Kysymyksiä työnteosta

Kysymys: Kuinka pitkiä työpäiviä kehitysvammainen voi tehdä?

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu lyhyemmistä työajoista.

Joillakin aloilla, kuten kuljetusalan ammateissa, työpäivien pituus voi vaihdella. Työaika voi kuitenkin olla enintään 120 tuntia kolmessa viikossa tai kahdessa viikossa 80 tuntia. Jos työaika on alle 30 tuntia viikossa, kyseessä on osa-aikainen työ. Työaika sovitaan, kun tehdään työsopimusta. Työajasta voidaan sopia lain ja työehtosopimuksen sallimissa rajoissa työpaikalla.

Lainsäädännön ja työehtosopimusten ohella asiaan luonnollisesti vaikuttaa henkilön oma toimintakyky - minkä hän itse kokee itselleen sopivimmaksi työajaksi: kokopäiväisen työn vai osa-aikaisen työn. Jos työ on osa-aikainen, täytyy miettiä, mikä on paras rytmitys: joka päivä vai täydet päivät tiettyinä päivinä ja muut päivät vapaana.

Myös työkyvyttömyyseläke ja sen ansaintaraja voi mahdollisesti vaikuttaa siihen, kuinka paljon kehitysvammaisen henkilön on järkevää tehdä töitä kuukaudessa. Työkyvyttömyyseläkkeen ansaintaraja koskee henkilöä, joka ei ole jättänyt eläkettään lepäämään ja haluaa tienata työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi ansiotuloja tekemällä osa-aikaista työtä.

• Lue lisää työnteosta työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kysymys: Mitä tehdä, kun työpaikalla tulee nopeasti eteen outo tilanne?

Kehitysvammainen työntekijä voi kohdata työpaikallaan yllättäviä tilanteita, joissa hän ei tiedä mitä tehdä. Näitä tilanteita voidaan ennakolta ehkäistä sillä, että kaikki työntekijät tietävät, miten yllättävissä tilanteissa esim. palohälytyksen sattuessa pitää toimia.

Kehitysvammaisen henkilön tuen tarpeista ja mielessä olevista työtehtävien hoitamiseen liittyvistä asioista kannattaa jutella yhdessä työhönvalmentajan ja esihenkilön kanssa.

On myös tärkeää, että muut työntekijät ovat tietoisia kehitysvammaisen työkaverinsa mahdollisista tuen tarpeista, jotta he osaavat tukea häntä yllättävissä tilanteissa. Tärkeää on myös se, että kehitysvammainen työntekijä tietää, kenen puoleen kääntyä, jos joutuu yllättävään tilanteeseen.