Positiivisen riskiarvioinnin vaiheet
1. Mitä henkilö haluaa tehdä? Mikä on se asia, johon liittyviä riskejä pitää punnita?
Tässä vaiheessa kirjataan ylös tai tehdään jollain muulla henkilölle soveltuvalla tavalla näkyväksi se, mitä henkilö haluaa tehdä. Mikäli kyseessä on vaikeasti vammainen henkilö, voidaan ideoida jotakin sellaista, minkä tekemisestä henkilö saattaisi nauttia ja/tai josta saattaisi olla hänelle hyötyä esimerkiksi kokemusmaailman laajentamisen näkökulmasta.
2. Mistä riskeissä ja niiden arvioinnissa on kyse?
Tässä vaiheessa pohditaan, miten kyseinen henkilö hahmottaa riskejä ja millä tavalla häntä voisi auttaa ymmärtämään asian. Henkilön kanssa käydään läpi sitä, mistä riskeissä ja positiivisessa riskien arvioinnissa on kyse. Apuna voi käyttää esimerkiksi helppolukuista tukimateriaalia Riskien välttelystä riskien hallintaan (pdf).
3. Ketä kutsumme mukaan keskusteluun?
Asiassa eteenpäin pääsemiseksi on tärkeää, että keskustelussa ovat mukana oikeat ihmiset. Henkilöä autetaan pohtimaan, kenet olisi hyvä kutsua mukaan keskustelemaan asian toteutuksesta. Onko olemassa sellaisia henkilöitä, joiden kanssa asiasta pitää keskustella? Ketkä puolestaan voisivat auttaa asian toteuttamisessa? Tässä vaiheessa pohditaan myös, millä tavalla henkilöä autetaan toisaalta valmistautumaan tulevaan keskusteluun ja toisaalta osallistumaan itse tilanteessa.
4. Mitä hyvää asian tekemisestä voisi seurata?
Kun työryhmä on saatu koolle, aloitetaan siitä, että henkilö itse kertoo tai ilmaisee itselleen sopivalla tavalla, mitä hän haluaisi tehdä ja miksi asian tekeminen on hänen mielestään tärkeää. Henkilöä autetaan tarvittaessa. Henkilö itse yhdessä työryhmän kanssa pohtii, mitä hyvää voisi seurata siitä, että hän tekisi haluamansa asian. Tässä vaiheessa kirjataan ylös perusteluja sille, miksi asia kannattaisi toteuttaa. Keskustelun tukena voidaan hyödyntää esimerkiksi positiivisen riskiarvioinnin lomaketta (doc).
5. Millaisia riskejä asian tekemiseen liittyy? Kuinka vakavia ja todennäköisiä nämä riskit ovat?
Tässä vaiheessa pohditaan, mikä asian tekemisessä voi mahdollisesti mennä pieleen. Henkilöä autetaan kertomaan, mitä hän itse ajattelee mahdollisista riskeistä. Koko työryhmän voimin pohditaan, voiko asian tekemisestä aiheutua vaaraa henkilölle itselleen tai muille ihmisille. Toteutuuko riski todennäköisemmin jossain tietyssä tilanteessa?
Jokaisen tunnistetun riskin osalta arvioidaan, kuinka todennäköisesti riski voisi toteutua ja kuinka merkittävää vahinkoa siitä voisi aiheutua. Halutessaan pohdinnoissa voi käyttää apuna esimerkiksi Riskiluokitusta (pdf).
On tärkeää, että riskeistä keskustelu pysyy realistisena ja maalaisjärkisenä. Tavoitteena on pohtia ja kirjata ylös aidot riskit, ei laatia mahdollisimman pitkää riskilistaa.
6. Miten voisimme hallita ja minimoida tunnistettuja riskejä?
Kun todelliset riskit on tunnistettu, ideoidaan yhdessä keinoja niiden hallitsemiseksi. Mitä voidaan yhdessä tehdä, jotta henkilö voisi tehdä haluamansa asian siihen liittyvistä (siedettävistä) riskeistä huolimatta?
Henkilöä autetaan kertomaan, millaisia keinoja hänellä itsellään olisi mielessä. Tässä vaiheessa etsitään yhteisymmärrys niistä toimenpiteistä, jotka työryhmä yhdessä henkilön itsensä kanssa tekee riskien hallitsemiseksi. Mitä henkilö itse voi tehdä? Mitä muut keskustelussa mukana olleet voivat tehdä? Onko olemassa vielä joku ulkopuolinen taho tai henkilö, joka voi tehdä jotakin? Sovitaan, kuka tekee mitäkin, jotta henkilö voi turvallisesti toteuttaa haluamansa asian.
7. Onko asian toteuttaminen nyt OK?
Kukin keskusteluun osallistunut vahvistaa, voidaanko hänen mielestään asiaa lähteä toteuttamaan käydyn keskustelun ja yhdessä sovittujen riskienhallintakeinojen myötä.
Jos keskustelussa päädytään siihen, ettei asiaa voi vielä tässä vaiheessa lähteä toteuttamaan, kirjataan ylös perustelut päätökselle. Sovitaan myös, milloin asiaan palataan seuraavan kerran ja kuka vastaa tapaamisen koolle kutsumisesta. Tässä vaiheessa pohditaan vielä, mitä lähdetään tekemään jo nyt, jotta henkilö voi tulevaisuudessa tehdä haluamansa asian.
Viimeksi päivitetty 06.03.2024