Muita kuntoutusmenetelmiä

Vakiintuneiden terapioiden lisäksi on olemassa lukuisa määrä muita kuntoutus- ja opetusmenetelmiä, joita käytetään kehitysvammaisten kuntoutuksessa ja opetuksessa. Joidenkin menetelmien tuloksellisuudesta on ristiriitaista tietoa, minkä vuoksi esimerkiksi Kela ei hyväksy niitä korvattavien terapioiden joukkoon. Tässä esitellään tunnetuimpia ja Suomessa käytössä olevia menetelmiä.

PoKe-kuntotus

Poikkeavasti Kehittyvien lasten ja nuorten kuntoutus on suomalainen kuntoutusmenetelmä, jota Mahdollisuus lapselle ry:n moniammatillinen työryhmä on kehittänyt vuodesta 2000 alkaen.

PoKe-kuntoutus pohjautuu neurofysiologiseen ja -psykologiseen tietämykseen aistitoimintojen ja hermoston muotoutuvuuden välisistä yhteyksistä. Siinä keskeistä on tukea perhettä ja lähityöntekijöitä sekä tarjota yhdessä laadittujen, yksilöllisten tavoitteiden pohjalta keinoja edistää lapsen tai nuoren kehitystä.

Kuntoutuksen lähtökohtana on eri aistitoimintoihin vaikuttavat sensoriset harjoitteet, joiden kautta pyritään normalisoimaan aistitoimintoja ja vahvistetaan lapsen tai nuoren aistinvaraista itsensä tiedostamista, jolla on vaikutusta hänen kokonaiskehitykseensä ja toimintakykyynsä.

Sensoristen harjoitteiden lisäksi ohjelma sisältää liikkeiden oppimiseen ja säätelyyn liittyviä (motorisia) sekä muistiin, kommunikaatioon ja tiedonkäsittelyyn liittyviä (kognitiivisia) harjoitteita.

PoKe-kuntoutusta toteutetaan päivittäin lyhytkestoisina harjoitteina, joita tehdään lapsen arkiympäristössä. Tavoitteena on harjoitteiden toteutuminen leikeissä ja päivittäisissä toiminnoissa.

Kerland eli Brainwave

Englannissa Somersetissa toimivan Brainwave (Kerland) -klinikan ohjelma toimii samojen periaatteiden mukaisesti kuin Doman/Delacato-menetelmäkin, mutta on ajankäytöltään kohtuullisempi. Siinä toistetaan puolen tunnin harjoituskokonaisuus neljästi päivässä.

Ohjelman aloittamiseksi tarvitaan kaksi päivää kestävä intensiivinen tutkimus klinikalla, jonka perusteella tehdään yksilöllinen harjoitusohjelma kotona toteutettavaksi. Menetelmä soveltuu kaikille aivovaurio- tai vammaisille lapsille riippumatta vaurion syystä tai vaikeusasteesta.

Petó

Unkarilainen Peto-menetelmä on ryhmässä toteutettava opetus-, kasvatus- ja terapiamenetelmä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen omiin motivaatiotekijöihin.

Tavoitteena on voittaa liikunnalliset esteet ns. ohjatun opetuksen avulla ja oppia selviytymään arjen tilanteista. Motorisen itsehallinnan oppimista ohjataan puheen ja rytmiikan avulla.

Kuntoutukseen ja psykiatriaan erikoistunut lääkäri András Petó perusti Budapestiin motorisesti vammautuneiden kuntoutukseen erikoistuneen instituutin vuonna 1952. Hänen kehittämänsä lähestymistapa, ohjaava opettaminen (conductive education) keskittyy erityisesti aivovauriolasten (CP-lasten) kuntouttamiseen ja CP-lasten kuntouttamiseen erikoistuneiden ohjaajien kouluttamiseen.

Menetelmän tavoitteena on opettaa yksilöllisiä menetelmiä vammautuneille lapsille ja heidän vanhemmilleen niin, että he pystyvät selviytymään ja elämään vammautumisesta huolimatta jokapäiväistä elämää.

