Ketogeeninen ruokavalio

  • Ketogeeninen ruokavalio tuottaa kehoon tarkoituksellisesti paastotilan.
  • Ketogeenisesta ruokavaliosta voi olla hyötyä vaikeassa epilepsiassa.
  • Ketogeenisen ruokavalion vaikutusmekanismia ei tunneta.

Ketoaineita syntyy elimistöön normaalisti paaston aikana tai kun diabeteksen hoito on epätasapainossa. Ketogeenisessä ruokavaliossa kehoon tuotetaan tarkoituksellisesti paastotila rajoittamalla hiilihydraattien määrää. Tällöin aivot saavat, glukoosin sijaan, käyttöenergiansa pääasiassa ketoaineista, joita maksa valmistaa elimistössä jo olevista tai ravinnon mukana tulleista rasvoista.

Perinteisessä ketogeenisessä ruokavaliohoidossa kokonaisenergian, hiilihydraattien ja proteiinien määrää on tiukasti rajattu.

Ravinnossa olevilla rasvoilla katetaan valtaosa päivittäisestä energiatarpeesta. Epilepsian hoidossa käytettävästä ketogeenisesta ruokavaliosta on useita eri tyyppejä, joissa hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen suhteet ovat erilaisia. Klassisessa ketogeenisessa ruokavaliossa on niistä vähiten hiilihydraattia ja siten se on niin kutsutusti tiukin ketogeenisistä ruokavalioista.

Modifioitu ketogeeninen ruokavalio (MKD), toiselta nimeltä Modifioitu Atkinsin dieetti (MAD) on hiilihydaattirajoituksen suhteen sallivampi. Joskus valitaan MCT-rasvoja sisältävä ketogeeninen ruokavalio.

Kuten paastotessakin, ketogeenisen ruokavaliohoidon alussa henkilö kokee usein väsymystä ja huonovointisuutta, jotka väistyvät ketoositilan edetessä kehossa. Koska suun kautta toteutettu ketogeeninen ruokavalio on ravitsemuksellisesti yksipuolista, täytyy vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävä määrä turvata monivitamiinivalmistein yksilöllisesti.

Ketogeenisen ruokavalion keskeisimpiä elintarvikkeita ovat mm.

  • liha, kana ja rasvainen kala
  • kananmuna
  • vähän hiilihydraatteja sisältävät kasvikset, kuten salaatti ja kaali
  • rasvaiset juustot ja kermat
  • kasviöljyt ja kasvirasvalevitteet
  • voi (harkiten), rasvainen majoneesi
  • juomana vesi, light-mehu tai makeuttamattomat kasvimaidot.

Ketogeenisen dieetin mahdollisesti epilepsiakohtauksia poistavia tai lievittäviä vaikutusmekanismeja ei tunneta. Ketogeenisestä ruokavaliohoidosta hyötyvät usein eniten lapset. Ruokavaliota on tarkoin noudatettava ainakin kahden-kolmen kuukauden verran, jotta sen mahdolliset hyödyt tulevat näkyviin.

Laboratorioarvoja, kuten ketoosin astetta ja verensokeriarvoja, seurataan verestä ja/tai virtsasta tarkasti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää veren rasva-arvoihin, jotka voivat heikentyä ruokavalion vuoksi. Lisäksi on tärkeää seurata luuston kuntoa. Huoltajilla ja hoitohenkilökunnalla on iso vastuu hoidon noudattamisessa ja mahdollisessa onnistumisessa.

Ketogeenistä ruokavaliohoitoa jatketaan yleensä enintään kaksi vuotta, jonka jälkeen palataan vähitellen normaaliin ruokavalioon. Epilepsiakohtausten ollessa kyseessä, ketogeenisellä dieetillä saavutettu kohtaustilanne toivotaan säilyvän vielä ruokavaliohoidon loputtuakin.

Alla on esitelty oireyhtymiä, joissa ketogeenisestä ruokavaliosta voi olla hyötyä, ja vastaavasti harvinaisia aineenvaihduntasairauksia, joissa ketogeeninen ruokavalio on ensisijainen hoitomuoto.

Ketogeeninen ruokavalio epilepsia- ja kehitysvammaoireyhtymien hoidossa:

Ketogeeninen ruokavaliohoito harvinaisissa aineenvaihduntasairauksissa:

  • Glut1DS-oireyhtymä (Kehitysvammaisten Tukiliitto)
  • Pyruvaattidehydrogenaasin puutos (aineenvaihdunnassa toimivat entsyymi)

Ketogeeninen ruokavaliohoito ei sovellu henkilöille, joilla on

  • porfyria
  • rasvahappo-oksidaation häiriöitä
  • familiaalinen hyperkolesterolemia
  • tietty mitokondriosairaus
  • primaarinen karnitiinin puutos.

Viimeksi päivitetty 21.02.2024