Ylipaino ja lihavuus

• Taipumus ylipainoon voi johtua monista syistä; elämäntavoista, ympäristöstä, perimästä ja jopa suolistomikrobien koostumuksesta. Suurin selittävä tekijä yleensä on ruokailu- ja liikuntatottumukset.
• Painon tai painoindeksin mittaaminen ei anna luotettavaa kuvaa ravitsemustilasta. Paino ei kerro kehon rasva- ja lihaskudoksen keskinäistä suhdetta tai anna kuvaa turvotuksen määrästä. Siksi on käytettävä esimerkiksi erilaisia ympärysmittoja tai digitaalisia kehonkoostumuksen mittareita.

Ylipaino ja lihavuus on yleistä lievästi kehitysvammaisilla henkilöillä. Yksittäisiin oireyhtymiin liittyy alttiutta ylipainolle, mutta pääasiassa ylipainoisuus on seurausta vähäisestä aktiivisuudesta ja liiallisesta syömisestä suhteessa energiantarpeeseen.

Tavat ja tottumukset sekä ympäristö

Syömis- ja liikuntatottumukset opitaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ja ne kantavat pitkälle aikuisuuteen.

Hyvän painonhallinnan kannalta heikot ruokailutottumukset voivat saada alkunsa lapsuudessa esimerkiksi silloin, jos huoltajat ovat toistuvasti palkinneet, motivoineet tai lohduttaneet lapsen mielipahaa ruoalla tai herkuilla. Kun lapsi tai nuori varttuu aikuiseksi, lohtusyöminen eli emotionaalisen mielihyvän hakeminen ruoan kautta, jää helposti tavaksi lievittää huonoa oloa myös myöhemmällä iällä. Joskus yli tarpeen syöminen johtuu suoraan tylsyydestä, kun ruoasta haetaan ajankulua ja tekemistä.

Ruoasta on hyvä ja tuleekin nauttia, mutta usealle ruoasta ja siitä saatavasta mielihyvästä tulee liian merkittävä osa elämää, jolloin se johtaa helposti paino-ongelmiin.

Perimä

Alttius ylipainoon ja lihavuuteen voi olla kytkeytyneenä myös perimään. Näin on etenkin tiettyjen geneettisten oireyhtymien, kuten esimerkiksi Prader-Willin ja Downin syndrooman kohdalla.

Prader-Willin oireyhtymään liittyy painonnousutaipumus kylläisyyden tunteen puuttumisen vuoksi.

Downin syndroomassa usein energiantarve on pienempää kuin samaa sukupuolta, painoa ja ikää olevalla valtaväestön edustajalla, johtuen muun muassa Downin syndroomaan liittyvästä matalasta lihasjänteydestä (velttous), pienestä lihasmassasta suhteessa painoon ja vähäisestä aktiivisuudesta.

Kehitysvammaisilla henkilöillä ylipainon ja lihavuuden kehittymiseen voivat vaikuttaa mm.

• toimettomuus, tylsyyteen syöminen
• ruokahalua lisäävä lääkitys
• taipumus yksipuoliseen ravintoon ja laadullisesti heikkoon ruokavalioon
  • puutteelliset ruuanlaittotaidot
  • vaikeus ymmärtää erilaisten ruokien energiasisältöjä ja merkitystä terveydelle
  • jatkuva napostelu
  • ruokaostosten määrä ja laatu
  • taloudellinen tilanne
• liikkumisen vähäisyys (esim. fysiologiset, sosiaaliset ja asumiseen liittyvät syyt)
• liikuntamahdollisuuksiin liittyvät haasteet (esim. toiminta- ja liikuntakyky rajoittavana tekijänä esimerkiksi kuntosalilla tai lenkkipolulla, avustajariippuvaisuus, liikuntaharrastusten kustannukset).

Suolistomikrobit

Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuudessa hankittu suolistomikrobien koostumus voi selittää osittain painoa, painonnousutaipumusta ja/tai alipainoisuutta.

Aikuisten vyötärölihavuus

Vatsaonteloon ja sisäelimien ympärille kerääntyvä rasva aiheuttaa vyötärölihavuutta, joka on erityisen haitallista terveydelle. Miehillä 100 cm ja naisilla 90 cm ylittävä vatsanseudun ympärysmitta on suuri terveysriski ja vaara aineenvaihduntasairauksille. Riski esimerkiksi metaboliselle oireyhtymälle on suuri.

Aineenvaihduntasairauksien sairastumisriski pienenee, kun painoa pudotetaan pysyvästi 5 – 10 % tai jos vyötärön seutu kaventuu 10 cm:llä. Esimerkiksi näillä muutoksilla veren sokeritasapaino paranee ja riski sairastua aikuistyypin diabetekseen (tyypin 2 diabetes) laskee. Lisäksi valtimotaudin sairastumisvaara pienenee, vireys ja vointi kohenevat.