Ohjaajan rooli on enemmän kasvatuksellinen kuin terapeuttinen. Hän auttaa lasta ja aikuista säätelemään lapsen vammautunutta liikkumista käyttämällä tehtäväanalyysia ja sanallista palautetta. Hän myös rakentaa lapselle päivittäisen ohjelman.

Hoitotekniikat perustuvat kasvatusteorioihin ja menetelmässä painotetaan enemmän aivovauriolapsen oppimista kuin hoidon kohteena olemista.

Menetelmässä liikunta, kieli ja toiminta yhdistetään harjoittelussa. Ohjaus toteutetaan useimmiten ryhmässä, jolla katsotaan olevan tärkeä merkitys ohmisten välisten suhteiden luomisessa, aloitteellisuudessa, toiminnan suuntaamisessa, motivoitumisessa ja oppimisessa. Ryhmän sisällä kunkin lapsen kanssa työstetään tehtävät yksilöllisesti ja tehtäviä muutetaan tarvittaessa.

Eteneminen tapahtuu vähitellen. Harjoituksen aikana ohjaaja vahvistaa lapsen suoritusta ja lapsi toistaa rytmikkäästi harjoitteluun liittyviä lauseita. Nämä ovat keskeisiä keinoja oppimisen aikaansaamisessa. Rytmikäs lauseiden toistaminen tarkoittaa sitä, että ohjattava rytmikkäästi toistaa "Minä nostan käteni ylös" samalla, kun hän nostaa tai yrittää nostaa kätensä ylös.

Petón käyttämässä merkityksessä "rhythmical intention" tarkoittaa tekniikkaa, jossa käytetään hyväksi kieltä avustamaan liikkeen suunnittelua ja suoritusta. Ryhmää, tehtävien toistoa ja analyysia käytetään tehostamaan oppimista, mutta manuaalista avustamista ja ohjausta ei käytetään siinä merkityksessä kuin neuroterapeuttisissa menetelmissä. Potilas ohjaa omaa liikettään molemminpuolisten toimintojen avulla, mutta fysioterapeutti ei korjaa liikkeitä käsin tai käytä suoritusta tehostavia somatosensorisia ärsykkeitä.

Bright Start

Bright Start on esikouluikäisille suunniteltu kognitiivinen ohjelma, joka soveltuu käytettäväksi sekä kehitysvammaisille että normaalisti kehittyneille, kehitysiältään 3-6 -vuotiaille lapsille. Bright Start -ohjelma soveltuu käytettäväksi monissa erilaisissa esiopetusryhmissä ja -malleissa.

Bright Start-ohjelmaa voivat toteuttaa esi- ja peruskoulunopettajat, vanhemmat, kouluavustajat, puheterapeutit ja psykologit, jotka ovat käyneet 30-40 tunnin Bright Start-koulutuksen sekä lukukauden kestävän ohjatun harjoittelun.

Instrumental Enrichment - oppimistaitojen harjoitusohjelma (IE-ohjelma)

Ohjelma on kognitiivisen prosessoinnin kehittämismenetelmä, jossa oppijan ajattelutaitoja pyritään kehittämään sisällöltään mahdollisimman pelkistetyn, abstraktin materiaalin avulla.

PREP - lukemisvalmiuksien harjoitusohjelma

PREP - lukemisvalmiuksien harjoitusohjelma on J.P Dasin Kanadassa Albertan yliopistossa kehittämä älykkyyden PASS-teoriaan pohjautuva kuntoutusmenetelmä, jonka tavoitteena on lukemisvalmiuksien edistäminen. Sitä käytetään oppimisvaikeuksista kärsivien lasten kuntoutuksessa ja sen on todettu toimivan myös kehitysvammaisilla.

Ohjelma koostuu kahdeksasta perus- ja siltatehtävästä, joita voi mukauttaa oppijan kykytason mukaan. Ohjelma soveltuu hyvin käytettäväksi päiväkodeissa ja kouluissa ja toimii parhaiten, kun sen harjoituksia toteutetaan tiiviinä jaksona (esim. lukukausi) 2-3 kertaa viikossa. Ohjelman käyttö edellyttää perehtymistä teoriataustaan. Ohjelmaa on saatavissa Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskuksesta, joka myös järjestää PREP-koulutusta.

Teksti: Neuropsykologi Kirsi Valkonen