Palvelutuotannon suunnittelu

Asuntoverkoston palvelut suunnitellaan yhdessä tulevien asukkaiden kanssa. Lähtökohtana ovat asukkaiden tavoitteet ja kokemus siitä, minkälaiset palvelut tukevat parhaiten heidän arkensa sujumista.

Palvelujen suunnittelussa tarkastellaan

• asukkaiden omia voimavaroja ja vahvuuksia
• epävirallisia tuen muotoja (esim. ystävien toisilleen antama tuki, läheisten antama tuki)
• lähipalvelujen hyödyntämistä
• tarvittavia palveluja asumisessa, työssä, vapaa-ajassa ja osallistumisessa.

Lähtökohtana on se, että asukkaat hyödyntävät mahdollisimman paljon asuinalueen lähipalveluja (esim.  kirjasto, terveyskeskus, posti, pankki, uimahalli, kansalaisopisto ja kaupalliset palvelut). Asukkaat voivat tarvita apua asumisessa, liikkumisessa, työssä, vapaa-ajassa ja osallistumisessa.

Palvelut voidaan järjestää esimerkiksi sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisina palveluina. Niitä voivat olla esimerkiksi

• henkilökohtainen apu
• ohjaus ja valmennus
• asumista tukeva muu palvelu
• päiväaikainen toiminta
• työhönvalmennus
• liikkumista tukevat palvelut
• taloudellinen tuki.

Asukkaiden avun tarve voi vaihdella muutamasta tunnista viikossa ympärivuorokautiseen avun tarpeeseen.

Palvelutarpeet arvioidaan huolellisesti asukkaiden kanssa ja tarvittavasta tuesta ja palveluista laaditaan sosiaalihuoltolain mukainen asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan asukkaan tavoitteet, arvio tarpeista, toimintakyky ja elämäntilanne.

Kuka tuottaa palvelut?

Verkoston palvelutuotannossa hyödynnetään alueen palvelujen tuottajia (kunnallinen, kolmas sektori ja yksityiset palvelujen tuottajat). Verkoston asukkaat voivat saada palveluja eri palvelujen tuottajilta yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on tarkastella palvelujen tuottamista yli sektorirajojen tarjoamalla palveluja asukkaille joustavasti ja kustannustehokkaasti.

Verkostomainen palvelujen tuottaminen edellyttää palvelutuottajien välistä yhteistyötä asuinalueella. Asuntoverkostolle nimetään myös asuinaluekoordinaattori, jonka tehtävänä on huolehtia verkoston asukkaiden tarpeita vastaavien palvelujen toteutumisen seurannasta ja yhteisöön liittymisen tukemisesta. Asuinaluekoordinaattoreiden merkityksestä verkostomaisen asuntotuotannon mahdollistamisessa on saatu hyviä kokemuksia esim. Iso-Britanniassa KeyRing-organisaation toiminnassa.

Yhteisöllisyyden aste voi vaihdella hyvinkin paljon verkoston asukkaiden kesken. Joku asukkaista voi olla osa verkostoa olematta tekemisissä muiden asukkaiden kanssa. Vastaavasti joidenkin verkoston jäsenten kesken voi olla paljonkin vuorovaikutusta.