Asunnosta yhteisöön

Oman kodin lähiympäristöt ovat tärkeä osa hyvää asumista. Kehitysvammaiset asukkaat asuvat siellä missä muutkin. On tärkeää, että he osallistuvat ja vaikuttavat ympäristön eri toimintoihin muiden ihmisten tavoin sekä heidän kanssaan.

Omaan asuinalueeseen tutustuminen ja ihmisten tunteminen helpottavat osallistumista. Kodin lähiympäristöissä koettu yhteisöllisyys ehkäisee myös yksinäisyyttä ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Joskus osallistumiseen ja yhteistyön aloittamiseen tarvitaan tukea. Porukka-hautomo auttaa pääsemään alkuun. 

Porukka-hautomo auttaa asunnosta yhteisöön 

Porukka-hautomo lisää tukea tarvitsevien ihmisten osallisuutta palveluissa ja lähiyhteisöissä. Se on toiminnallinen menetelmä, joka helpottaa osallistumista ja tuottaa konkreettisia tuloksia. Menetelmä on kehitetty kehitysvammaisten ihmisten kanssa Kehitysvammaliiton Porukoissa-hankkeessa, mutta soveltuu käytettäväksi myös muiden selkeästä kielestä hyötyvien ryhmien kanssa. Toiminta soveltuu hyvinvointia ja osallisuutta tukevan toiminnan kehittämiseen sosiaalipalveluissa, järjestö- ja yhdistystoiminnassa sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä työssä. 

Porukka-hautomon työkirja sisältää vinkkejä ja välineitä Porukka-hautomon toteuttamiseen. Hautomossa asukkaat saavat mahdollisuuden osallistumista koskevien toiveiden jakamiseen ja paikallisten mahdollisuuksien tutkimiseen. Tämän jälkeen he päättävät, millaista tekemistä haluavat lisätä lähiympäristössään ja kenen kanssa. Yhteistyö paikallisten toimijoiden, kuten kuntien vapaa-ajan toimialojen, yhdistysten ja seurakuntien kanssa auttaa tutustumaan alueen muihin asukkaisiin ja löytämään uusia osallistumisen paikkoja. Kirjan esimerkit kertovat hautomotoimintaan osallistuneiden ihmisten onnistumisista. 

Yhteisten asuinympäristöjen jakaminen ei yksin riitä ehkäisemään kehitysvammaisten asukkaiden erillisyyttä muista asukkaista. Tarvitaan kohtaamisia ja yhdessä tekemistä, jotta ihmiset todella kokevat yhteisyyttä. Tapahtumat ja toiminta tuovat ihmisiä yhteen ja paikat mahdollistavat niiden järjestämisen. Asuinalueilla ja kortteleissa sijaitsevat asukastilat ja muut kohtaamisen paikat, kuten kirjastot, kahvilat, yhdistykset, urheilukeskukset ja nuorisotalot ovat oivia paikkoja kohtaamisille.

Kuva - Porukka-hautomon kolmen O:n kuva

Kuva1: Porukka-hautomon kolmen O:n kuva

Yksilöllisesti yhdessä 

Osallistumisen tukemisessa on keskeistä huomata ja muistaa yksilölliset erot, jotka liittyvät seurallisuuteen sekä oman tilan ja ajan tarpeeseen. Myös sillä on merkitystä, kenen kanssa haluaa aikaansa viettää: monille vertaisten kanssa vietetty aika on tärkeää, mutta kaikki eivät koe sitä itselleen sopivaksi. Vertaisryhmässä toimiminen ja vertaisrajat ylittävä osallistuminen eivät myöskään ole toisiaan pois sulkevia asioita. On tärkeää voida vaikuttaa itse osallistumisen paikkoihin ja tapoihin sekä saada tukea omien valintojen mukaiseen osallistumiseen. 

Osallisuutta tukevan yhteisen toiminnan kehittämisessä on tärkeä luoda yhdessä tilaa asukkaiden erilaisille tarpeille, vahvuuksille ja voimavaroille sekä niiden kautta syntyvälle vastavuoroisuudelle. Tutustuminen sekä vahvuuksien ja voimavarojen yhteinen etsiminen ja jakaminen luovat yhteisöille tilaa ja aikaa oppia ja kehittyä yhdessä. Myös yhteisöt tarvitsevat tukea tähän kohtaamiseen.

Puhutaan yksinäisyydestä – sarjakuvat keskustelun tukena

Yksinäisyys ja yksin jääminen ovat henkilökohtaisia kokemuksia, jotka satuttavat. Ne koskettavat monia ihmisiä. Porukoissa-hankkeen tuottamat sarjakuvat tukevat yksinäisyyden ja sen ylittämisen puheeksi ottamista tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. 

sarjakuva -kaukana asuvat ystävät

Yksin oleminen on eri asia kuin yksinäisyys. Itse valittu yksinoleminen voi olla myös virkistävää. Itsensä voi kokea yksinäiseksi, vaikka ympärillä olisi muita ihmisiä. Joskus yksinäisyyden kokemisen tunnistaminen ja tunnustaminen voi olla vaikeaa. Siksi siitä puhuminen on tärkeää.  

Yksinäisyyteen on monia syitä. Joku voi kokea, että muut eivät kuuntele tai ymmärrä.  

Tutustuminen on hankalaa, jos jännittää uusia ihmisiä tai tilanteita tai on epävarma itsestään. Yksinäisyyteen voi liittyä myös häpeää ja tunnetta siitä, että ei kelpaa muille. Kiusatuksi joutumisen kokemukset vaikeuttavat luottamista muihin ihmisiin. Myös rahan puute ja riittämätön tuki voivat aiheuttaa yksinäisyyttä. 

 

Lisätietoa 

Porukka-hautomon työkirja, Työkirja yhteisöllisyyden kehittämiseen asuinalueilla (Kehitysvammaliitto 2020)