Mallia maailmalta

Britannia: Elämä omissa käsissä

"Minulle tarjottiin 20 vuotta sitten juuri valmistuneena sosiaalityöntekijänä paikkaa kehitysvammaisten päiväkeskuksen johtajana. Keskukseen kuljetettiin busseilla joka päivä 150 kehitysvammaista, enkä tiennyt, mitä minun pitäisi heidän kanssaan tehdä", muistelee In Control -järjestön tekninen johtaja John Waters uransa alkuaikoja.

Laitoshoito Britanniassa, kuten muuallakin, perustui tuolloin eugeniikka-ajatukselle, jonka mukaan kehitysvammaisten henkilöiden lisääntymistä pyrittiin rajoittamaan. Yksittäisten henkilöiden tarpeita ei kunnioitettu muutoinkaan millään tavoin. 300 vuotta vanhat vaivaishuollon perinteet eivät olleet helposti muutettavissa.

Kesti vuosikymmeniä, ennen kuin vanha laitoshuoltojärjestelmä saatiin purettua. "Muutosvaiheessa etsittiin sopivaa järjestelmää, joka olisi korvannut vanhan laitoshuollon. Ensivaiheessa kehitysvammaiset siirrettiin laitoksista sairaaloihin ja sieltä ryhmäkoteihin. Missään vaiheessa ei kuitenkaan mietitty, mikä kaikkien kehitysvammaisille tarjottujen palvelujen perimmäinen tarkoitus on", Waters kertoo.

"Me tiedämme parhaiten"

"Alalla työskentelevälle henkilökunnalle opetettiin ainoastaan se, mitä ei saa tehdä. Järjestelmä perustui asiakkaan vikojen ja puutteellisuuksien korostamiseen, ei hänen vahvuuksiensa tukemiseen. Tämä kannusti kehitysvammaisia yhdessä omaistensa kanssa liioittelemaan vikojaan ja puutteitaan palvelujen saannin varmistamiseksi. Asiakkaista tehtiin arvioita arvioiden perään, ja järjestelmä oli hidas sekä byrokraattinen", Waters toteaa. Vanhakantainen palvelujärjestelmä oli liian heikko tukemaan ihmisten omia mielipiteitä.

Perusajatuksena oli sovittaa asiakkaat palvelujärjestelmään ja tarjota heille sitä, mikä sopi parhaiten työntekijöiden käsityksiin hyvästä toimintatavasta. "Työntekijöiden asenne asiakkaita kohtaan oli: 'Me tiedämme parhaiten, mikä teille sopii, olkaa kiitollisia'. Asiakkaiden erityistarpeiden tyydyttämiseksi ei tehty mitään, vaan kaikki saivat saman kohtelun", Waters sanoo.

In Control muutti kaiken

In Control on vuonna 2003 aloittanut hyväntekeväisyysjärjestö. Se kehittää Englannin sosiaalihuoltoa vastaamaan paremmin nykyajan tarpeisiin. Järjestö auttaa luomaan uutta hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka kaikki jäsenet voivat hallita elämäänsä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. In Control toimii yhteistyössä kansalaisten, valtion, muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen sekä kaupallisten yritysten kanssa.

"In Controlin toimintaideologia lähtee ajatuksesta, että kehitysvammaiset ovat itse oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Siksi heille myös täytyy antaa päätäntävalta omasta elämästään", Waters kiteyttää. In Control on ajanut Englannissa läpi henkilökohtaisen budjetoinnin mallin. Sen kehitti järjestössä työskentelevä Simon Duffy.

Aluksi mallia kokeiltiin pienen vammaisista koostuvan pilottiryhmän kanssa. Tulokset olivat niin lupaavia, että malli otettiin laajempaan käyttöön, ja nyt sen piirissä on jo 10000 ihmistä. Sekä konservatiivit että työväenpuolue kannattavat henkilökohtaisen budjetoinnin mallia, joten järjestelmä tulee epäilemättä laajenemaan koko maan kattavaksi.

Toimiva ja halpa järjestelmä

Henkilökohtainen budjetointi antaa vammaiselle henkilölle täyden päätäntävallan siitä, mihin hänen palvelujensa järjestämiseen varatut rahat sijoitetaan. Kaikki kehitysvammaiset eivät kuitenkaan ole kykeneviä päättämään rahankäytöstään. Heille tarjotaan ammatillista apua budjetin suunnitteluun, kuitenkin siten, että he saavat tahtonsa esiin mahdollisimman hyvin. Budjettia suunniteltaessa otetaan huomioon esimerkiksi ravinto, yksilölliset tarpeet, jokapäiväiseen elämään liittyvät tarpeet, terveyspalvelut, sosiaalinen kanssakäyminen ja harrastukset. Kymmenen vuotta käytössä ollut järjestelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi taloudelliseksi ratkaisuksi.

Teksti: Eeva Grönstrand. Lyhentämätön teksti julkaistu Ketju-lehden numerossa 5/2009.