekä psykososiaalisia (vuorovaikutus) valmiuksia kehitetään leikin avulla. Näin pyritään helpottamaan lapsen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, kuten pukeutumisesta. Leikkivälineiden valinnan ohjaaminen ja harrastustoimintojen miettiminen yhdessä perheen kanssa on myös osa lasten toimintaterapiaa. Lisäksi toimintaterapeutti osallistuu erilaisten apuvälineiden valintaan, arvioi käyttötarvetta sekä ohjaa apuvälineiden käytössä.

Eräs toimintaterapian muoto on sensorisen integraation terapia (SI-terapia). Tämä terapia vaatii erikoiskoulutuksen ja se perustuu ajatukseen, ettei vammainen lapsi pysty integroimaan kaikkia niitä ärsykkeitä, jotka tuleva eri kanavia pitkin kuten näön, kuulon, tuntoaistinten, liiketunnon ja tasapainoaistinten kautta. Terapian lähtökohtana on aina näitä alueita selvittävä standardoitu testi, jonka tulosten perusteella toteutetaan terapia, yleensä kerran viikossa 1-2 vuoden aikana.

Toimintaterapeuttien työkenttä on hyvin laaja, mutta kehitysvammaisten kanssa työskenteleviä toimintaterapeutteja on muun muassa terveyskeskuksissa, keskussairaaloissa, erityishuoltopiireissä, kuntoutuskeskuksissa ja yksityisinä ammatinharjoittajina.

Kuntoutustyöryhmä arvioi toimintaterapian tarpeen muun muassa toimintaterapeutin tekemän tutkimuksen perusteella ja tarvittaessa tekee suosituksen kuntoutussuunnitelmaan.

Kuntoutukseen voi saada maksusitoumuksen keskussairaaloista, terveyskeskuksista ja Kelalta. Kela korvaa toimintaterapiaa mm. lapsille, joilla esiintyy autismia, kehitysvammaa tai dysfasiaa.

Teksti: Neuropsykologi Kirsi Valkonen