Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut yksilöllisen tuen laatukriteerit erityisesti asumista tukeville palveluille. Laatukriteereiden lähtökohta on, että palveluiden tulee vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän.

Tuen voi sanoa olevan laadukasta, jos

  • tuki on yksilöllistä
  • tuki tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden päättää omista asioistaan ja saada siihen tukea
  • asiakasta kohdellaan kunnioittavasti
  • palvelut ovat riittäviä ja lainmukaisia
  • palvelut turvaavat ihmisoikeudet sekä mahdollisuuden olla mukana lähiyhteisön ja yhteiskunnan toiminnassa.

Yksilöllisyys

Palveluiden tulee vastata kehitysvammaisen henkilön yksilöllisiä tarpeita. Käytännössä tämä edellyttää, että kehitysvammainen henkilö on mukana omien palvelujensa suunnittelussa ja omia asioitaan koskevassa päätöksenteossa ja että hänellä on mahdollisuus valita erilaisista vaihtoehdoista.

Avun ja tuen tarpeen arviointi ja palvelusuunnittelu tehdään yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa.

Edustajaa käytetään silloin, kun henkilö ei pysty edes tuetusti osallistumaan avun ja tuen tarpeen ja palvelujen suunnitteluun.

Palveluiden tulee tukea henkilölle tärkeiden asioiden toteutumista. Hänen elämäntyylinsä ja -tapansa otetaan huomioon. Päivittäiset toimet muodostuvat asukkaan omista elämäntapavalinnoista eivätkä esimerkiksi henkilökunnan työvuorojen määrääminä.

Hengissä pysyminen ja toiminta kodin sisällä eivät ole riittävää palvelua.

Yksilöllisen tuen tulee turvata, että henkilö

  • pääsee ulos päivittäin niin halutessaan
  • saa tarvittavan avun henkilökohtaisiin asiointeihin
  • saa tarvittavan avun vapaa-ajan toimintaan kodin ulkopuolella
  • saa tarvittavan avun kanssakäymiseen hänelle tärkeiden ihmisten kanssa
  • saa tarvittavan avun yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa.

Palvelujen sisällöt kuvataan palvelujen käyttäjälle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Asiakas tietää, miten palveluista voi antaa palautetta ja miten voi puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Palvelujen laatua arvioidaan vuosittain. Uuteen asuntoon muuttajalla on oikeus muuttovalmennukseen ennen muuttoa ja sen jälkeen.

Päätöksenteko

Laadukkaisiin palveluihin kuuluu, että kehitysvammaisella henkilöllä on mahdollisuus osallistua omien palvelujensa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tähän hän tarvitsee tukea. Lue lisää päätöksenteon tukemisesta.

Osallistuminen päätöksentekoon edellyttää, että kehitysvammainen henkilö saa tietoa eri palveluista, niiden sisällöstä ja tavoitteista itselleen ymmärrettävällä tavalla (selkokielellä, kuvakommunikaatiolla, tulkkipalveluna jne.).

  • Tärkeää on, että hänelle on tarjolla tietoa valintojen seurauksista ja mahdollisista riskeistä.
  • Tukena päätöksenteossa hän voi käyttää läheisiään, puolueetonta tukihenkilöä tai edustajaa.

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa kaikissa tilanteissa. Mikäli henkilökunta joutuu rajoittamaan henkilön toimintaa, perustellaan ja raportoidaan toimenpiteet asianmukaisella tavalla.

Palvelujen laatua arvioidaan henkilön hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmista.

Lainmukaisuus

Riittävien, henkilön omia valintoja kunnioittavien palveluiden tulee turvata se, että perustuslailla säädetyt perusoikeudet toteutuvat arjessa:

  • Oikeus valita oma asuinpaikkansa
  • Vapaa liikkuminen kotona ja lähiympäristössä
  • Yhdenvertainen kohtelu ja ihmisarvon kunnioitus
  • Turvallisuus, henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus
  • Turvattu toimeentulo

Sosiaalihuollon asiakaslaki velvoittaa palveluntuottajia hyvään palveluun ja kohteluun:

  • Asiakas on osallisena palveluiden suunnittelussa ja hänen tarpeensa on kirjattu palvelusuunnitelmaan. Tarvittaessa kuullaan läheisiä.
  • Asiakkaan toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan kaikissa tilanteissa.
  • Asiakkaan etu on ratkaiseva tekijä päätöksenteossa ja toiminnassa.

Palvelujen tulee edistää kehitysvammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palvelut ehkäisevät ja poistavat vammaisuudesta aiheutuvia haittoja ja esteitä.

Palvelujen laatua turvaavat mm. perustuslaki (19 § ja 22 §), vammaispalvelulaki (3 § ja 7 §) sekä sosiaalihuollon asiakaslaki (1 §).

Ihmisoikeuksien turvaaminen

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että

  • vammaista henkilöä kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja hänen ihmisarvoaan kunnioitetaan (3 artikla)
  • vammaisella henkilöllä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa hän asuu ja kuinka asumisjärjestelyt toteutetaan (19 artikla)
  • vammainen henkilö saa päättää omista asioistaan ja saa siihen tarvittaessa tukea (12 artikla)
  • vammainen henkilö saa tarvitsemansa palvelut, joihin kuuluu myös henkilökohtainen apu (19 artikla)
  • vammaisella henkilöllä on oikeus osallistua ja olla osallisena lähiyhteisössään ja yhteiskunnassa laajemminkin (19 artikla)
  • vammaisen henkilön henkilökohtainen koskemattomuus on turvattu (15-17 artiklat).

Osallisuus

Kehitysvammaisen henkilön saaman tuen ja palveluiden on tarjottava hänelle mahdollisuus osallistua ja toimia yhteisössään ja käyttää muiden kuntalaisten tavoin yleisiä palveluja. Hänen tulee voida asioida itse kaupassa, pankissa jne. ja saada siihen tukea ja apua. Hänen tulee voida käyttää yleisiä vapaa-aika- ja harrastuspalveluja sekä saada tarvitsemaansa tukea yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa. Hänen tulee voida tavata asuinyhteisönsä ulkopuolella olevia ystäviään ja läheisiään ja saada tukea siihen.

Yleisten tilojen ja palvelujen tulee olla esteettömiä ja saavutettavia. Erilliset asunnot ja ryhmäasunnot sijaitsevat lähellä yleisiä palveluja. On tarjolla riittävä määrä yksilöllisiä palveluja ja avustajia, jotka turvaavat yksilölliset mahdollisuudet osallistua. Yhteiskunnallisen osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen on määritelty osaksi henkilökunnan työnkuvaa.

Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa mahdollistetaan ihmisen oikeus myös mielekkääseen työhön tai päivätoimintaan.

Lisätietoa 

Viimeksi päivitetty 26.06.2024