Eläkkeet

Vammainen henkilö voi olla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos henkilö on ollut jossain vaiheessa työelämässä, hän voi saada myös työeläkettä. Eläke koostuu tällöin kansaneläkkeestä ja työeläkkeestä.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan 16-64-vuotiaille henkilöille, jotka eivät pysty elättämään itseään työnteolla. Kun henkilö täyttää 65 vuotta muuttuu työkyvyttömyyseläke vanhuuseläkkeeksi.

Työkyvyttömyyseläkettä ei kuitenkaan myönnetä alle 20-vuotiaalle ennen kuin on hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen on tutkittu. Vajaakuntoiselle 16-19-vuotiaalle maksetaan nuoren kuntoutusrahaa.

Nuorelle, joka on vammautunut jo ennen kun hän täyttää 15 vuotta, ei makseta sairauspäivärahaa. Hän voi hakea nuoren kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä.

Työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä

Jos täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä saava työllistyy, hän voi jättää eläkkeen lepäämään. Eläke voi olla lepäämässä yhtäjaksoisesti kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Tällaisia jaksoja voi olla ihmisen elämässä useampia. Jaksojen välillä tulee olla vähintään kuukauden verran työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita enintään takuueläkkeen määrän, joka on 922,42 e/kk euroa kuukaudessa (2023). Palkan lisäksi voi saada ylimmän vammaistuen suuruista tukea 465,38 e/kk. (2023), jos saa eläkettä saavan hoitotukea ennen kuin jättää eläkkeen lepäämään. Työnteon loputtua eläke pitää anoa takaisin. Anomus on kirjallinen ilmoitus, johon ei tarvita liitteeksi esimerkiksi lääkärintodistusta. Eläkkeen lepäämään jättäneellä on oikeus sairauspäivärahaan sairastuessaan.

Vanhuuseläkkeelle siirrytään, kun täytetään 65 vuotta. Myös ne kehitysvammaiset ihmiset, jotka ovat saaneet työkyvyttömyyseläkettä, siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Heidän ei tarvitse erikseen anoa vanhuuseläkettä, vaan Kela tekee päätöksen siitä automaattisesti.

Hakeminen

• hakukaavakkeella Kelan toimistosta tai Kelan verkkosivuilta