Asunnon hakeminen ja muutostyöt

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen järjestämisestä ja asumispalveluista vastaa hyvinvointialue. Asuntoa ja siihen liittyviä tukipalveluja haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimen/vammaispalvelujen kautta.

Vaikka hyvinvointialue on vastuussa asumispalvelusta, se voi ostaa palvelun myös yksityiseltä yritykseltä, yhdistykseltä tai säätiöltä.

• Asumispalveluita haetaan aina hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden kautta.

Ennen asunnon valintaa hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän tulee kuulla kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä toiveita ja tarpeita asumisen suhteen. Tavoitteena on löytää ratkaisu, jonka avulla kehitysvammainen henkilö saa elää sellaista elämää, jota itse haluaa.

Ei automaattisesti erityisratkaisuja

Kehitysvammaisuus ei edellytä tai vastaavasti sulje pois mitään tiettyä asumisjärjestelyä. Kehitysvammaisuus ei myöskään edellytä asumista muiden kehitysvammaisten ihmisten kanssa.

Asuntoa haettaessa kannattaa muistaa, että tarkoitus on löytää yksilöllinen ratkaisu yksilöllisiin tarpeisiin. Kehitysvammaisella henkilöllä on esim. oikeus tavalliseen vuokrasuhteeseen. Apu ja tuki voidaan järjestää omaan kotiin. Muita asumisratkaisuja ovat mm. ryhmäkotiasuminen ja erilaiset asuntoryhmät.

Laitos ei voi olla kenenkään koti vain siksi, että henkilö tarvitsee asunnon. Vaativakin tuki voidaan järjestää omaan asuntoon, esimerkiksi henkilökohtaisen avun turvin ja yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.

Aina kun mahdollista, kehitysvammaisen henkilön asuminen tulee järjestää normaalissa ympäristössä hyödyntäen normaalia asuntokantaa.

Asunnon muutostyöt

Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan välttämättömät asunnon muutostyöt silloin, kun liikkuminen tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa on sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttoman vaikeaa. Korvattavia asunnon muutostöitä ja apuvälineitä ovat esimerkiksi

• ovien leventäminen
• luiskien rakentaminen
• pesuhuoneen muutostyöt
• kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen
• muut vastaavat henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat välttämättömät muutostyöt
• kiinteästi huoneistoon asennettavat nostolaitteet
• tuolinostin, pyörätuolinostin, hissit
• ovenavaajat
• säädeltävät ja liikuteltavat keittiökalusteet
• kylpyhuonekalusteet
• optiset hälytysjärjestelmät ja valohälyttimet.

Kun rakennetaan uutta asuntoa, muutostöiksi katsotaan myös ne menot, jotka aiheutuvat vakioasunnon muuttamisesta vammaiselle sopivaksi. Muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä.

Korjausavustusta haetaan sosiaalitoimelta, ja hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto. Asunnon muutostyöt ovat vaikeavammaiselle subjektiivinen oikeus.

Apuvälineet

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet kuuluvat hyvinvointialueen korvattaviksi.

Korvausta maksetaan vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee apuvälineitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa. Korvauksen määrä on puolet edellä mainittujen välineiden, koneiden tai laitteiden todellisista kustannuksista.

Korvaus perustuu lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 § 2 momentti ja asetukseen vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 §, 13 §.