FASDin esiintyvyys

Tarkkoja lukuja FASDin kirjoon kuuluvien oireyhtymien esiintyvyydestä on vaikea saada. Raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä ja sen tarkkaa määrää ei helposti kerrota jälkeenpäin. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on ilmeisesti merkittävin yksittäinen kehitysvammaisuuden aiheuttaja länsimaissa.

Kansainvälisten arvioiden mukaan alkoholivaurioita esiintyy noin yhdellä vastasyntyneellä 110:stä. Euroopassa suurin ilmaantuvuusluku on Italiassa (2-4 vastasyntyneellä sadasta). Kanadassa ilmaantuvuus on 1/100.

Eniten sikiön alkoholivaurioita on todettu Etelä-Afrikan alkuperäisasukkailla (7-9 vastasyntyneellä sadasta). Korkea luku johtuu osittain viininviljelyalueiden palkkakäytännöstä: osa palkasta on perinteisesti maksettu viininä.

Suomessa yksi tapaus 110 syntyvää lasta kohden merkitsee noin 600 sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamaa lasta vuosittain. Tämä luku sisältää myös lievät vauriot. Arvioiden mukaan Suomessa syntyvistä alkoholivaurion saaneista lapsista noin 70:llä on FAS, 130:llä on PFAS ja noin 400:lla on joko keskushermoston toimintahäiriö tai vain alkoholialtistuksen aiheuttama epämuodostuma (ks. Halmesmäki & Autti-Rämö 2005).

THL:n ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin mukaan vuositasolla syntyy noin 30-40 FAS-lasta. Arvioiden mukaan kuitenkin vain noin 10 prosenttia FAS-tapauksista ilmoitetaan rekisteriin. Diagnosointiin liittyy monia haasteita. Diagnoosia ei voida asettaa, jos todiste äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä puuttuu. Joissain tapauksissa diagnoosia ei edes haluta antaa, koska sitä pidetään leimaavana tai sen arvellaan vaikeuttavan perheen kanssa tehtävää yhteistyötä.

1990-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan kuudella prosentilla odottavista äideistä on päihderiippuvuus, mikä merkitsisi sitä, että vuosittain 3000 sikiötä on vaaravyöhykkeessä (ks. Pajulo 2001). Naisten alkoholinkäyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen on viime vuosina ollut kasvussa.