Ruotsi: Uusi elämä avustajan avulla

Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä. Toisinaan perässätulo vain kestää turhan kauan. Ruotsin vammaispalvelulakiin sisältyvä vaikeavammaisen henkilön oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on ollut voimassa jo 15 vuotta. Suomessa vastaava laki tuli voimaan syyskuussa 2009. Tukholman kaupungin vammaisasiamies Riitta-Leena Karlsson on seurannut lain toteutumista sen voimaantulosta lähtien.

Karlsson läksi alun perin kesätöihin Ruotsiin oppiakseen kieltä, mutta jäi sille tielleen ja on asunut Tukholmassa pysyvästi vuodesta 1972. Hän on ollut kaupungin palveluksessa vuodesta 1976, aluksi vanhustyössä ja myöhemmin vammaispuolella. Vammaisasiamiehen tehtävissä Karlsson on toiminut viran perustamisesta lähtien, vuodesta 2002.

Apua kunnilta tai yksityisiltä palvelutuottajilta

Ruotsissa henkilökohtaisen avustajan saa vain sellainen henkilö, joka asuu omassa kodissaan. Ryhmäkodissa tai laitoksessa asuvat eivät voi saada henkilökohtaista avustajaa. Lisäksi henkilöllä on oltava niin vaikea-asteisia vammoja, että hän tarvitsee paljon tukea kaikissa jokapäiväisissä toiminnoissaan, kuten liikkumisessa, syömisessä, peseytymisessä ja kommunikoinnissa. Sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa lääkäri arvioi avun tarpeen. Henkilökohtaiseen avustajaan oikeutetut voivat hakea avustajaa joko kunnan tai yksityisten palveluntuottajien kautta. Avustajan palkkaaminen on mahdollista myös oman yrityksen kautta.

Kehitysvammaiselle henkilölle työnantajana toimiminen on kuitenkin monesti haasteellista, ja Ruotsissa onkin keskusteltu, pitäisikö kehitysvammaiset rajata henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Rahoitus avustajien palkkaamiseen tulee osittain valtiolta, osittain sairasvakuutuskassasta. Avustusta tarvitseva ei maksa palvelusta mitään.

Avustaja voi lähteä mukaan esimerkiksi ulkomaanmatkalle ilman että siitä koituu kustannuksia palvelun käyttäjälle.

Noin puolet henkilökohtaiseen avustajaan oikeutetuista valitsee avustajansa kunnalliselta puolelta ja loput yksityisiltä palveluntuottajilta. Suurin yksityinen palveluntuottaja on STIL (Stockholm Cooperative for Independent Living) ja toiseksi suurin JAG (Jämlikhet Assistans Gemenskap). Näiden lisäksi alalla on monia pienempiä yrityksiä, Karlsson mainitsee.

Avustajilla ei koulutusvaatimuksia

Laki ei vaadi henkilökohtaisilta avustajilta muodollista pätevyyttä. Siksi tehtävästä on tullut monille läpijuoksupaikka, johon ei haluta sitoutua pitkäksi aikaa. Varsinkin, kun avustajien palkka on sangen matala. Esimerkiksi ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret tai vailla ammattikoulutusta olevat maahanmuuttajat saattavat hakeutua henkilökohtaiseksi avustajaksi, kunnes heille avautuu muita mahdollisuuksia. Hyvässä työllisyystilanteessa on vaikeaa löytää sopivia henkilökohtaisia avustajia.

Tällä hetkellä JAG-järjestöllä on 6000 hakemuksen reservi henkilöistä, jotka hakevat työtä henkilökohtaisena avustajana. Koulutuksen sijaan vaaditaan yksilöllisiä ominaisuuksia tai taitoja asiakkaan tarpeista riippuen. Vammaisen henkilön tai hänen edustajansa velvollisuus on esittää vaatimuslista tarvittavista tiedoista ja taidoista, joita avustajan on hallittava pärjätäkseen työssä.

Joissain tapauksissa vaaditaan esimerkiksi perushoitajan tutkinto tai kokemusta jostain tietynlaisesta hoitotyöstä vammaisten kanssa, tai esimerkiksi pedagogista kokemusta lasten kanssa, Karlsson selvittää.

Toimintaa ei valvota

Voimassa olevaa lakia laadittaessa ei tultu ajatelleeksi, että alalle voisi pesiytyä hämäräperäisiä yrittäjiä tai kelvottomia avustajia. Lain toteutumista ei käytännössä valvota laisinkaan.

Alalla on yrityksiä, jotka pyrkivät rahastamaan järjestelmää mahdollisimman paljon mahdollisimman pienellä panostuksella. On tapauksia, joissa kehitysvammaisen lapsen tai nuoren alkoholisoituneet tai huumeita käyttävät vanhemmat ovat toimineet lapsensa edunvalvojana sekä henkilökohtaisena avustajana - ja käyttäneet avustustoimintaan tarkoitetut rahat itse.

Ruotsin vammaispalvelulakia ollaan uudistamassa, ja koulutusvaatimuksen sekä valvonnan puute ovat seikkoja, joihin uudistetussa laissa tullaan todennäköisesti puuttumaan. Uudessa laissa tullaan myös ehdottamaan, että vastuu henkilökohtaisen avun järjestämisestä siirrettäisiin kokonaan valtion vastuulle, pois kunnilta. Uusi laki tullee voimaan vuoden 2011 kuluessa.

Puutteistaan huolimatta henkilökohtaisen avun järjestelmä on antanut uuden elämän henkilöille, joilla on mittavia toimintarajoitteita. Avustajatoiminnalla on Ruotsissa vahva kannatus yli puoluerajojen. "Olisi poliittinen itsemurha, jos jokin puolue ryhtyisi ehdottelemaan henkilökohtaisen avustajajärjestelmän lakkauttamista", kiteyttää Karlsson.

Teksti: Eeva Grönstrand. Lyhentämätön teksti julkaistu Ketju-lehden numerossa 5/2009.