Proteiinin tarve
- Proteiinin saanti saattaa jäädä liian niukaksi ikääntyneillä ja niillä, joilla on syömisvaikeuksia, kuten monivammaisilla vaikeasti kehitysvammaisilla ihmisillä.
- Ikääntyvät tarvitsevat enemmän proteiineja ravinnosta kuin nuoret ja aikuiset lihasmassansa ylläpitämiseksi.
Proteiinit ovat elämälle välttämättömiä
Ihmisen painosta jopa 20 prosenttia on proteiinia. Proteiinien toiminta on välttämätöntä soluille, kudoksille, elimille ja elinjärjestelmille. Esimerkkejä kehon elintärkeistä proteiineista ovat kehon vasta-aineet, jotkin hormonit, erilaiset aineiden kuljetusproteiinit, solun rakenneosat, neste- ja happotasapainon säätelijät, lihasten mikrorakenteesta vastaavat proteiinit jne.
Proteiinit koostuvat aminohapoista
Ravinnon mukana nautitut proteiinit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa aminohapoiksi, joista voidaan valmistaa uusia proteiineja.
Elimistö ei pysty itse valmistamaan kaikkia mahdollisia aminohappoja, joita se tarvitsee proteiinien syntetisoimiseksi. Näitä aminohappoja kutsutaan välttämättömiksi aminohapoiksi.
Pelkästään kasvisravintoa nauttivan on huolehdittava erityisen tarkkaan riittävästä proteiinien ja välttämättömien aminohappojen saannista, koska kasvikunnan proteiinit eivät ole aminohappokoostumukseltaan yhtä monipuolisia kuin eläinproteiinilähteet.
Liiallisesta proteiinien nauttimisesta ei ole hyötyä
Proteiiniylimäärä muutetaan kehossa energiaksi tai rasvakudokseksi. Lisäksi proteiinien liikasaanti voi rasittaa suolistoa ja munuaisia.
Suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi tai jotkut jopa suosituksia enemmän proteiineja ravinnostaan. Suomessa punaisesta lihasta valmistettujen prosessoitujen lihavalmisteiden kulutusta tulisi vähentää. Aikuisen ei pitäisi kuluttaa tällaisia valmisteita enempää kuin 500 grammaa viikossa. Tähän määrään ei siis lueta siipikarjasta valmistettuja tuotteita eikä kalaa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen ja naisista 26 prosenttia.
Suomalaiset voisivat opetella käyttämäään kasvikunnan proteiinin lähteitä nykyistä monipuolisemmin ja runsaammin eläinperäisten tilalla.
Proteiineja tulee saada tasaisesti ja riittävästi pitkin päivää
Jos henkilö ei saa tarpeeksi energiaa tai proteiineja ravinnosta, keho alkaa pilkkoa kehon omia proteiineja tyydyttääkseen energia- ja proteiinitarvettaan. Täten vähän liikkuvien, alipainoisten ja vuodepotilaiden lihakset voivat herkästi surkastua ja henkilö kärsiä lihaskadosta.
Myös nopea laihtuminen tai painonpudottaminen ovat epäedullisia lihasmassalle, ellei proteiinien riittävästä päivittäisestä saannista huolehdita.
Ikääntyvät tarvitsevat nuoria ja aikuisia enemmän ravinnosta proteiineja, koska ikääntyneiden aineenvaihdunta ei toimi yhtä tehokkaasti ja kaikki nautittu proteiini ei imeydy elimistön tarpeisiin. Vain nautittu ravinto merkitsee!
Proteiinien saantisuositukset aikuisilla:
Ikä |
Proteiinin saantisuositus / vrk |
Esimerkki päivittäisestä proteiinin tarpeesta |
18-64-vuotias henkilö |
1,1-1,3 g/kg |
60 kg painoisen aikuisen |
65 vuotta täyttänyt henkilö |
1,2-1,4 g/kg |
60 kg painoisen aikuisen |
Proteiinien saantisuositukset lapsilla ja nuorilla:
Ikä |
Proteiinien saantisuositus / vrk |
Esimerkki päivittäisestä proteiinin tarpeesta |
0-3 kk |
2,1 g/kg |
5 kg painavalla vauvalla proteiinin tarve |
4-6 kk |
1,6 g/kg |
8 kg painavalla vauvalla proteiinin tarve |
7-12 kk |
1,5 g/kg |
10 kg painavalla vauvalla proteiinin tarve |
1-3-vuotias |
1,1 g/kg |
15 kg painavan lapsen proteiinin tarve |
4-6-vuotias |
1,1 g/kg |
20 kg painavan lapsen proteiinin tarve |
7-10-vuotias |
1,0 g/kg |
30 kg painavan lapsen proteiinin tarve |
11-14-vuotias |
1,0 g/kg |
42 kg painavan lapsen proteiinin tarve |
15-18-vuotias |
0,8-0,9 g/kg |
55 kg painavan nuoren proteiinin tarve |
Proteiinin tarvetta voidaan arvioida myös suhteessa energiantarpeeseen. Se tarkoittaa sitä, että aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla proteiineista suositellaan saatavan 10-20 % päivän aikana saadusta energiasta. 65 vuotta täyttäneille suositellaan proteiinin saanniksi 15-20 energiaprosenttia, koska yleensä energiansaanti ikääntyessä vähenee, mutta proteiinin tarve pysyy ennallaan tai jopa lisääntyy.
Päivityshistoria: Johanna Rintahaka 1.4.2017 / Hanna-Mari Sonninen 11.10.2019
Kuva ja sen käyttöoikeudet: ©Johanna Rintahaka
Aiheesta muualla
- Ravitsemus- ja ruokasuositukset (Ruokavirasto)
- Ravitsemushoito, mm. ravitsemushoitosuositus (Ruokavirasto)
Lähteet
- Ravintoaineet (Ruokatieto)
- Suomalaisten ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2014)
- Ravitsemushoito: Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2010)
- FinRavinto 2017 -tutkimus (THL)
Viimeksi päivitetty 23.02.2024