Kuva: Vyötärölihavuus. Vyötärön ympärysmitta mitataan noin 2 cm navan yläpuolelta uloshengityksen lopussa. Vyötärölihavuuteen liittyvien sairauksien riski on suurentunut, kun naisten vyötärön ympärysmitta ylittää 90 cm ja miehillä 100 cm. Vyötärölihavuuteen liittyviä sairauksia ovat mm. aikuisiän diabetes (Diabetes tyyppi 2), kohonnut verenpaine, uniapnea ja muut unihäiriöt, sydänsairaudet, kihti ja eräät syöpätyypit.

Painonpudotus ja painonhallinta

Painonpudotukseen voi lukea internetistä hyvin monenlaisia ohjeita ja neuvoja. Hyvin yleisiä ovat erilaiset laihdutuskuurit tai erityisdieetit, joilla luvataan painon putoavan nopeasti ja tehokkaasti. Painonpudotus on ehkä mahdollista niitä noudattamalla, mutta haasteeksi muodostuu painonhallinta, jos painonpudotukseen opeteltu ruokavalio on hyvin totutusta ruokavaliosta poikkeava ja vaatii erityisvalmisteita.

Painon jatkuva vaihtelu ylös ja alas sekä varsinkin hyvin nopeasti ja paljon alaspäin kuormittaa elimistöä. Siksi sekä keholle että mielelle on terveellisempää tehdä painonpudotus hitaammin, ja silloin se myös todennäköisimmin pysyy alempana eikä nouse uudelleen entistä korkeampiin lukemiin.

Jotta pysyvään painonhallintaan päästään, on tärkeä opetella uudet, terveellisemmät ja painonhallinnan kannalta edullisemmat ruokailutottumukset. Muista, että kaikkia ruokia saa syödä, mikään ei ole kiellettyä, mutta se ratkaisee, kuinka usein ja kuinka paljon mitäkin syö.

Lue lisää ruokailutottumusten muuttamisesta.

Vinkkejä pysyvään painonhallintaan

• Nauti tai tarjoa
  • monipuolista ruokaa, sillä yksipuolinen ruokavalio aiheuttaa helposti painon lisääntymistä
  • aterioita ja välipaloja säännöllisin väliajoin vuorokaudessa – syö ennen kuin on äärimmäisen kova nälkä ja syö vatsasi sopivasti täyteen – tällä tavoin painonpudotus on usein helpointa.
• Valitse pitkään kylläisyyttä ylläpitäviä ruokia, lue lisää ruokavinkeistä.
• Kasvikset ovat avainasemassa! Ne vievät paljon tilaa vatsalaukusta ja tuovat kylläisemmän olon, kun niitä syödään osana ateriaa. Kun syöt riittävästi ”oikeaa ruokaa”, runsasenergisiä, paljon rasvaa ja sokeria sisältäviä ruokia tulee syötyä vähemmän. Opettele siis vähentämään runsasenergisten elintarvikkeiden käyttöä.
• Pidä ruokapäiväkirjaa, jos se auttaa sinua hahmottamaan syömistesi määrä ja laatua.
• Opettele kokoamaan ja valmistamaan terveellistä ruokaa – apuna kaupassa ja ruuanlaitoissa voit käyttää esimerkiksi sydänmerkin saaneita tuotteita (tai mahdollisessa hoitoyksikössä olevaa ruokakansiota, jos se on saatavilla). Lautasmalli auttaa aterian kokoamisessa.
• Keksi lohtu- ja herkuttelusyömisen tilalle jotakin muuta tekemistä – ole aktiivinen.
• Liiku tai liikuta säännöllisesti: liikunta lisää energiankulutusta ja aktivoi elimistön perusaineenvaihduntaa.
• Älä lopeta liikuntaa, kun painonlasku on päässyt vauhtiin: liikunta auttaa myös säilyttämään kevyemmän olotilan.
• Huomaa, kuinka olo paranee ja kevenee – kävely hengästyttää vähemmän, olo on virkeämpi.
• Palkitse itsesi tai läheisesi onnistumisesta jollakin mieluisalla tavalla (muu kuin syöminen), esim. tekemällä jotakin kivaa!
• Vertaistuki on tärkeää!
• Säilytä terveet ruokailu- ja liikuntatottumuksesi.
• Älä masennu, jos tuloksia ei heti näy – hitaasti mutta varmasti on usein paras!

Pysähdy miettimään

Painonpudotuksen yhteydessä on hyvä pysähtyä miettimään, miksi painoa pudottaa ja onko painonpudotus tarpeellista. Joskus liiallisen tai tarpeettoman painonpudotuksen taustalla voi vaikuttaa syömishäiriö, joka on tärkeää tunnistaa. Syömishäiriöitä on monenlaisia. On arvioitu, että kehitysvammaisilla ilmenee syömishäiriöitä enemmän kuin yleensä ajatellaan. Lue lisää syömishäiriöistä, niiden tunnistamisesta ja hoidosta.

Päivityshistoria: Johanna Rintahaka 1.4.2017 / Hanna-Mari Sonninen 11.10.2019