Kysymys TES:n mukaisesta palkasta

Kysymys:

Minua askarruttaa työhönvalmentajana kenen vastuulla on se, että asiakas saa TES:in mukaista palkkaa eläkkeen ansiorajan puitteissa? Työnantajan pitää käytännössä vähentää asiakkaan tunteja joka vuosi, kun palkka nousee, ettei eläkkeen ansioraja ylity. En usko, että näin on kaikissa työpaikoissa. Voiko työntekijälle maksaa jotakin sovittua tuntipalkkaa, joka ei ole TES:in mukainen? Olen kuullut verkostolta, että joissain paikoissa maksetaan vuodesta toiseen 10 € /tunti, vaikka palkan pitäisi nousta. Eikö tämä ole laitonta?  

Vastaus:

Ansiotulojen ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamisessa on mietittävää. Ansaintaraja edellyttää jatkuvaa ajantasaista seurantaa, suunnittelua ja selvittelyä sekä poikkeusratkaisuja. Näitä kannattaa tehdä yhdessä työntekijän, työhönvalmentajan ja työnantajan kanssa.

Lyhyesti

Työehtosopimuksen puitteissa toimittaessa työnantajan vastuulla on se, että työntekijöiden työehdot ovat TES:n mukaiset. Työehtosopimusten noudattaminen perustuu lainsäädäntöön.

Vastuuta on myös työhönvalmentajalla, toimiihan hän myös työllistyvän/työllistyneen asiakkaansa etujen valvojana. Työhönvalmentajan tulee tuntea työehtosopimus, jonka puitteissa kyseisellä alalla toimitaan. Työhönvalmentajan tulee osaltaan huolehtia siitä, että hänen asiakkaansa työsopimus on alan työehtosopimuksen mukainen.

Jos työllistynyt henkilö kuuluu ammattiliittoon, apua voi pyytää ammattiliitolta, jos on epäilys, että työnantaja ei toimi työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimusta on noudatettava

Työnantajan, jonka noudatettavana on työehtosopimus, on noudatettava sitä myös vajaakuntoisen ja vammaisen työntekijänsä työsuhteessa aivan samalla tavoin kuin muiden työntekijöidensä työsuhteissa, ellei työehtosopimuksessa ole muuta määrätty.

Alan minimipalkan määrittelee työehtosopimus. Jos työnantaja ei ole sidottu mihinkään tiettyyn työehtosopimukseen, on hänen useimmiten noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta. Jos työehtosopimusta ei ole lainkaan, pitää palkan olla kohtuullinen ja verrattavissa vastaavan alan palkkoihin.  

Poikkeuksellisia työehtosopimuksia

Joissain työehtosopimuksissa on kuitenkin määräyksiä, joiden mukaan sopimusta tai sen palkkamääräystä sovelletaan ainoastaan täysin työkykyisiin työntekijöihin. Näissä tapauksissa henkilöt, joilla ei ole täyttä työkykyä, jäävät koko sopimuksen tai sopimuksen palkkamääräysten ulkopuolelle. Toisin sanoen sopimusta tai sopimuksen palkkamääräyksiä ei tarvitse noudattaa vajaatyökykyisten työsuhteissa.  

Merkittävä osa työehtosopimuksista on kuitenkin sisällöltään sellaisia, että ne näyttävät soveltuvan sellaisinaan myös täyttä työkykyä vailla olevien työntekoon. On myös tärkeä huomata, että vamma tai vajaakuntoisuus ei automaattisesti tarkoita vajaatyökykyisyyttä!

Lisätietoa: OTT Jaana Paanetoja. Työlainsäädännön perusteita työvalmentajille (.pdf), Vates-säätiö.

Kannustinloukuista

Enemmistö palkkatyössä käyvistä kehitysvammaisista tekee osa-aikatyötä saaden samalla työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeessä noudatetaan työtulojen ansaintarajaa. Tällöin eläke jää kokonaan lepäämään, mikäli ansiotulot ylittävät tietyn määrän, joka vuonna 2024 on 976,59 e/kk euroa kuukaudessa. Ansaintaraja on sidottu indeksiin, joten indeksin laskiessa ansaintaraja alenee, mikä entisestään voi hankaloittaa eläkkeen ja ansiotulon yhteensovittamista.  

Kannustinloukkuja ollaan purkamassa

Kannustinloukkujen purkamiseen etsitään ratkaisuja hallitusohjelmassa sekä sosiaaliturvauudistuksessa.

"Hallitus ottaa käyttöön julkisen talouden kannalta kustannustehokkaan osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallin, joka tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista, niin että työnteko kannattaa aina." (Hallitusohjelman kohta 4.2)

Kehitysvammaliitto on antanut lausunnot työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen kannustinloukkujen vähentämistä valmistavalle työryhmälle vuosina 2016 ja 2017.

Ansiotulon ja eläkkeen yhteensovittamisen ongelmia

Harva kehitysvammainen jättää eläkkeensä lepäämään. Sen sijaan he työskentelevät osa-aikaisesti ansaintarajan puitteissa. Tällöin esimerkiksi ilta- ja viikonloppulisät saattavat johtaa ansaintarajan ylittymiseen, mikäli kuukausituloja ei seurata huolellisesti.  Myös kokemuslisien ja henkilökohtaisten palkankorotusten maksaminen ilman työajan sovittelua johtaa ansaintarajan ylittymiseen.  

Työntekoa ilman lisiä

Joskus työnantaja voikin joutua olemaan tarjoamatta eläkkeellä olevalle työntekijälleen työaikoja, joista maksetaan lisiä. Tämä rajoittaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksia hyödyntää henkilöstöään kulloisenkin tarpeen mukaan. Ansaintaraja estää myös kehitysvammaisen työntekijän palkka- ja urakehitystä.

Seurannasta huolimatta raja voi ylittyä

Seurannasta ja ennakoinnista huolimatta voi syntyä tilanteita, joissa ansaintaraja tahattomasti ylittyy. Tilanne voi tuottaa työntekijälle merkittäviä taloudellisia seuraamuksia. Ylitystilanteiden jälkiselvittely myös työllistää työnantajan, työntekijän ja työhönvalmentajan lisäksi mm. henkilön mahdollista edunvalvojaa ja Kelaa.